Tekoälyn tiivistelmä artikkelistani:
”Kaatuessani hiekkatien mutkassa poikittain pysäköityjen sähköpotkulautojen ja sepelin yhteisvaikutuksesta mursin solisluuni. Turun kaupungille tekemäni vahingonkorvausvaatimus ei kuitenkaan ole edennyt vielä hallintopäätökseen, vaan kieltävän päätöksen vahingonkorvausvaatimukseeni antoi kaupungin vakuutusyhtiö LähiTapiola. Se ei ole lopullinen päätös, vaan vain vakuutusyhtiön näkemys siitä, miksi vahinkoa ei pitäisi korvata.
Kunnan vastuulla on tehdä oma hallintopäätös, jossa arvioidaan mahdollinen tuottamus ja vahingonkorvaus. Pelkkä vakuutusyhtiön lausunto ei riitä. Kaikki LähiTapiolan perustelut – kadun kunto, ilmoitusten puuttuminen, näköesteiden puuttuminen – eivät poista sitä tosiasiaa, että kaatuminen johtui väärin pysäköidyistä potkulaudoista ja hiekkatien olosuhteista.”
★★★★★★★
Odotan nyt kaupungin päätöstä, joka määrittää oikeuteni vahingonkorvaukseen. Tämä tapaus muistuttaa, että vapaaehtoinen vastuuvakuutus ei korvaa kunnan oikeudellista vastuuta, ja että tuottamukseen perustuva vahingonkorvaus on hallintopäätöksen varassa, ei vakuutusyhtiön mielipiteen.
Tapauksessani on kyseessä vahingonkorvausvaatimuksen käsittely osoitettuani vahingonkorvausvaatimuksen Turun kaupungille. Minua ei edelleenkään kiinnosta Turun kaupungin vastuuvakuutusyhtiön LähiTapiolan päätös, muuta kuin siltä osin, miten se oli tehty, ja mihin LähiTapiola vetosi esittäessään olla korvaamatta vahinkoa vahingonkorvauksena.
”Päätöksen perustelut:
Vastuuvakuutuksesta korvataan toiselle aiheutunut esine- tai henkilövahinko, jossa vakuutettu
on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Jos on osoitettavissa taho, jonka
tahallinen tai tuottamuksellinen teko on aiheuttanut vahingon, voi tämä taho joutua vahingosta
korvausvastuuseen. Tuottamuksella tarkoitetaan vahingon aiheuttajan virheellistä menettelyä,
huolimattomuutta tai laiminlyöntiä.
1.Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että kadun kunnossapidosta vastaavalla taholla on ns. korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että kadulla voidaan liikkua turvallisesti.
2.Vahinkopaikalta toimitettujen valokuvien/karttakuvan mukaan pyörätien ja hiekkatien
risteyksessä ei ole puita tai muita näköesteitä, jotka estäisivät näkemästä hiekkatien alkuun.
3.Turun kaupungille ei ole tullut ilmoituksia vahinkopaikasta tai sen poikkeuksellista kunnosta,
eikä väärin parkkeeratuista sähköskuuteista. 4.Kunnossapidon ilmoituksen mukaan hiekkatielle
ei ole lisätty soraa viimeisen vuoden aikana. Hiekkatiellä voi olla soraa, joka pitää ottaa
huomioon asfaltilta hiekalle/soralle siirryttäessä. Hiekkatie on ollut käyttötarkoituksen
mukaisessa kunnossa.
5. Turun kaupunki ei vastaa sähköskuuttien vuokrauksesta, vaan vuokrauksesta on vastuussa
useat eri yksityiset yrittäjät. 6. Turun kaupunki on lisännyt sähköpotkulautojen parkkiruutuja
ympäri kaupunkia. 7. Kaupunki ei kuitenkaan voi vastata siitä, mihin yksittäinen sähköskuutin
vuokraaja skuutin parkkeeraa.
8.Katsomme vakuutuksenottajalta saamiemme selvitysten perusteella, että Turun kaupunki on
näyttänyt toimineensa kunnossapidon osalta huolellisesti ja asianmukaisesti. Tämän vuoksi
katsomme, että kyseessä on tapaturma ja Turun kaupunki ei ole korvausvastuussa sinulle
aiheutuneesta vahingosta, emmekä maksa korvauksia vastuuvakuutuksen perusteella.”
Tämähän on siis vain Turun kaupungin ottaman riskienhaliintavakuutuksen eli vapaaehtoisen vastuuvakuutuksen heille myyneen vakuutusyhtiön eli LähiTapiolan ”asiantuntijanäkemys”. Nyt odotan Turun kaupungin virallista vastausta heille lähettämääni vahingonkorvausvaatimukseeni eli miten ovat päätöksensä perustelleet.
Kysymys on siis tästä: Kunnan vahingonkorvausvastuu julkisen vallan käytössä
”Miten korvausvaatimus käsitellään kunnassa?
Kunta käsittelee sen toimintaan perustuvan vahingonkorvausvaatimuksen toimivaltaisen viranhaltijan tai toimielimen päätöksellä. Toimivaltainen viranomainen on hyvä määritellä kunnan hallintosäännössä.
Kunta ei voi siirtää sille esitettyä vahingonkorvausvaatimusta suoraan esimerkiksi vakuutusyhtiölle, vaan sen on tehtävä vaatimukseen päätös.
Tästä on olemassa ylimpien laillisuusvalvojien kannanottoja: esimerkiksi apulaisoikeuskanslerin päätös 30.10.2009 (OKV/1286/1/2007) ja apulaisoikeusasiamiehen päätös 7.9.2017 (EOAK/2802/2017).
Kunnalla voi olla vastuuvakuutus, joka korvaa joitakin kunnan vastuulle kuuluvia vahinkoja. Vastuuvakuutuksen kattavuus on syytä selvittää ennen kuin kunta tekee ratkaisunsa korvausvaatimukseen. Kunta voi esimerkiksi pyytää vakuutusyhtiöltä korvauspäätöksen ja tehdä sen jälkeen asiassa oman päätöksensä. Kunta ei kuitenkaan voi ainoastaan viitata vakuutusyhtiön päätökseen asiassa, vaan sen on tehtävä korvausvaatimukseen oma, muutoksenhakukelpoinen hallintopäätöksensä.”
Turun kaupungin konsernihallinnon tekee asiasta päätöksen. Turun kaupungin hallintosäännön (Kv 9.6.2025 § 80) 44 §:n 5 kohdan mukaan kansliapäällikön erityiseen toimivaltaan konsernihallinnon ja koko kaupungin tasolla kuluu myöntää vahingonkorvaus 50.000,00 euroon (alv. 0 %) saakka. Kaupungin kansliapäällikkö on 16.6.2025 § 141 tehnyt konsernihallinnon hallinnon järjestämisestä päätöksen, jonka mukaan lakiasiainjohtajalla on toimivalta myöntää kaupungilta vaadittu vahingonkorvaus 50.000,00 euroon (alv. 0%) saakka.
Tässä tulee huomioida erittäin tärkeä pointti. Mikäli vastuuvakuutus ei korvaa ja Turun kaupunki kaivaa omasta pussistaan kolikoita, niin tällöin he myöntävät tuottamuksen. Tällöin kaupunki haluaa todennäköisesti sopimuksen, joka edellyttää luopumista lisäkorvauksien vaatimisesta. Mikäli kyse on esim. aivovammasta ja lopun elämän ansionmenetyskorvauksista, ei Turun kaupunki voi edes tarjota noin mitätöntä korvaussummaa miljoonakorvausten tilalle. Tai tokihan se voi, mutta siitä kieltäytyessä kyseessä on törkeä sovitteluyritys, sillä tuskin vahingoittunut siihen suostuu.
Tämä päätös on siis tehtävä Turun kaupungin osalta. Ei riitä, että Turun kaupunki kommentoi päätöstään pelkästään viittaamalla vastuuvakuutusyhtiönsä LähiTapiolan antamaan päätökseen. Päätöksen jälkeen minulla on 14 päivää päätöksen päätöksen tiedoksiannosta (lisäpäiviä sähköisestä tiedoksiannosta 3 päivää, kirjeestä 7 päivää) tehdä oikaisupyyntö Turun kaupungin päätöksen liitteenä olevalla oikaisuvaatimus-kaavakella. (Oikaisuvaatimuksen tekemiselle asetettu määräaika on kuntalain 138 §:ssä 14 päivää ja kunnallisvalituksen 30 päivää, mikä edeltää valituksen tekemistä). Päätöshän tulee olemaan kielteinen ja pohjautuu LähiTapiolan päätökseen.
Palataan takaisin näihin LähiTapiolan tekemiin päätelmiin olla korvaamatta vahinkoa. Numeroin kohdat joihin vetosin numeroin 1-8. Annoin vastineeni suoraan LähiTapiolan asiakassovittelutoimistoon, sillä oikaisupyyntöä en kokemukseen perustuen jaksanut edes lähettää päätöksen tekijälle. Kymmeniä oikaisupyyntöjä olen työtapaturmakorvauksien osalta lähettänyt, eikä koskaan päätöstä ole pyynnöstäni korjattu. Ajanhaaskausta.
Asiakassovittelutoimisto siis käsittelee sille osoitetut muutoksenhaut, jotka eivät ole vireillä muissa muutoksenhakuelimissä. Se on yhtiön sisäinen muutoksenhakuelin. Muutosta on haettava kolmen kuukauden kuluessa kirjallisen päätöksen saamisesta. Laitoin siis vastineeni osoitteeseen asiakassovittelutoimisto@lahitapiola.fi.
Lyhyesti vastineestani. Turun kaupungillahan on omat pelisäännöt koskien sähköpotkulautojen vuokraussopimusta. ”Kulkuvälineitä ei saa pysäköidä palvelukartassa erikseen määritellyille pysäköintikieltoalueille, ajoradalle, jalkakäytävälle tai pyörätielle siten, että pysäköinti voi haitata muuta liikkumista ja liikennettä tai aiheuttaa kaatumis- tai törmäysvaaran. Operaattorin on pyrittävä varmistamaan, että kulkuvälineet ovat pysäköity niille tarkoitettuihin telineisiin, pysäköintiruutuihin tai muuten pysäköintiin tarkoitetuille alueille aina, kun se on mahdollista. Kulkuvälineet on pysäköitävä aina mahdollisuuksien mukaan kiinteälle alustalle, kuten asfaltille, kiveykselle tai betonille.”
LähiTapiolan väitteet, että minun olisi tullut havaita potkulaudat, kun ne olivat pysäköity hiekkatielle mutkan jälkeen, eikä asfaltille eli kiinteälle alustalle kuten on pelisääntöihin kirjattu. Ja vieläpä poikittain eli niiden nokka oli pellon laidassa minua kohti. Olisinhan ne havainnut, jos ne olisivat olleet asfaltilla, vaikka kaatuneena. Nyt en vaan potkulautoja havainnut kuin viime hetkellä. Väite, ettei ole tullut ilmoituksia vahinkopaikasta ennen onnettomuuttani, on käsittämätön. Mitä sillä on merkitystä? Nyt oli ehkä ensimmäinen kerta, kun potkulaudat oli parkkeerattu onnettomuuden aiheuttamalla tavalla. Lisäksi vetosin Turun kaupungin antamaan ”lupaan” parkkeerata potkulautoja vääriin paikkoihin, koska kaupunki olisi voinut paikannuspalvelun avulla estää parkkeerauksen kokonaan kyseiselle alueella eli jopa pyörätielle. Onko nyt estänyt? Ei varmasti. Mikäli olisi, se olisi myöntö tuottamuksesta.
Vaadin nähtäväkseni Turun kaupungin antaman lausunnon, koska 3.7. tekemääni vahingonkorvausvaatimukseen vastattiin Turun kaupungilta vasta heinäkuun lopulla:
”Hei, olemme vastaanottaneet korvaushakemuksenne.
Teemme ensin selvityksen katujen kunnossapidosta vastaavalta taholta, jonka jälkeen lähetämme asianne kaupungin vastuuvakuutusyhtiö LähiTapiolan käsiteltäväksi, jossa käsitellään kaikki kaupungille tulleet henkilövahingot.
Olen eilen palannut lomalta ja puran parhaani mukaan kesälomani aikana tulleita ”asioita” saapumisjärjestyksessä, joten käsittelyajat ovat jonkun verran normaalia pidempiä.”
Eli sepeli oli kunnossa ym. selityksiä annettiin vasta yli kolme viikkoa myöhässä, jolloin lain mukaan onnettomuuspaikan tutkintaa ei tehty oikea-aikaisesti. Mielenkiinnolla odotan millaisen raportin Turun kaupunki on tutkinnastaan toimittanut.
Tottakai totesin myös, että tällä vastuuperiaatteella ja kielteisellä päätöksellä on ennakkotapaus- merkitys. Mikään väärin pysäköity vuokrasähköpotkulauta ei ole Turun kaupungin vastuulla, eikä siitä aiheutuneita vahinkoja tulla korvaamaan. Asia on kuitenkin käsittelyssä Crawford & Company Finland Oy:ssa liikennevahinkona ja liikennevakuutuslain mukaan. Liikennevakuutuslain mukaan ajoneuvon pysäköinti voi aiheuttaa korvausvelvollisuuden, jos pysäköinti aiheuttaa liikenteelle vaaraa tai haittaa.
Kävi asiassa miten tahansa, niin tosiasia on, että kaatumiseni johtui hiekkatielle mutkaan poikittain pysäköityjen Ryden sähköpotkulautojen ja hiekkatien laitaan kasautuneen sepelin yhteisvaikutuksesta ajautuessani hiekkatien vasempaan laitaan etupyörän livetessä alta ja kaatuessani oikealle kyljelleni hiekkatielle katkaisten solisluuni. Kovemmalla nopeudella olisin ajautunut pellolle, hitaammalla nopeudella olisin pysynyt pystyssä. Potkulautojen ollessa kaatuneena hiekkatiellä ja niihin törmätessä ties miten olisi käynyt. Lopputulemana asiaa ei voida tulkita niin etten osaa ajaa polkupyörällä suoraa tietä. Minut myös puhallutettiin ja alkoholia en täten todistetusti ollut nauttinut.
Vahingonkorvauksen ja vastuuvakuutuksen käsittelyn osalta minua kiinnostaa nyt erityisesti saamani päätökset LähiTapiolan asiakassovittelutoimistosta, sekä Turun kaupungin antama päätös vahingonkorvausvaatimukseeni. Palaan jälleen näihin, sekä liikennevakuutuksen päätökseen kunhan ne saan.
Yritän myös opetella pyöräilemään.
Tiesitkö, että mikäli kaupunki ulkoistaa vahingonkorvausvastuunsa eli päätöksen vahingon korvaamisesta vastuuvakuutusyhtiölleen, niin olemme työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen korvauskäsittelyä vastaavassa tilanteessa. Vakuutusyhtiö tekee mielivaltaisia päätöksiä, ilman kuulemispyyntöä ja perustelemalla päätöksensä epätoivoisin selityksin. Työtapaturmatapauksissa työnantaja pääsääntöisin ilmoittaa työtapaturmakorvauksista tappelun olevan työntekijän ja vakuutusyhtiön välinen asia, ei kuulu heille. Tuottamuksen ollessa kyseessä se kuuluu todellakin heille ja sama pätee vapaaehtoisen vastuuvakuutuksenkin osalta. Vahingonkorvauslaki on velvoittava molemmissa vakuutuksissa tuottamuksen ollessa kyseessä. Vakuutusyhtiöiden kanssa ei tällöin kannata aikaansa kuluttaa. Se on vakuutuksenottajan oma asia riskivakuutuksensa hyödyntämisessä.
-Toni
Sain tänään 2.9. Turun kaupungin konsernihallinnolta hylkäävän päätöksen vahingonkorvausvaatimukseeni. Päätös on merkitty salassa pidettäväksi lain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan perusteella – eli julkisuus on tukahdutettu heti alkuunsa. Näin toimii suomalainen hallinto: päätökset piilotetaan, perustelut hämärtyvät ja läpinäkyvyys katoaa. Tein oikaisuvaatimuksen saman tien.
-Toni