Author: tonkor

Lähetin LähiTapiolaan udelleenkäsittelypyynnön käsittelyvirheisiin perustuen koskien haittaluokan määritystä

Lähetettyäni tänään uudelleenkäsittelypyynnön LähiTapiolan korvauskäsittelyyn vetosin uusimpana tutkimuksena Tyksin työkykyarvioon, josta sain äskettäin tutkimusraportin. Tämä on itseasiassa ammatillisen kuntoutuksen jälkeen jo neljäs pidempiaikainen tutkimus työtapaturmassa vammautuneen vasemman silmän särystä johtuen viimeisen 5 vuoden aikana. Mikään tutkimus tai lausunto, työterveysneuvottelu tai sairausloma ei ole LähiTapiolan silmäortopedeja vakuuttanut. Lausuntoja on kymmeniä. Heidän mielestään olen aina 100 % työkykyinen käytyäni uudelleenkoulutuksen. Uudelleenkoulutus on vakuutuslääketieteessä parannuskeino kaikkiin vammoihin. Siltikin minulle korvataan kaikki tutkimukset, silmälasit ja lääkkeet. Sairauslomia vamma ei kuitenkaan aiheuta, sillä vamma ei ole muka todennäköisessä syy-yhteydessä työtapaturmassa aiheutuneeseen vasemman silmän akkommodaatiojärjestelmän vaurioitumiseen, eikä siitä aiheutuneeseen krooniseen silmäkipuun.

Miksi tapaturmalakia ei muuteta? Miksi kansalaisaloitetta tapaturmalain muuttamiseksi ei kannata tehdä? Kuka järjestelmää todellisuudessa hallitsee?

Kirjoittamani yli 150 artikkelia vakuutusyhtiöiden vakiintuneista korvauskäytännöistä ja muutoksenhausta lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta ovat jo käytännössä paljastaneet koko järjestelmän ja siihen liittyvät sitä puolustavat tahot. Järjestelmän hampaisiin joutunut työssä terveytensä ja toimeentulonsa menettänyt on mahdottomassa tilanteessa. Tilanne on huomattavasti pahempi kuin Daavid vs. Goljat. Tämä ei ole vahinko tai sattumaa. Ihmisten tulisi nyt herätä ja alkaa vaatimaan muutosta. Pelkkä valittaminen tai kantelut eivät tuota mitään muutosta.

Vakuutusyhtiön juristi mokasi: asiakkaalle sähköpostivastaukseen unohtunut yhtiön sisäinen viestittely paljastaa lisää vakiintuneista korvauskäytännöistä

Vakuutusyhtiön sisäinen viestintä korvauskäsittelyssä.

Artikkeli osoittaa, että lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvauskäsittely ei noudata hallintolain velvoitteita, vaan toimii yrityksen sisäisen riskienhallinnan logiikalla. Juristin ennakkoon ilmoittama hylkäys ja johdon osallistuminen yksittäiseen korvausasiaan ovat konkreettisia todisteita tästä. Sisäinen viestiketju, joka päätyi asiakkaalle vahingossa, paljastaa kulttuurin, jossa lain velvoitteet ovat toissijaisia suhteessa organisaation omiin intresseihin.

Tietopyyntö on vahvin aseesi, kun vakuutusyhtiön toiminta korvauskäsittelyssä muuttuu epämääräiseksi

GDPR 15 artikla

Mikäli jokainen lakisääteisestä tapaturmakorvauksesta taisteleva lähtisi haastamaan korvauskäsittelyn oikeellisuutta tietopyynnöllä, kuormittuisivat vakuutusyhtiöiden tietosuojavastaavat ylitsepääsemättömän ongelman edessä. Vakuutusyhtiöllä on aikaa toimittaa tietopyynnön tiedot 30 vrk. Tämä on sitova määräaika. Mikäli vakuutusyhtiön resurssit eivät riitä toimimaan määräajassa kaikissa tapauksissa, on vakuutusyhtiön palkattava lisää resursseja.

Mitä tekee Finanssivalvonta (FIVA), mikäli vakuutusyhtiö rikkoo lakeja ja tekee menettelyvirheitä?

Finassivalvonta eli FIVA

Tästä voi napata suoraan yhteystiedot LähiTapiolan osalta tietopyyntöön. Kunhan saan tietopyyntööni vastauksen teen kantelun Finanssivalvonnalle. Tulette näkemään saatuani FIVA:n vastauksen, että kyseinen instanssi ei kykene toimivallassaan tekemään yhtään mitään vakuutusyhtiön määrätessä toimintatapansa ja sen laillisuuden. Järjestelmän iso osa on vakuutusyhtiöitä ”valvova” FIVA, sekä eduskunnan oikeusasiamies ylimpänä ”toimielimenä” ”valvoen” ja edistää laillisuutta ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Kummallakaan taholla ei ole toimivaltaa vakuutusyhtiöihin, joille on annettu julkisen vallan käyttöoikeus lakisääteisissä vakuutuksissa ja niiden korvauskäsittelyssä.

LähiTapiolan korvausneuvoja valehtelee törkeästi sähköpostivistissään. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

EOA eli eduskunnan oikeusasiamies

Tietopyynnön jälkeen tulen tekemään tiettyjen päätösten poistovaatimukset menettelyvirheisiin perustuen niin vakuutusyhtiöön kuin Tamlaan, sekä vakuutusoikeuteen. Tämän lisäksi teen rikosilmoitukset LähiTapiolasta (mm. petos, virkavelvollisuuden rikkominen, asiakirjaväärennös). Kaiken tämän tulen julkaisemaan blogissani.

Sosiaali- ja terveysministeriön vastaus koskien ammattillista kuntoutusta ja LähiTapiolan toimintaa korvausasiani käsittelyssä

STM

Harjoittelijan viestin paras kohta: ”Vakuutusyhtiön on pyydettävä päätösehdotuksestaan Tapaturma-asian korvauslautakunnan (Takon) lausunto, jos tapaukseen sisältyy periaatteellinen, oikeudellinen tai lääketieteellinen tulkintakysymys, ennen kuin antaa korvauspäätöksen. Takon antamat lausunnot ovat kuitenkin suosituksenluontoisia.
Ne eivät siten sido vakuutusyhtiötä, joka voi poiketa lausunnosta päätöksessään.”

Vakuutusyhtiöiden vakiintuneet korvauskäytännöt: Niskan retkahdusvamma eli whiplash/piiskaniskuvamma

Whiplash eli niskan retkahdusvamma

Mielenkiintoista vakuutuslääketieteeseen perustuvassa korvauspolitiikassa on vammautuneen terveyshistoria. Eikö vakuutuslääketieteessä oteta huomioon 10 vuotta kestänyttä 100 % työkykyä ennen tapaturmaa? Mutta esim. 5 vuotta kestänyt taistelu tapaturmakorvauksista yhdessä vammojen, kuntouksen sekä elämänlaadun laskemisen yhteisvaikutuksesta aiheutunut keskivaikea masennus ei ole syy-yhteydessä tapaturmaan, koska 12 vuotta ennen tapaturmaa vammautuneelle on diagnosoitu kuukaudeksi keskivaikea masennus. Sama kuin väittäisi, että edesmenneen isoäidin mahdollisesti syömät pilantuneet tomaatit 1950- luvulla aiheuttivat vammautuneelle masennuksen. Todennäköinen syy-yhteys riittää tapaturmalain mukaisin korvauksiin, syy-yhteyden ei tarvitse olla ns. varma. Eikö sama päde eväämiseen?

IL: ”Teijo, 72, hakee LähiTapiolaa konkurssiin – ”En aio enää odottaa””

Kuka korvaa liukastumisen?

Työtapaturmalain alaisessa muutoksenhaussa ainut sanktio vakuutusyhtiölle on viivästyskorko, mikäli vakuutusyhtiö tuomitaan korvauksen maksamaan. Sieltä ei tipu eurokaan käyttämiisi juristien palveluihin. Näiden syiden perusteella kannattaa miettiä tarkkaan mitä lisäarvoa juristi lopulta tuo. Turha kuvitella, että juristin allekijoitus valituksessa tuo mitään lisäarvoa tai pelkoa, jos on evätty miljoonien korvaukset. Eri asia mikäli mennään käräjille, jolloin tilanne on aivan eri, koska uhkana on turpaan saadessa muutakin kuin viivästyskorko.