Kansalaisen silmin

Artikkeleita eri aiheista linkittymättä työtapaturmiin.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunta – mikäs se oikeastaan on ja ketkä siellä tuhertavat vakuutuslääketieteen nimissä

Neurologian erikoislääkäreistä vakuutuslääkäreinä ja heidän antamistaan lausunnoista hieman ajatuksiani. LähiTapiolalla on käsittääkseni vain yksi neurologi käytössään, jolloin hän ei voi käsittääkseni antaa vakuutuslääkärinä samaan syy-yhteyteen lausuntoa, mikäli sama syy-yhteys on vastuu- ja tapaturmavakuutuksissa päätöstä odottamassa. Tulee LähiTapiolassa ongelma, mutta koska tilalle kelpaa lain mukaan laillistettu lääkäri, voidaan ottaa käyttöön esim. 75-vuotias ortopedi ja hänhän toistaa kuin papukaija käytännössä todella yllättäen samat lauseet kuin yhtiön ainut neurologi kieltäen syy-yhteyden. Laillistettu lääkäri siis todellakin riittää lain mukaan asiantuntijalääkäriksi, mutta tuskin tällä kirjauksella nyt sentään eri alan asiantuntijalääkäriä tarkoitetaan? Vai oliko se niin, että kyllä urologi voi helposti vaikean aivovamman kiistää? Tai ei se gynekologia kummempaa tarvitse, mikäli täytyy ottaa asiantuntijalääkärinä kantaa lihanleikkajaan ammattitautiin? Olikos se nyt kirjattu sinne vakuutuslääketieteen oppikikirjaan näin? Kysykää sitä esim. täältä Tervetuloa Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistys ry:n kotisivuille – Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistys ry tai täältä Suomen Liikennelääketieteen yhdistys

Pohjola vakuutus: vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen korvauskäsittelyt haittaluokkien eli pysyvien haittojen osalta, osa 2/2

Olen siis toimittanut kaikki käsittelijöiden vaatimat asiakirjat 22.06., joten tänään korvauskäsittely on kestänyt 29 päivää. Lain mukaan vakuutusyhtiön on annettava korvauspäätös viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun sillä on käytettävissään kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat selvitykset. Huomenna tuo määräaika täyttyy. Mielenkiintoista nähdä, ehtiikö vakuutuslääkäri tutustua asiaan ennen sitä ja korvausneuvoja runttaamaan päätöksen. Viivästyskorko juoksee sen jälkeen, mutta sitähän ei muodostu ellei korvaa mitään.

STM:n vakuutuslääkärivastaukset perustuvat vakuutusyhtiöiden ja TAKOn sisäisiin korvauskäytäntöihin

STM:n artikkeli vakuutuslääkäreistä näyttää monessa kohdassa kuvaavan vakuutusjärjestelmän käytäntöä ikään kuin se olisi lainsäädännön vaatimus. STM:n julkaisu vakuutuslääkäreistä muodostaa kokonaisuuden, joka ei ole hallintolain mukainen. Se antaa vakuutuslääkärille laajemman toimivallan kuin laki sallii, esittää olemattomia vertailujärjestelmiä, myöntää epätasaisen kohtelun ilman oikeudellista perustetta ja käyttää tilastoja tavalla, joka vääristää korvauskäytännön todellista rakennetta. Koska STM:n teksti toimii viranomaisen ohjausasiakirjana, sen puutteet eivät ole vain informatiivisia, vaan julkisen vallan käytön legitimointia, joka heikentää kansalaisten oikeusturvaa ja rikkoo hallintolain 6 §:n vaatimuksia.

Miksi STM on vahvasti kytköksissä vakuutusyhtiöihin ja vakuutuslääkäreihin? Vai eikö muka ole?

Vakuutusyhtiöhän ei hyväksy yksityisen puolen lääkärilausuntoja, koska ne ovat muka rahan perässä annettuja lausuntoja asiakassuhteen jatkoa silmällä pitäen. Pitää hakea julkiselta puolelta lausunnot. No se taas siksi, ettei julkinen puoli voi myöntää hoitoja tai leikkauksia, koska on resurssipula ja julkinen puoli tietää, ettei vakuutusyhtiö kuitenkaan korvaa. Yksityiselle voi aina mennä jos on kukkaro kunnossa. Sitten he itse vakuutusyhtiönä käyttävät yksityisen puolen vakuutuslääkäreitä arvioimaan omia korvauskeissejään, jolloin vakuutuslääkäri toimii hoitavan lääkärin antaman lausunnon hylkääjänä. On kyllä idiootimaisen ristiriitaista spekulointia. Kun moraalinsa ja perseensä myy niin lopputulos on tämä. Kuka helvetissä tähän voi suostua lääketieteellisestä näkökulmasta? Miksi en ole päässyt omassa tapauksessani vakuutuslääkärin eli silmäortopedin vastaanotolle, vaikka olen pyytänyt?

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi hallintolain vastaisia, sekä vakuutuslääkäreitä, että vakuutuslääketiedettä puoltavia vastauksia kysymyksiini

STM:n virkamiehen vastaus kuitenkin toistaa vakiintuneen, mutta ongelmallisen tulkinnan: vakuutuslääkärin tekemä sisäinen arviointi ei olisi ”uusi selvitys”, vaan pelkkää yhtiön omaa harkintaa, jolloin kuulemisvelvollisuus ei muka synny. Tämä tulkinta ei vastaa hallintolain tarkoitusta, eikä oikeusturvan vaatimuksia. Kun vakuutuslääkäri hylkää hoitavien erikoislääkärien lausunnot ja tekee korvauksen kannalta ratkaisevan syy-yhteysarvion, kyse on nimenomaan ulkopuolisen asiantuntijan kannanotosta, jota hakija ei ole nähnyt eikä voi kommentoida ennen päätöstä. Kuuleminen on tällöin välttämätöntä, koska ilman sitä hakijalta riistetään mahdollisuus korjata väärinkäsityksiä, toimittaa lisäselvityksiä ja vaikuttaa päätöksen sisältöön ennen sen antamista. Kuuleminen on tehtävä ennen päätöksen antamista.

Iltalehti uutisoi: ”Aivovamman saanut nainen ei kyennyt töihin – Lähitapiola usutti etsivät perään”

Tämä on valtava oikeusturvaongelma Suomessa. Vaikka liikennevahingot saa korvausriidoissa käräoikeuteen, on aina loppuelän kannalta merittävin kuluriski vammautuneella. Vakuutusyhtiön kannattaa antaa 10 kertaa kymmenestä kieltävä päätös miljoonakorvauksien eväämisestä perusteetta vakuutuslääketieteen nimissä, koska vain maksimissaan yksi vie asian käräjille. Vaikka tämä yksi tapaus hävitään vakuutusyhtiön kannalta, on se maksettavissa helposti säästetyissä muiden keissien korvaattomuukissa. Koska petossyytettä vakuutusyhtiötä vastaan ei koskaan poliisi tutki, eikä syyttäjä lähde syyttämään, on turvallista jatkaa samaa laittomuutta jatkossakin.

Rikosilmoitus valmisteilla LähiTapiolasta. Hieman pohjustusta ja perusteita asialle

Poliisi, rikosilmoitus

Haluan osoittaa, ettei kansalaisen tekemää rikosilmoitusta koskien vakuutusyhtiön työntekijöitä poliisi tule tutkimaan, mikäli asia on todellakin niin, ettei heidänkään tarvitse laeista välittää. Mallina minulla on suoritettu poliisitutkinta vakuutusyhtiön tekemästä petossyytteestä joka sai käräjillä lainvoimaisen tuomion. Mikään poliisin ja syyttäjän mielestä petoksen täyttämä kohta ei mennyt oikeudessa läpi. Verratessani sen perusteita, en mitenkään voi ymmärtää, etteikö poliisi minun asiaani ottaisi tutkintaan ja veisi syyttäjälle. Omat todisteeni julkisen vallan käyttäjien lakirikkomuksista ovat selkeät yli kymmenen vuoden ajalta ja mahdollinen petoshyöty miljoonia. Kyse on vieläpä tahallisuudesta.

Miksi tapaturmalakia ei muuteta? Miksi kansalaisaloitetta tapaturmalain muuttamiseksi ei kannata tehdä? Kuka järjestelmää todellisuudessa hallitsee?

Kirjoittamani yli 150 artikkelia vakuutusyhtiöiden vakiintuneista korvauskäytännöistä ja muutoksenhausta lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta ovat jo käytännössä paljastaneet koko järjestelmän ja siihen liittyvät sitä puolustavat tahot. Järjestelmän hampaisiin joutunut työssä terveytensä ja toimeentulonsa menettänyt on mahdottomassa tilanteessa. Tilanne on huomattavasti pahempi kuin Daavid vs. Goljat. Tämä ei ole vahinko tai sattumaa. Ihmisten tulisi nyt herätä ja alkaa vaatimaan muutosta. Pelkkä valittaminen tai kantelut eivät tuota mitään muutosta.

Sosiaali- ja terveysministeriön vastaus koskien ammattillista kuntoutusta ja LähiTapiolan toimintaa korvausasiani käsittelyssä

STM

Harjoittelijan viestin paras kohta: ”Vakuutusyhtiön on pyydettävä päätösehdotuksestaan Tapaturma-asian korvauslautakunnan (Takon) lausunto, jos tapaukseen sisältyy periaatteellinen, oikeudellinen tai lääketieteellinen tulkintakysymys, ennen kuin antaa korvauspäätöksen. Takon antamat lausunnot ovat kuitenkin suosituksenluontoisia.
Ne eivät siten sido vakuutusyhtiötä, joka voi poiketa lausunnosta päätöksessään.”