Kansalaisen silmin

Artikkeleita eri aiheista linkittymättä työtapaturmiin.

Turun Sanomat: ”Nainen mursi reisiluunsa kaaduttuaan parkkipaikalla” Toimiko Turun kaupunki vastuullisesti?

Ongelmallista vahinkoa kärsineelle on käytännössä pakko käydä raskas ja kallis oikeusprosessi läpi saadakseen sen, mikä hänelle lain mukaan kuuluu. Yksittäinen ihminen joutuu haastamaan suuren organisaation, jolla on käytössään juristit, resurssit ja institutionaalinen asema. Iso kuluriski on olemassa. On mietittävä oikeuksien sijaan paljonko on hävittävää vs. voitettavaa. Haluanko minulle lakien mukaisesti kuuluvan 10 000 € vai annanko asian olla, sillä hävitessäni saan 70 000 € oikeudenkäyntikulut maksettavakseni.

TS:n julkaisema artikkeli oli kuitenkin erittäin hieno uutinen. Se osoittaa, että oikeus voi toteutua. Mutta se ei toteudu itsestään. Se vaatii sitkeyttä, asiantuntemusta ja usein myös taloudellista riskiä. Kaikki eivät siihen pysty.

Mahdollinen yhteistyökuvio vakuutusyhtiön kanssa?

Muita ei lakisääteisiä tapaturmavakuutuksia vakuutusyhtiöitä ei Suomessa ole tämän jälkeen jäljellä. Onko tämä sattumaa, että vakuutuslääketiede on nyt uitettu koko vakuutusyhtiöjärjestelmään? Ei ole yhtäkään yhtiötä, joka voisi edes periaatteessa toimia eri tavalla. Pelkästään henkivakuutuksia tai vapaa-ajan tapaturmavakuutuksia myyvät yhtiöt eivät joudu riskialttiiden kymmeniä vuosia kestävään jatkuvien ansiomenetyskorvausten ja hoitojen korvaustahoksi. Sen sijaan terveysvakuuutuksia myyvät yhtiöt, joissa terveyden menetys lupaa ansionmenetyskorvaukset pitkäksi aikaa hoitoineen, on vakuutuslääkäreiden pelikenttää.

Hieman Ortonista ja kipuklinikoista, sekä jälleen varoituksen sana vakuutuslääkäreistä

Oma arvioni on, että vakuutusyhtiöiden vaikutus julkiseen erikoissairaanhoitoon on kasvanut. Palveluostojen ja asiantuntijalausuntojen kautta vakuutusyhtiöillä on yhä enemmän epäsuoraa vaikutusta siihen, miten potilaita ohjataan ja millaisia diagnooseja painotetaan. Vakuutusyhtiöiden vaikuttamisroolin kasvaessa yliopistollisiin keskussairaaloihin yksityisasemien lisäksi on johtamassa siihen, että järjestelmän rakenteet herättävät kysymyksen ohjaavatko korvausvastuun rajat osaltaan sitä, miten diagnooseja ja hoitotarvetta tulkitaan. Kivusta aiheutuneet korvaukset vakuutusyhtiöille oikein korvattuina nousisivat heille liian korkeiksi, jolloin alati kasvavaa voittoa tavoittelevalle pörsiiyhtiölle tämähän olisi valtava tuloksen laskija.

Varusmies loukkaantui vakavasti joutuen kipuhelvettiin, Valtionkonttori ei korvaa. Mikä on Valtionkonttori?

Valtiolla on myös oma taloudellinen intressinsä. Kun valtio on sekä työnantaja että vakuuttaja, jokainen hyväksytty korvaus on suoraan valtion menoa. Järjestelmä on rakennettu minimoimaan korvattavien tapausten määrä eli aivan kuten yksityisissä vakuutusyhtiöissä. Ministeriöt ovat tästä täysin tietoisia: Valtiokonttori on osa samaa vakuutuslääketieteellistä rakennetta, jota valtio itse valvoo ja jonka toimintatavat se tuntee. Tämän vuoksi toitottamani järjestelmän muuttaminen on mahdotonta, koska isäntä on valjastanut renkinsä toimimaan samoin ja antaa siihen 100% tukensa ministeriön kautta.

Tapaturmaeläke, vakuutusyhtiöt ja vammautuneen todellisuus: ikuinen epäilty ja ajojahti

AI:n luoma kuva vakuutusyhtiön korvauskäsittelystä

Nostan blogissani ajoittain esiin myös vanhempia jo muiden uutisoimia tapauksia koskien mm. työtapaturmalain mukaisten korvausten eväämisiä, vakuutuslääkäreiden mielivaltaisuutta tai vahingonkärsijän taistelua vakuutusyhtiötä vastaan koskevia artikkeleita.

Huomenta Suomessa 13.3.2024 oli haastateltavana Konginkankaan bussiturmassa selviytynyt ja vakavasti vammautunut Saana Kiviranta. Liikenneonnettomuus tapahtui 19. maaliskuuta 2004 ollen Suomen tieliikenteen historian tuhoisin onnettomuus, jossa kuoli 23 ihmistä ja 14 loukkaantui.

Tämä uutinen kertoo kaiken kansanedustajan moraalista. Miksi luottamustoimissa ajetaan lähes poikkeuksetta vain omaa etua?

Miten ammattiliittojen juristit voivat olla neuvomassa työtapaturmissa vaikeasti vammautuneita tai ammattitautiin sairastuneita jäseniään, jos samaan aikaan istuvat päättämässä asioista muutoksenhakuelimissä vakuutusyhtiöiden nimiin? Siksi asioihin ei puututa. Työtapaturmiin ostettua oikeusturvavakuutusta ei käytetä. Kysykää nyt ihmeessä ammattiliitojen jäsenet tätä omista liitoistanne. Tuskin saatte vastausta.

12 kirjoittamaani artikkelia työtapaturman ja ammattitaudin korvaustaistelusta käytännön oppaaksi vammautuneelle

Tutustumalla artikkeleihin saat vahvan käsityksen siitä, millaiseen taisteluun vammautunut joutuu ja mitä keinoja käytännössä on oikeusturvan ja toimeentulon turvaamiseksi. Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa tai WhatsAppissa, niin autat lisäämään näkyvyyttä tälle Suomen oikeusvaltiossa varjellulle epäkohdalle. Kiitos!

Polkupyöräonnettomuuteni oli Turun kaupungin vastuuvakuutusyhtiön LähiTapiolan mukaan oma vikani

Lyhyesti vastineestani. Turun kaupungillahan on omat pelisäännöt koskien sähköpotkulautojen vuokraussopimusta. ”Kulkuvälineitä ei saa pysäköidä palvelukartassa erikseen määritellyille pysäköintikieltoalueille, ajoradalle, jalkakäytävälle tai pyörätielle siten, että pysäköinti voi haitata muuta liikkumista ja liikennettä tai aiheuttaa kaatumis- tai törmäysvaaran. Operaattorin on pyrittävä varmistamaan, että kulkuvälineet ovat pysäköity niille tarkoitettuihin telineisiin, pysäköintiruutuihin tai muuten pysäköintiin tarkoitetuille alueille aina, kun se on mahdollista. Kulkuvälineet on pysäköitävä aina mahdollisuuksien mukaan kiinteälle alustalle, kuten asfaltille, kiveykselle tai betonille.”

Ay-liikkeen kaksinaismoralismi: paikallista sopimista vastustetaan, mutta omat palkat sovitaan kabineteissa

Mutta kuinka ollakaan — kun tarkastellaan ammattiliittojen omaa toimintaa, todellisuus on täysin toinen. Liittojen omat toimitsijat ja työntekijät eivät kuulu työehtosopimusten piiriin lainkaan. Heidän palkkansa ja työehtonsa sovitaan liittojen sisällä, paikallisesti ja kabinettien suljetuilla ovilla. Toisin sanoen liitot tekevät juuri sitä, mitä ne jäsenilleen ja työpaikoilleen vastustavat.