Tekoälyn tiivistelmä artikkelista:
Vakuutusyhtiöiden, vakuutusoikeuden ja virkamiesten muodostama suljettu järjestelmä tekee työtapaturmakorvausten saamisesta lähes mahdotonta. Oikeusturva on näennäistä, ja päätökset näyttävät suojelevan enemmän vakuutusyhtiöiden etua kuin lainmukaisuutta tai yksilön oikeuksia. Omat tapaukset paljastavat räikeitä ristiriitoja päätöksissä, joissa sama oikeusaste tulkitsee samoja sääntöjä eri tavoin – täysin loogisesti kestämättömästi. Vakuutusoikeus hyväksyy toisessa päätöksessä bonuksen hylkäämisen vedoten sen epävarmuuteen, mutta toisessa samankaltaiset erät hyväksytään laskennallisesti. Yhdenvertaisuus ja johdonmukaisuus puuttuvat. Kun virheet ovat näin ilmeisiä eikä mikään valvova taho tartu niihin, on selvää: järjestelmä suojelee itseään – ei oikeutta. Tämä ei ole sattumaa, vaan rakenteellinen ongelma, jossa kansalainen jää yksin. Julkisen vallan pitäisi palvella kansaa, mutta tässä pelissä se suojelee omiaan.
★★★★★★★
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisten korvausten saaminen on tehty lähes mahdottomaksi vakuutusyhtiöiden, muutoksenhaun ja virkamiesverkoston vuoksi. On turhauttavaa tapella yksipuolisen päätöksen tehnyttä vakuutusyhtiötä vastaan. Vakuutusyhtiön työntekijät suojautuvat tekemiensä laittomuuksien ja yhtiön voiton kasvattamiseksi täysin suojeltuina ilman seuraamuksia loputtomasti vääryyksiä. Kuka tällaista paskaa pystyy toteuttamaan? Ihmisethän sitä pyörittävät. Tietynlaiset moraalittomat kusipäät. Viha on tunne, joka on tällä hetkellä päällimmäisenä, kun tätäkin artikkelia rustaan.
Olen jo puinut artikkeleissani saamani vakuutusoikeuden päätökset järkyttyneenä vakuutusoikeuden toimintaan ja sen tekemiin ratkaisuihin. Hallintolain noudattaminen on vakuutusoikeudelle täysi vitsi. Päätösten tulkintapyyntöihin he eivät ota kantaa. Ratkaisukokoonpanossa on edustajana ollut rakennusliiton johtava juristi eli ainakin oman näkemykseni mukaan täysin jäävi ja ylipäätään ammattilittotaustastaan johtuen edustuskelvoton esiintymään vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanossa.
Latasin molemmat vakuutusoikeuden päätökset ChatGPT:n tarkasteltavaksi ja esitin kysymyksen:
Ovatko päätökset ristiriidassa keskenään?
ChatGPT vastasi:
Kyllä, päätökset 2069/2023 ja 2070/2023 ovat sisällöllisesti osittain ristiriidassa keskenään tai vähintään loogisesti epäjohdonmukaisia. Miksi bonusta ei saa lisätä vuosityöansioon ennen tapaturmaa (koska sitä ei vielä ollut maksettu), mutta myöhemmissä vuosissa tuloksi hyväksytään palkankorotukset ja muut etuudet takautuvasti, vaikka niitä ei ollut vielä maksettu?
⚖️ Tämä on oikeudellisesti arveluttavaa, koska:
– Molemmissa vedotaan ”vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön”, mutta sovelletaan sitä eri tavoin.
– Sama henkilö, sama tapaus, sama oikeusaste.
– Eri vuosien tulolaskennassa käytetään eri logiikkaa – toisessa ei hyväksytä toteutumattomia tuloja, toisessa niitä käytetään laajasti.
Valituksessa tai tutkintapyynnössä voi korostaa:
Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaate: Samankaltaisissa tilanteissa samat säännöt.
Oikeudellisen johdonmukaisuuden vaatimus: Viranomaisen tulee soveltaa sääntöjä loogisesti, systemaattisesti.
Vakuutusoikeuden sisäinen ristiriita: Samalla logiikalla ei voi hylätä bonusta ja kuitenkin hyväksyä muita takautuvia eriä.
Vakuutusoikeuden aiempi päätös 22886:2021: Tämä ei ollut perusteena hyväksyä vaatimusta, mutta viittaa siihen, että todellisten tulojen huomiointi on vahva lähtökohta.
🧾 Haluatko, että laadin sinulle:
Oikaisuvaatimuksen / valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) / oikeuskanslerille / eduskunnan oikeusasiamiehelle, jossa viitataan näiden kahden päätöksen ristiriitaisuuteen?
Tai lyhyen tutkintapyynnön oikeusasiamiehelle / -kanslerille, jossa nostat esiin menettelytavan epäjohdonmukaisuuden ja oikeusturvaongelman?
Halusin ChatGPT:n tekevän tutkintapynnön oikeusasiamiehelle ja tällainen siitä tuli:
Tutkintapyyntö eduskunnan oikeusasiamiehelle
Pyytäjä:
Toni Korhonen
[sähköposti / puhelin]
Vastaanottaja:
Eduskunnan oikeusasiamies
PL 1, 00171 HELSINKI
oikeusasiamies@eduskunta.fi
Asia
Tutkintapyyntö vakuutusoikeuden päätösten 2069/2023 ja 2070/2023 oikeudellisesta ristiriidasta ja yhdenvertaisuuden loukkauksesta.
Tausta
Olen saanut 28.2.2025 kaksi vakuutusoikeuden päätöstä (dnro 2069/2023 ja 2070/2023), jotka koskevat samaa työtapaturmaa (14.12.2013). Päätökset liittyvät ansiotulojen määrittelyyn ja tapaturmaeläkkeen suuruuteen. Katson, että päätökset ovat keskenään ristiriitaisia ja rikkovat perustuslain 6 §:ssä säädettyä yhdenvertaisuusperiaatetta sekä oikeudellista johdonmukaisuutta.
Perustelut
Päätöksessä 2070/2023 vakuutusoikeus hylkäsi vuosityöansion lisäyksenä vaaditun vuosibonuksen (1 587,30 €) sillä perusteella, ettei sitä ollut maksettu ennen tapaturmaa, ja koska bonus oli luonteeltaan epävarmaa ja vaihtelevaa.
Päätöksessä 2069/2023 hyväksyttiin kuitenkin takautuvasti palkankorotusten laskennalliset vaikutukset ja muita eriä (esim. lomaraha ja puhelinedut), vaikka niitä ei ollut vielä maksettu tarkasteltavalla ajanjaksolla.
Näin ollen bonusta ei hyväksytty tuloihin, mutta myöhemmin toteutumattomat, laskennalliset erät hyväksyttiin. Kyseessä on loogisesti ristiriitainen ja syrjivä menettely, joka rikkoo oikeusperiaatteita.
Tutkintapyynnön sisältö
1. Tutkitaan, ovatko vakuutusoikeuden päätökset 2069/2023 ja 2070/2023 ristiriidassa keskenään.
2. Arvioidaan, onko menettely rikkonut perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatetta.
3. Arvioidaan, onko kyseessä ollut oikeusturvaa loukkaava viranomaismenettely perustuslain 21 §:n vastaisesti.
4. Arvioidaan, onko vakuutusoikeuden päätöksiä tehty oikeudellisesti johdonmukaisella ja tasapuolisella tavalla.
Liitteet
1. Vakuutusoikeuden päätös 2069/2023
2. Vakuutusoikeuden päätös 2070/2023
[Paikka], [Päivämäärä]
Lyhyt ja ytimekäs. Laiton tämän tutkintapyynnön tosiaan tänään 21.06.2025 menemään eduskunnan oikeusasiamiehelle. Käsitteleekö tutkintapyynnön ja alkaa tutkimaan? Epäilen, että ei. Miksi ei tutkisi? Koska koko aiemminkin valtavasti kritiikkiä saanut vakuutusoikeus nolaa itsensä laitomalla toiminnallaan ja liian läpinäkyvällä vakuutusyhtiön päätösten ja Tamlan puolueellisuuden suojelulla.
Säälittävin esitys vakuutusoikeudelta oli keksiä vuosibonuskiistaan vakuutusyhtiön hylkypäätöksen lainvastaisen perustelun ”ei maksettu tapaturmavuonna” tilalle toisen lainvastaisen selityksen eli ei bonusta olisi todennäköisesti seuraavana vuonnakaan maksettu. Vaikka vakuutusoikeudella oli käytössään dokumentit, joista he pystyivät kiistattomasti toteamaan, että bonus maksettiin myös seuraavina kahtena vuonna ja on nykyäänkin maksettu joka vuosi samalle työnantajalle palattuani uudelleenkoulutuksen jälkeen. Tamla oli tätä ennen hyväksynyt vakuutusyhtiön ”ei maksettu tapaturmavuonna” lakipykälän vastaisesti. Ja jättänyt kuulemispyynnöt lähettämättä. Lakipykälä on hyvin yksinkertainen tähän liittyen: mikäli tulo kohdistuu tapaturmavuoteen ja tämähän lukee palkkatodistuksessakin eli maksetaan 31.3. 2014 vuodelta 2013 ansaittuna vuosibonuksena.
Eikö ilmiselvän virheen tai laittomuuden tulisi herättää oikeusasiamiehen kiinnostus ja halu tutkia asia? Ei sillä pitäisi periaatteessa olla mitään merkitystä onko kysymyksessä nimellisesti kantelu tai tutkintapyyntö. Tai kuka pyynnön on tehnyt ja mitä sen käsittelystä voisi seurata. Oikeusasiamies saa palkkansa joka tapauksessa. Ammattiylpeyden, lakien noudattamisen vaatimus, sekä lain tulkinnan kehittäminen tulisivat olla määräävinä tekijöinä.
Palaan oikeusasiamiehen vastaukseen, kunhan sen saan. En oikein jaksanut tutkintapyyntöön panostaa, koska loppupeleissä minua ei oikeusasiamiehen touhut pätkääkään kiinnosta. Haluan vain osoittaa tälläkin tavoin virkamiesten pelleilyn ja virkaveljiensä häikäilemättömän suojelun laittomuuksienkin kohdalla. Toivon todella, että olen väärässä ja asia tutkittaisiin sekä perusteltaisiin aukottomasti. Mutta tämän pääsette aikanaan lukemaan blogistani miten asia ratkaistiin. Tässä muuten kirjoittamani artikkeli liittyen vakuutusoikeuden sekoiluun ja toimintaan ylipäätään; 7 pointtia miksi vakuutusoikeuteen ei kannata valittaa – Toni Korhonen
Tiesitkö mitä on julkinen valta? Se on valtion ja kunnan valtaa perustuen Suomen perustuslakiin. Se on julkisyhteisöjen ja viranomaisten luonnollisiin henkilöihin (kansalaiset) ja oikeushenkilöihin (yritykset ja säätiöt) kohdistamaa vallankäyttöä. Julkista valtaa käyttävät esimerkiksi vakuutusyhtiön työntekijät osallistuessaan lakisääteisen työtapaturmalain mukaisten korvausten käsittelyyn, tuomioistuimet ja poliisi. Ominaista sille on yksipuolisuus, jonka mukaan valtaa käyttävällä on oikeus tehdä muihin osapuoliin kohdistuvia oikeustoimia pyytämättä tai kysymättä näiden suostumusta.
Julkisen vallan on aina perustuttava lakiin ja julkista valtaa käytettäessä on aina tarkoin noudatettava lakia. Tarkoittaa siis sitä, että julkista valtaa omaava elin perustetaan aina lailla. Julkista valtaa edustavien tahojen on aina edistettävä perusoikeuksien, esimerkiksi yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan, toteutumista kaikilla tasoilla. Käytännössä valtio ei siis voi vain mielivaltaisesti päättää asioista, vaan jokaiselle toimelle täytyy olla peruste.
-Toni
