suoraa puhetta!
Työtapaturmiin ja niiden korvauskäytäntöihin liittyviä artikkeleita.
Artikkelini oppuun vielä LähiTapiolan sisäisen korvausmuistion lääkärimerkinnöistä LähiTapiolan lääketieteellisen johtajan kirjaus:
”8.10.2025 14.28.16
Käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omatuntoni kautta
Kuten alla, ei tule esille sellaista uutta tietoa, että korvattava haitta olisi pahentunut vähintään kahdella haittaluokalla.”
Eduskunnan oikeusasiamiehelle en vielä vie näitä asioita. Haluan nähdä tulevan EOA:n ratkaisun koskien nyt kohta vuoden hänen käsittelyssään olleen kanteluni useista valituskelvottomista negatiivisista päätöksistä liittymättä muutoksenhaussa olevaan päätökseen ja perustuslaillisen oikeuden viemisestä lakisääteisen sosiaaliturvaan kuuluvan tapaturmavakuutuksen osalta yli kolmeksi vuoden ajaksi. Ja nyt toteutatte samaa. Olenko poikkeus vai onko tämä julkinen tunnustus kohdella kaikkia päätöksistänne muutoksenhakuun valittavien kohdalla tällä tavoin.
Ja jälleen muistutus juridisesta osaamisestani: en ole edelleenkään juristi, mutta ymmärrän työtapaturma- ja ammattitautilain, hallintolain ja peruslain vastaisen toiminnan, sekä vakuutusehtojen rikkomisen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta. Tai ainakin luulen ymmärtäväni. Ainakin paremmin kuin vastapuolen juristit. Mutta eihän sillä mitään merkitystä ole. Siksi tässä loputtomassa taistelussa on haastetta. Minä vetoan lakiin ja perustelen lakiin vedoten, Lähitapiolan juristit ja korvausneuvojat eivät vetoa lakiin kuin yleisellä tasolla, eivätkä pysty minua hiljentämään vetoamalla lain pykäliin. Eikö heidän pitäisi edes yrittää? Koominen tilanne.
Korvausneuvojanne kanta:
”Kuten kirjoitin, pääasiassa voidaan katsoa, ettei työkyvyn alentumaprosentti enää nouse ylöspäin. Jos tapaturmavamman tilassa tapahtuu muutosta, voi tämä tulla täytäntöön, mutta se on asia erikseen.
Tämä asia on nyt loppuun käsitelty.”
Työtapaturma- ja ammattitauti Ry syntyy tarpeesta, jota ei ole aiemmin täytetty. Suomen työtapaturmalain alainen korvausjärjestelmä jättää lähes jokaisen taistelemaan yksin vakuutusyhtiöiden ja Valtionkonttorin vakuutuslääketieteellisten, epämääräisten tulkintojen, pitkittyneiden prosessien ja epävarmuuden keskelle. Yhdistyksen tehtävä on tuoda lakisääteisen vakuutuksen korvauskäytäntöihin avoimuutta, rehellisyyttä ja tosiasioihin perustuvaa tukea nyky järjestelmän vielä toiminnassa ollessa, sekä auttaa konkreettisesti heitä, joiden oikeudet ja toimeentulo ovat vaarassa työtapaturman tai ammattitautiin sairastumisen vuoksi. Ei voi olla niin, että tapaturmavakuutus on lain mukaan pakollinen, mutta korvaukset eivät.
Olen käynyt lukuisten puoluepoliittisten ammattiliittojen juristien sidonnaisuudet läpi ja kaava on sama. Ammattiliittojen juristit ovat edustettuina mm. Tamlassa, vakuutusoikeudessa, työeläkeyhtiöissä ja työtuomioistuimessa. Omassa keississäni viimeisimmässä vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanossa istui rakennusliiton johtava lakimies. Ja turpaanhan siinä tuli.
Voisin kirjoittaa kirjan kaikista laittomuuksista mitä LähiTapiola on omassa korvauskäsittelyssäni tehnyt. Sitä ennen dokumentoin kaikki nämä laittomuudet blogiini jokaisen halukkaan luettavaksi. Niille jotka eivät uusina lukijoina vielä tiedä, niin alun perinhän minulle ei vakavaa silmävammaa 12/2013 vakuutuslääkäreiden mukaan työttapaturmassa edes aiheutunut. Voitin kiistan Tamlassa 2015 lopussa ja sain lakisääteiset tapaturmalain mukaiset korvaukset. Nyt kyseisiä korvauksia on ajettu systemaattisesti alas, vaikka silmävamman oireet vain lisääntyvät ja elämisen laatu laskee vuosittain.
Oikeusasiamies on todennut: yhtiö ei voi myöhemmin väittää, ettei päätöstä annettu, jos vakuutusyhtiö itse on päättänyt antaa päätöksiä puhelimessa, päätöksen ei tarvitse olla kirjallinen, puhelimessa annettu myönteinen päätös sitouttaa vakuutusyhtiön.
Ylen jutun perusteella Fennian toiminta näyttää enemmän prosessistrategialta kuin aidolta rikosepäilyltä. Todisteiden valikointi, vakuutusetsivien asema ilman lainsäädäntöä ja se, että valtio ajoi yhtiön asiaa syyttäjän kautta, ovat yhdistelmä, joka ei kestä päivänvaloa.
Järjestelmän rakenteellinen ongelma syntyy siitä, että valtio on antanut voittoa tavoitteleville pörssiyhtiöille luvan käyttää julkista valtaa tavalla, joka palvelee niiden omaa taloudellista etua. Tämä mahdollistaa vakuutuslääketieteeseen perustuvat, korvauksia systemaattisesti leikkaavat käytännöt sekä sen, että ensiasteen muutoksenhaku (Tamla) on rahoituksellisesti sidottu samoihin yhtiöihin, joiden päätöksiä sen pitäisi arvioida. Kun tähän kytkeytyvät puoluepoliittisesti sidoksissa olevat ammattiliitot, hiljainen ja varovainen media sekä ministeriö Valtiokonttoreineen, syntyy kokonaisuus, jossa valvonta on käytännössä näennäistä. Jos lakien noudattamista ei valvota eikä ilmoitettuihin lainvastaisuuksiin puututa, järjestelmä ei muutu. Eihän sen ole tarkoituskaan muuttua.
