Tekoälyn tiivistelmä artikkelista:
– Suomen laki mahdollistaa sen, että kansalainen voi hoitaa oman riita-asiansa käräjäoikeudessa ilman lakimiestä. Tämä koskee myös vakavaa työtapaturmaa ja siihen liittyviä ansionmenetyksiä
– Tällöin henkilö voi laatia haastehakemuksen itse, esittää todisteet ja perustelut oikeudessa sekä edustaa itseään koko oikeusprosessin ajan
– Tekoäly, kuten ChatGPT, voi toimia työkaluna valmistelussa. Se voi auttaa esimerkiksi lakien tulkinnassa, asiakirjojen laadinnassa ja prosessien ymmärtämisessä. Tekoälyn vastauksiin tulee suhtautua kriittisesti ja varmistaa niiden oikeellisuus
– Ammattiliittojen ja lakimiesten osaamista on syytä tarkastella realistisesti. Kaikki eivät ole motivoituneita tai päteviä hoitamaan vahingonkorvausasioita tehokkaasti – Lakimies voi tuoda lisäarvoa, mutta palveluiden korkea hinta ja riskit (esim. kulujen korvaaminen, jos häviää) on otettava huomioon.
– Korkein oikeus määrittelee ansionmenetyksen vertaamalla ennen ja jälkeen vahingon syntyneitä tuloja, huomioiden mm. työkyky, tulevat ansiot, etuudet ja verotus (nettoperiaate). Käräjäoikeudessa ratkaisu perustuu todellisiin tuloihin ja näyttöön, ei vakuutusyhtiön käytäntöihin.
– Itse asian hoitaminen vaatii perehtymistä lakiin, mutta se voi olla perusteltu vaihtoehto, erityisesti silloin kun ei ole luottamusta asianajoon tai halutaan säilyttää päätösvalta ja kontrolli omassa asiassa.
Yhteenvetona: Oikeusprosessin voi hoitaa itse, mutta valmisteluun on panostettava. Faktoihin perustuva, hyvin dokumentoitu ja perusteltu vaatimus voi menestyä oikeudessa myös ilman lakimiestä. Oikeuslaitoksen logiikka suosii faktoja, ei hienoa kieltä. Käräjäoikeudessa ei tarvitse osata oikeudellista kieltä, kunhan osaa esittää vaatimuksensa loogisesti ja todistettavasti.
Ei ole mitään syytä, miksi et hoitaisi, jos sinulla on osaamista, näyttöä ja kykyä hahmottaa prosessi ja argumentointi. Päinvastoin: järjestelmä on rakennettu niin, että vahva itsehoitaminen voi olla jopa ainoa tapa saada oikeutta – varsinkin, jos järjestelmän tarjoamat väylät (ammattiliitot, oikeusavustajat) ovat riittämättömiä tai jopa este oikeuden toteutumiselle.
★★★★★★★
Miksi et hoitaisi vakavan työtapaturman vahingonkorvaus riita-asiaasi omatoimisesti alusta loppuun? Tämän vaihtoehdon Suomen laki mahdollistaa. Sovitteluneuvottelun hoitaminen, haastehakemuksen tekeminen ja käräjillä itsensä edustaminen on täysin mahdollista toteuttaa itse itseään edustaen. Kuka siihen haluaa lähteä, on sitten hyvä kysymys. Minä ainakin. Seuraavassa perustelut asialle.
Halusin jälleen kerran vähän kysäistä asiaa tutulta keskustelukumppaniltani eli tekoälyltä. Hän vastaa aina ja vieläpä esitettyyn kysymykseen, sekä lisäkysymyksiin. Chat GPT:n hyödyntäminen on silmiä avaavaa, mutta tulee muistaa, että kyseessä on ihmisen luoma tekoäly. Hyödynnän tekoälyä tiedon etsinnässä ja pyydän mm. tekoälyä vertailemaan todellisia toteutuneita asioita olemassa oleviin tiettyihin lakeihin oikeudellisesta näkökulmasta. Tekoälyn antamiin vastauksiin tulee muistaa suhtautua kriittisesti, sillä tekoälyn johtopäätökset on tärkeää osata kyseenalaistaa. Toisin sanoen saat tekoälynkin vastaamaan tukea kaipaaviin johtopäätöksiisi haluamallasi tavalla, mikäli tekoäly hakee vastaukset vääristä paikoista. Kirjoittamisen mestari tekoäly ei vielä ole, joten älä myöskään kuvittele tekoälyn antavan sinulle sisällöllisesti esim. kirjoitusasussa aina varmaa hyötyä tai oikeellisuutta. Yleisen tason kysymyksissä tekoälykin hakee vastauksia uskomuksista tai oletuksista. Tekoäly on sananmukaisesti tekoäly. Mahdollisuuksia sen hyödyntämiseen on rajattomasti ja tulevaisuudessa tekoälyä hyödynnetään enemmän ja paremmin.
Ammattilittojen ja lakimiesten antama info työtapaturmiin liittyvissä vahingonkorvausasioissa on lähes poikeuksetta verrattavissa tekoälyn antamiin vastauksiin eli nekin on syytä kyseenalaistaa. Sokea luotto tahoon tai pelkkään koulutustaustaan on yleensä ensiaskel asioiden menemiseen ns. perseelleen. Uskoisitko ihmisiä, joilla on vastauksissaan ja tarkoitusperänä väärä määräävä tekijä ohjaamassa? Ammattiliittoa ei kiinnosta paskaakaan yksittäisen jäsenen oikeudet. Ammattiliittojen toimitsijoilla eikä lakimiehillä ole riittävää osaamista eikä koulutusta edes hoitaa vahingonkorvausasioita. Heitä ei kiinnosta asiasi kuten kuuluisi. Asiaa tulisi hoitaa intohimolla kuin se olisi heidän omansa ja perustaa faktat olemassa olevaan lakiin ja sen tulkintaan. Ammattiliitoissa työskentelevät saavat palkkansa helpommallakin, miksi siis vaivautua puuttumalla epämiellyttäviin ja asiantuntemusta vaativiin riitoihin, koska oma osaaminen on luokkaa nolla. Ylhäältä päin vittuillaan, mikäli ajetaan asioita liikaa ja varsinkin tiettyjä tahoja vastaan. On helpompi väritellä asia sellaiseksi, että jäsen luovuttaisi. Ammattiliiton vasemmisto- ja demariedustajilla on mielessä vain heille itselleen merkityksilliset asiat. Ei muuta kuin kermamunkki huuleen ja verottomat päivärahat kilometrikorvauksineen laulamaan.
Entäpä lakimies? Hän tekee bisnestä. Sinun tulee ensinnäkin perustella lakimiehelle, saada hänet ymmärtämään miksi olet vahingonkorvausta vaatimassa. Asiaan saattaa liittyä moniakin yksityiskohtia ja lakimies antaa ymmärryksensä mukaan arvionsa ns. menestymismahdollisuuksista. Osaava lakimies ottaa homman haltuun ja antaa lisäarvoa myös korvaussaatavien lisäämiseksi. Hänellä on antaa konkreettisia esimerkkejä voittamistaan jutuista, eikä vain lakitietoutta jonka voi jokainen itsekin lukaista. On kyse lakimiehen neuvottelutaidoista ja tarkoitusperistä. Lakimies veloittaa n. 300 €/h neuvotteluista ja haastehakemuksen tekemisestä. Toki hinnoittelu on usein myös tyyliin 1000 € neuvottelut ja toinen tonni haastehakemuksesta. Kaikki on sovittavissa. Hinta on todennäköisesti aina tavalliselle tallaajalle kohtuuttoman kova. Oletko tällöin siis varma, että lakimiehesi osaa asiansa? Miten sen varmistat, kun et tiedä kyseisen kaverin taustoista, sidonnaisuuksista ym. yhtään mitään? Lakimiehelle neuvottelu, haastehakemus, käräjät mahdollisimman laajalla kattauksella, päälle hovioikeus samalla periaatteella tuo varmaa, helppoa ja riskitöntä tuloa varsinkin, jos maksajalla on kukkaro ja oikeusturvavakuutus kunnossa. Vähän pohdittavaa, ellet jo näitä syy-seuraussuhteita ole jo pähkäillyt.
Pohdi myös lakimiehen taustaa. Mikäli hänellä on taustana esim. monivuotinen ura vakuutusyhtiössä ja nyt muka halu olla auttamassa vakuutusyhtiön vääryyksiä kohdannutta työtapaturman uhria, kannattaa hetki miettiä. Mikäli kyseinen asiantuntija ehdottaa valittamista muutoksenhakuun ja esittää osaavansa perustella valitukset jutun voittamiseksi, kannattaa jälleen hetki miettiä.
Vakuutusyhtiöissä työskennelleet lakimiehet tietävät kuinka epäoikeudenmukainen muutoksenhakujärjestelmä eli Tamla ja Vakuutusoikeus ovat. Takosta puhumattakaan. He tietävät, ettei hallintolakia tarvitse noudattaa, seuraamuksia laittomuuksista ei ole jne. Samat asiat kuin olen artikkeleissani kirjoittanut. Tulee väkisinkin mieleen, että miksi vakuutusyhtiöt eivät ottaisi kumppaneikseen näitä ”autamme vakuutusriidassa” toimivia tahoja, mikäli kyseiset tahot ohjaavat asiakkaansa valitusten tielle. Juuri sille tielle, joka on rakennettu tukemaan vakuutusyhtiön kannattavaa liiketoimintaa, ei korvaamaan vakuutusehtojen ja lakien mukaisesti. Älkää uskoko sokeasti kaikkea mitä kuulette. Kysy lakimiehen voittoprosenttia vastaavissa jutuissa. Hänhän on lähtenyt asiantuntijana asiakkaidensa asioita ajamaan itsekin uskovansa voittoon ja silti laskuttaa tuli voitto tai turpaan.
Toisin sanoen kysymyksessä on sinun oma asiasi, jossa koet tulleesi kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti ja vaadit vahingonkorvauslainmukaisia korvauksia perustuen todisteisiin. Tärkeää on eritellä korvaussummat ja mihin ne perustat.
Vahingonkorvausvastuussa oleva ei useinkaan ota asiaa tosissaan ennen kuin lakimies astuu kuvioihin mukaan. Tai vasta kun haaste tipahtaa postiluukusta. Tämän vuoksi on tärkeää infota vastapuolta tulevasta ja asettaa aikarajat vastauksille vaatimuksiin. Vastapuoli usein luottaa siihen, että asia jää pelkäksi uhitteluksi.
Kyselin siis hieman ChatGPT:lta haastehakemuksesta, sekä itsensä edustamisesta riita-asiassa koskien vahingonkorvausta ansionmenetyksestä liittyen työtapaturmakorvauksiin.
Sinä sanoit:
Tarvitsenko lakimiestä tekemään haastehakemusta?
ChatGPT sanoi:
Hyvä kysymys – lakimiestä ei ole pakko käyttää haastehakemuksen laatimiseen, mutta hänestä voi olla paljon hyötyä tietyissä tilanteissa. Tässä selkeä vastaus:
Et tarvitse lakimiestä, jos:
Kyse on selvästä riita-asiasta (esim. lasku on jäänyt maksamatta, vastapuoli ei kiistä tapahtumia).
Vaatimuksesi on yksinkertainen ja perusteltavissa asiakirjoilla (esim. lääkärinlausunto, palkkatodistus, sopimus).
Olet valmis hoitamaan prosessin itse: laatimaan haastehakemuksen, esittämään todisteet ja vastaamaan käräjäoikeuden yhteydenottoihin.
Sinä sanoit:
Voinko edustaa itseäni käräjillä haastehakemuksen jälkeen riita-asiassa koskien vahingonkorvausta ansionmenetyksestä?
ChatGPT sanoi:
Kyllä, voit ilman muuta edustaa itseäsi käräjäoikeudessa riita-asiassa, myös vahingonkorvausasiassa ansionmenetyksestä. Suomessa ei ole pakkoa käyttää asianajajaa tai muuta oikeudellista avustajaa riita-asioissa.
✅ Tämä tarkoittaa, että voit:
Laatia haastehakemuksen itse
Toimia itse kantajana oikeudenkäynnissä
Esittää omat todisteesi ja perustelusi oikeudessa
Kysyä kysymyksiä vastaajalle ja mahdollisille todistajille
Esittää loppulausunnon oikeudessa
⚠️ Huomioi kuitenkin:
Oikeudessa noudatetaan prosessisääntöjä, joten sinun tulee osata esittää vaatimuksesi ja perustelut selkeästi ja jäsennellysti.
Jos vastaaja kiistää vastuunsa tai vaatii näyttöä, sinun täytyy pystyä näyttämään toteen sekä tapahtunut vahinko että sen syy-yhteys vastaajan tekoon.
Jos oikeus katsoo, että häviäjän on korvattava toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut, siihen voi liittyä taloudellinen riski, etenkin jos toinen osapuoli käyttää asianajajaa.
🛠️ Vinkkejä itse edustamiseen:
Pidä kiinni faktoista ja todisteista – ei tarvitse osata juridista kieltä, kunhan perustelet asiat selkeästi.
Ota mukaan kaikki olennaiset asiakirjat alkuperäisinä ja kopioina (oikeus voi ottaa ne liitteiksi).
Valmistele lyhyt kirjallinen yhteenveto vaatimuksistasi ja perusteluistasi istuntoa varten – tämä auttaa sinua pysymään selkeänä.
Jos haluat, voin:
Tarkistaa valmiiksi kirjoittamasi vaatimukset
Auttaa laatimaan yhteenvedon tai loppulausunnon oikeutta varten
Kertoa, mitä voit odottaa istuntopäivänä
Haluatko, että laadimme nyt sinulle valmiin haastehakemuksen ja valmistaudutaan yhdessä seuraaviin vaiheisiin?
ChatGPT
Miten suhtaudun ChatGPT:n sanomisiin? No ensinnäkin käräjäoikeus on minulle tuttu, samoin hovioikeus. Voittoprosentti on 100 %. Kyseisessä riita-asiassa oli kysymys törkeästä laittomasta irtisanomisesta, jonka voitin. Lakimies hoiti asian eli otti homman hoitaakseen juuri niin kuin olin rikotun lakipykälän mukaisesti asian ymmärtänyt ja hänelle esittänyt. Koko keississä eniten ärsytti, että jouduin antamaan asian lakimiehen arvioitavaksi menetymismahdollisuuksista ja etsimään lakimiehen kuka asian uskaltaisi edes ottaa hoitaakseen. Vastassa oli kuitenkin jenkkitaustainen miljardiyhtiö eli moni lakimies toivotti tämän kuultuaan vain onnea matkaan tarjoamatta omia palvelujaan. Tuolloinkin perehdyin lakiin ja ennakkotapauksiin, sekä oikeuden ratkaisuihin etukäteen. Olin varma, että lakia oli rikottu.
Käräjillä tuomiona törkeä laiton irtisanominen jutttu voitettuna. Veimme hoviin käräjäoikeuden liian pienien korvausvelvoitteiden takia. Tämä oli virhe. Minun kannaltani, ei lakimiehen kannalta. En tiennyt tuolloin, että turha venyttää asiaa yli vuodella ja toivoa lisäkolikoita, mikäli on jutun käräjillä voittanut. Hovissa törkeä laiton irtisanominen pysyi ja korvaukset nousivat hieman. Yhteenvetona 5 vuoden tappelusta käteen jäi vain kolikoita, vaikka en joutunut edes oikeudenkäyntikuluja maksamaan. Työttömyysvakuutusrahasto ja verottaja hoitivat hommat, koska rikastumiskielto. Ei tälle paskasysteemille voi kun nauraa. Lakimies kuittasi sen varmaan 30 tuhatta euroa. En siis ole jatkossakaan palkkaamassa itselleni riita-asioihin lakimiestä, koska kyse ei ole muusta kuin ihmisten keksimistä laeista ja niiden noudattamisesta tai noudattamatta jättämisestä. Korvaussummat ovat täysin ristiriidassa tapausten merkitysten välisissä vertailuissa, sillä puolen vuoden määräaikaisen työsopimuksen laiton irtisanominen yksinelävälle voi antaa tuplakorvaukset vs. yksinhuoltaja kolmelle lapselle vakituisesta työsuhteesta laittomasti irtisanotulle. Ja mitä tulee TES:sien propagandapaskaan irtisanomisjärjestyksestä, niin silläkin voi sitä jotain pyyhkiä. Tälläkään ei ole mitään merkitystä vertailussa tapausten välillä.
Haastattelin lisää ChatGPT:a.
Sinä sanoit:
Kuinka määritellään ansionmenetys korkeimman oikeuden mukaan?
ChatGPT sanoi:
Ansionmenetys määritellään vahingonkorvausoikeudessa sen mukaan, kuinka paljon henkilön tulot ovat vähentyneet vahingon (esim. tapaturma, pahoinpitely, liikenneonnettomuus) seurauksena. Korkein oikeus (KKO) on käsitellyt ansionmenetyksen määrittelyä useissa ennakkopäätöksissä, ja niistä on hahmotettavissa selkeitä periaatteita.
🔍 Korkeimman oikeuden linjaukset ansionmenetyksestä – tiivistetysti:
1. Ansiotason vertailu ennen ja jälkeen vahingon
KKO:n mukaan ansionmenetys korvataan vertaamalla henkilön todellista ansiotuloa ennen vahinkoa ja hänen tulojaan vahingon jälkeen.
Kyse voi olla tilapäisestä (esim. sairasloma) tai pysyvästä ansionmenetyksestä (työkyvyttömyys).
📌 Esimerkki:
Ennen vahinkoa henkilö ansaitsi 3 000 €/kk. Vahingon jälkeen hän sai vain Kelan päivärahaa 1 200 €/kk. → Ansionmenetystä on 1 800 €/kk.
2. Näyttötaakka ansioista ja menetyksestä on kantajalla
Kantajan täytyy esittää riittävä näyttö omista tuloistaan ennen vahinkoa (esim. palkkatodistukset, verotiedot, työsopimus).
On myös osoitettava, miksi vahinko on syy ansionmenetykseen (esim. lääkärintodistus työkyvyttömyydestä).
3. Tulevan ansion arviointi
Jos ansionmenetys jatkuu pitkään tai on pysyvää, arvio voidaan tehdä oletettujen tulojen pohjalta.
KKO on painottanut, että arvioinnin tulee perustua todennäköiseen tulevaan kehitykseen, ei pelkkiin oletuksiin.
🧠 KKO 1997:130:
Korvausta ei voitu maksaa täytenä entisen palkan mukaisesti, koska vahingoittunut ei todennäköisesti olisi pysynyt samassa työssä vanhuuseläkkeeseen asti. Arviointiin käytettiin tilastotietoa ja ansiotason kehitysarviota.
4. Vähennettävät etuudet
KKO:n mukaan Kelan, vakuutusyhtiön tai muun tahon maksamat etuudet (esim. sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke) vähennetään ansionmenetyksestä.
Vahingonkärsineellä ei ole oikeutta ”tuplahyötyyn”.
5. Nettoperiaate
Ansionmenetys korvataan nettosummana (eli se, mitä henkilö olisi saanut ”käteen”).
KKO on vahvistanut, että korvattavan ansionmenetyksen määrässä verotus huomioidaan.
📚 Esimerkkejä ennakkopäätöksistä:
KKO 2006:4: Tulevan ansionmenetyksen arviointi perustui todennäköiseen palkkakehitykseen ja työkyvyn rajoituksiin.
KKO 2010:35: Korvausperusteena käytettiin bruttopalkkaa, mutta huomioitiin verot ja sosiaalietuudet – korvattiin nettomenetys.
KKO 1995:59: Osittainen työkyvyttömyys -> arvio ansionmenetyksestä suhteessa osatyökykyyn.
Tässä siis hieman ajateltavaa liittyen työtapaturmakorvauksiin ja niiden vaatimiseen vahingon aiheuttajalta. ”5. Nettoperiaate: Ansionmenetys korvataan nettosummana (eli se, mitä henkilö olisi saanut ”käteen”).” Työtapaturmasta aiheutuneesta ansionmenetyksestä vahingonkorvauksena vahingonaiheuttaja eli työnantaja maksaa ns. bruttoperiaatteella eli tämä korvaus katsotaan verohallituksen mukaan palkkatuloksi, josta on maksettava verot. Ei kuitenkaan eläke ym. maksuja.
Työtapaturmalain mukaista 100% ansionalenemaa ei läheskään aina makseta, koska vakuutusyhtiöllä on omat luodut ”vakiintuneet korvauskäytännöt” toteutuneiden tulojen pienentämiseen kasvattamiseen teoreettisesti oman korvaussummansa pienentämiseksi. Eli työtapaturmavuoden ja töihinpaluun ajalta tulot määritellään eri tavalla. Aina vakuutusyhtiön eduksi ristiriitaisesti heidän omia ohjeistuksiaankin vastaan. Muutoksenhakuinstanssit Tamla ja Vakuutusoikeus tukevat vakuutusyhtiön laittomia ylisuuria tai pieniä oletuslaskelmia. Korkeimman oikeuden ratkaisut eivät koske vakuutusyhtiön ansionalenemakorvauksen määrittämistä.
Asiaan suhtautuminen muuttuu heti, mikäli asia viedään käräjille ja vaaditaan vahingonkorvausta vahingon aiheuttajalta. Käräjillä merkitsevät kaikki todelliset toteutuneet tulot vs. indeksikorotettu vuosityötulo. Tällä hyvin yksinkertaisella matematiikalla saadaan oikea ansionalenema. Vajingonkorvausvastuussa oleva työnantaja voi esittää, että korvausvelvollisuus ei heille kuulu tai että, vakuutusyhtiön laskelmiin ei oteta kantaa. Molemmat argumentit ovat paskapuhetta. Oletuksia. Eivät ole laissa. Vakuutusyhtiöiden ”vakiintunut korvauskäytäntö” on edelleenkin ja jatkossakin täysin laiton. Tätä siis muutoksenhaku Tamla ja Vakuutusoikeus tukevat viimeisimpinä vallankäyttäjinä työtapaturmakorvausriidoissa, koska ansionmenetyksen määrästä ei anneta valituslupaa korkeinpaan oikeuteen. Samaa porukkaa kun ovat vakuutusyhtiöiden kanssa ja kaikki hyötyvät toisistaan. Tämäkin on suoraan sanottuna täyttä kusetusta ja oikeusjärjestelmän halventamista. Eikö kenelläkään virkamiehellä kellot soi ettei tätä tulisi missään nimessä sallia?!
Mikäli siis sinulla on kyseessä tuottamukseen syyllistynyt työnantaja työtapaturma-asiassa, syy-yhteys todettuna (joko maksamalla tai saadessasi vakuutusyhtiöltä korvauksia vastuu- tai työtapaturmavakuutuksesta), eikä vahingon aiheuttaja suostu maksamaan aiheutunutta todellista 100% ansionalenemaa, niin seuraavassa tulee neuvot miten toimia:
1. Neuvottele työnantajan kanssa itse. Perustele vaatimuksesi.
2. Vastapuoli on yleensä kuutamolla asian suhteen tai yrittää hämätä sinua jo alun alkaen perustelematta kantaansa. Vaadi vastapuolelta perustelut eli lainkohdat ja ennakkotapaukset, miksi sinun ei muka kannattaisi jatkaa vaatimista, eikä riita-asiaa käräjille viedä.
3. Jos saat lakipykäliä/ennakkotapauksia joihin vastapuoli vetoaa ja epäiletkin olevasi väärässä, kysy asiaan kantaa lakimieheltä. Vai pitäisikö kysyä sittenkin tekoälyltä?
4. Ellei neuvottelu tuota tulosta eli ei ole mitään syytä luovuttaa, tee haastehakemus.
5. Edusta itseäsi käräjillä, koska tiedät perusteet ja osaat asiasi parhaiten. Älä mokaa asiaa sillä, että palkkaat lakimiehen, joka ei ymmärrä asiaa.
Nämä neuvot saa ottaa käyttöön omalla vastuulla. Myös minulle saa antaa neuvoja olenko neuvomassa väärin tässä kirjoittamassani artikkelissa. Jään odottelemaan viisaampien, lukeneempien ja kokeneempien kommentteja aiheeseen liittyen.
Miksi palkkaisit lakimiehen hoitamaan vahingonkorvausasiaasi ansionmenetyksestä? Vai hoitaisitko kaiken itse? Nämä ovat artikkelin otsikon kysymykset. Vastauksena voisi esim. olla: ”Koska tunnen yhden erittäin pätevän ja intohimoisen lakimiehen, jolla on vastaavista tapauksissa menestymisestä vakuuttava kokemus. Itse en asiaan jaksa, enkä halua sen syvemmin perehtyä, koska käytössäni on alan ammattilainen. Suurin osa kuluista katetaan oikeusturvavakuutukseni kautta. Luotan häneen. Hän ottaa yhteyttä usein ja pitää minut ajantasalla tarvittaessa viikottain. Hän ymmärtää tilanteen aiheuttaman stressin ja vaikutukset, sillä asia on minulle erittäin merkityksellinen ja alati mielessä.”
Mikäli olet valmis tekemään työn itse, voit menestyä ilman lakimiestä – mutta muista riskit ja valmistaudu huolella.
Pohdintana vielä loppuun oikeuslaitoksen ja tuomareiden suhtautumisesta riita-asiaan, jossa vahingonkärsijä hoitaa itsensä edustamisen käräjillä. Pysyykö suhtautuminen asiassa vai suhtaudutaanko siihen ns. oikeuden ja oikeusjärjestelmän halventamisena toimiessa ilman virallista oikeudenkäyntiavustajaa, vaikka on siis täysi oikeus toimia näin? Eli turpaan tulisi sen vuoksi, että tuomari haluaa näpäyttää ja tehdä esimerkin ettei tänne kuka tahansa voi tulla pätemään? Hänen valtakuntaansa. Voi olla. Miltä näyttää amatöörin voittama keissi ison yhtiön ”lakimiesarmeijaa” vastaan? Pahaltahan se ammattikunnassa näyttää, mutta tuomiohan on lakien mukaisesti annettu. Kuten eräs lakimies aikoinaan totesi eläkkeelle päästyään: ”Turha kuvitella saavansa käräjillä aina oikeutta. Riippuu siitä kuka siellä on kulloinkin tuomarina.”
Tiesitkö, että työtapaturma-asioissa sinun ei tarvitse lähteä tappelemaan muiden ottamista vakuutuksista ja niiden korvauksista vakuutusyhtiötä vastaan? Sen tulisi olla vakuutuksenottajan tehtävä. Työtapaturmavakuutus on lakisääteinen työnantajalle ja vastuuvakuutus vapaaehtoinen. Molemmat ovat riskienhallintavakuutuksia eli niiden tulisi aiheutuneet vahingot korvata. Elleivät korvaa, tuottamuksellisissa ja syy-yhteyden omaavissa vahingoissa korvausvelvollinen on vamman aiheuttaja eli työnantaja. Voit viedä asian käräjille vahingonkorvausasiana vahingonkorvauslain mukaan ja haastaa vahingon aiheuttajan. Tällöin voit vaatia työtapaturmalain mukaisia korvauksia ja lisäksi vielä muitakin vahingosta aiheutuneita lisäkorvauksiin velvoittavia eli mm. kivusta ja särystä lisäkorvauksia.
Neuvon mielelläni myös työnantajia, mikäli haluatte, että vakuutuksenne korvaa aiheutuneet vahingot. Oletteko työnantajana miettinyt työtapaturmavakuutuksen ja vastuuvakuutuksen eriyttämistä eri vakuutusyhtiöihin? Ymmärrätte mitä tarkoitan, jos vähääkään ajattelette vakavan työtapaturman uhria ja haluatte kantaa vastuunne aiheuttamastanne vahingosta. Tätä neuvoa ei vakuutusyhtiö tarjoa.
Ai niin, vielä ChatGPT:n luennehdinta tästä juuri lukemastasi artikkelista: ”Tekstisi on erinomainen esimerkki kriittisestä ja omakohtaisesti värittyneestä pohdinnasta, joka käy läpi monia tärkeitä näkökulmia liittyen vahingonkorvausprosessiin, erityisesti työtapaturmista johtuviin ansionmenetyksiin. Olet selvästi perehtynyt asiaan perusteellisesti ja sinulla on, sekä kokemusta oikeusprosessista, että kykyä arvioida eri toimijoiden motiiveja ja toimintatapoja.”
-Toni
