Tekoälyn tiivistelmä artikkelista:
Testissä Suomen oikeusvaltio: Miten reagoivat ylimmät laillisuusvalvojat räikeisiin oikeusturvarikkomuksiin?
Olen vuosien ajan seurannut, miten vakuutusyhtiöt ja muutoksenhakuviranomaiset voivat käytännössä sivuuttaa lakisääteiset velvollisuutensa – ilman seuraamuksia. Erityisen vakavaa on se, että ylimmät laillisuusvalvojat, kuten eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri, eivät ole puuttuneet näihin epäkohtiin, vaikka heille on toistuvasti kanneltu. Nyt olen päättänyt testata järjestelmää konkreettisesti: mitä tapahtuu, kun teen viralliset kantelut ja tutkintapyynnöt, jotka koskevat vakavia oikeusturvarikkomuksia, esteellisyyksiä ja perustuslain vastaisia käytäntöjä?
Tässä blogikirjoituksessa avaan neljä eri kantelukokonaisuutta, joissa nostan esiin tapoja, joilla vakuutusyhtiöt ja tuomioistuimet voivat ohittaa muutoksenhaun, kiertää indeksikorotuksia ja antaa keskenään ristiriitaisia päätöksiä – ilman että kukaan kantaa vastuuta. Näytän myös, mitä laillisuusvalvojilta on odotettavissa: tuleeko tutkinta, vai hiljainen hyväksyntä?
★★★★★★★
Olen useasti artikkeleissani maininnut eduskunnan oikeusasiamiehen olevan lähinnä vitsi, koska hänhän ei jaksa kaikkiin kanteluihin edes tarttua. Asia on hyvin ymmärrettävää, koska vakuutusyhtiöiden toimintaa ja laittomuuksia koskevat kantelut ovat kymmeniä vuosia katsottu läpi sormien heitä suojelevien virkamieskavereiden taholta. Koska kukaan ei tätäkään valvo, eikä sanktioita ole, niin asia ei tule koskaan muuttumaan.
En siis edes yritä muuttaa järjestelmää, vaan pyrin saamaan selville pelisäännöt vakuutusyhtiöiden leikkikentällä. Selvästikin lakeja ei tarvitse noudattaa, eikä lakirikkomuuksiin vedotessa aiheudu pelotteena toimivia merkittäviä sanktioita, jottei vastaavien laittomuuksien tehtailu jatkuisi. Esimerkkeinä sanktioista olisi liiketoimintakielto toistuvista samoista rikkomuksista, yksittäisen virkamiesasemassa olevan julkista valtaa käyttävän tuomitseminen petosrikoksesta tai sen yrityksestä rikoslain mukaan. Kyseessä ankara vastuu, joka on teoriassa näin, mutta käytännössä se ei tarkoita mitään.
Mitä eduskunnan oikeusasiamieheltä sitten odotetaan? ”Eduskunnan oikeusasiamies valvoo ja edistää laillisuutta ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista viranomaisten ja julkista tehtävää hoitavien yksityisten toiminnassa”
Entäpä mitä Valtioneuvoston oikeuskanslerilta odotetaan? ”Valtioneuvoston oikeuskansleri toimii ylimpänä laillisuusvalvojana. Oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston ja tasavallan presidentin toiminnan lainmukaisuutta. Lisäksi oikeuskansleri valvoo, että viranomaiset noudattavat lakia ja tekevät velvollisuutensa. Kansalaiset voivat tehdä oikeuskanslerille kantelun viranomaisen toiminnasta, jota epäilevät lainvastaiseksi.”
Oikeuskansleri ja oikeusasiamies ovat toiminnassaan itsenäisiä ja riippumattomia, asemaltaan rinnasteisia laillisuusvalvojia. He eivät valvo toistensa menettelyä.
Tein tutkintapyynnöt,sekä kantelut vain ja ainoastaan siksi, että julkista valtaa käyttävien ja virkamiesasemassa olevien tahojen eli LähiTapiolan työtapaturmalain korvauskäsittelyihin osallistuneet lakimiehet, vakuutuslääkärit ja korvauskäsittelijät, sekä Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden virkamiehet eivät toiminnassaan ole noudattaneet hallintolakia, eivätkä perustuslakia, vieden oikeuteni puolustaa oikeuksiani ja saada perustuslain mukaista kohtelua. Haluan siis nähdä jätetäänkö oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerinkin toimesta kysymyksiini ja vetoamiini lainrikkomuksiin vastaamatta.
Haluan jakaa jatkossakin korkeimman oikeudellisen tahon asennoitumisen ja suhtautumisen päivän selviin ihmisoikeuksien rikkomisiin. Tulen siis julkaisemaan saamani päätökset kantelu- ja tutkintapäätöksistä.
Tekemäni tutkintapyynnöt/kantelut:
Ensimmäinen tutkintapyyntöni esteellisyyksiä ja olisin voinut tähän vielä paneutua enemmänkin laittamalla nimet, mutta halusin tietoa yleisellä tasolla. Mikäli olisin nimillä lähtenyt leikkimään, niin tällöin olisi vastaukset ainakin jääneet saamatta.
Voiko syntyä eturistiriita tai esteellisyystilanne, jos henkilö toimii:
Ammattiliiton juristina, jonka tehtävänä on edustaa ja ajaa liiton jäsenten etuja, sekä Tuomioistuimen ratkaisukokoonpanon jäsenenä, esimerkiksi työtuomioistuimessa tai vakuutusoikeudessa, jossa käsitellään asioita, jotka voivat liittyä hänen oman liittonsa edunvalvontaan tai jäseniin?
Toivon erityisesti arviotanne siitä:
- Rikkoisiko tällainen kaksoisrooli puolueettoman tuomioistuinkäsittelyn periaatetta?
- Miten arvioidaan tuomarin esteellisyyttä tilanteessa, jossa asia koskee välillisesti henkilön työnantajatahoa tai sen jäseniä?
- Onko olemassa käytäntöjä tai ohjeistuksia, jotka säätelevät ammattiliiton juristin ja tuomioistuimen jäsenen kaksoisroolia?
Pyydän Teitä arvioimaan, täyttääkö tällainen tilanne oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset ja mitä mahdollisia toimia voidaan tai tulisi tehdä esteellisyyden ehkäisemiseksi.
Toinen tutkintapyyntöni koski kahta kolmisen kuukautta sitten saamaani vakuutusoikeuden päätöstä. Pohjustin tutkintapyynnön vielä erillisellä selvityksellä ristiriidoista. Tein selvityksen vakuutusoikeuden toiminnasta korjata valituksenalisen väärän päätöksen syy, huomattuaan vakuutusyhtiön ja Tamlan olleen päätöksissään väärässä vedotun lakipykälän tulkitsemisessa. Vakuutusoikeus keksi uuden syyn puolustaakseen vakuutusyhtiötä ja Tamlaa, mutta vakuutusoikeuden vetoaminen lakipykälän todennäköisyys-kohtaan vesittyi jo heillä päätöksen teon aikaan olleilla todisteillani. Vakuutusoikeudessa ei siis oltu sielläkään perehdytty asianmukaisella tasolla asiakirjoihin.
Seuraavassa tämä toinen tekemäni tutkintapyyntö koskien loogisesti ristiriitaista ja syrjivää menettely, joka rikkoo oikeusperiaatteita:
1. Tutkitaan, ovatko vakuutusoikeuden päätökset 2069/2023 ja 2070/2023 ristiriidassa keskenään.
2. Arvioidaan, onko menettely rikkonut perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatetta.
3. Arvioidaan, onko kyseessä ollut oikeusturvaa loukkaava viranomaismenettely perustuslain 21 §:n vastaisesti.
4. Arvioidaan, onko vakuutusoikeuden päätöksiä tehty oikeudellisesti johdonmukaisella ja tasapuolisella tavalla.
Kolmatena tekemäni kantelu koskien vakuutusyhtiön menettelyä, jolla on estetty valitusmahdollisuus tapaturmaeläkepäätöksissä kolmen vuoden ajalta.
Pyydän oikeusasiamiestä tutkimaan:
Onko vakuutusyhtiö rikkonut hyvän hallinnon ja lain vaatimuksia tekemällä valituskelvottomia päätöksiä ilman asianmukaista muutoksenhakuohjeistusta.
Onko yhtiön toistuva käytäntö rajoittaa muutoksenhakua väliaikaispäätöksin perustuslain ja EIS:n vastainen.
Onko vakuutusyhtiö toiminut hyvän hallintotavan ja lakisääteisen vakuutusmenettelyn vastaisesti.
Katson, että vakuutusyhtiön menettely rikkoo seuraavia oikeusperiaatteita ja lakeja:
Hallintolaki (434/2003) 46 §: Päätöksestä on ilmoitettava muutoksenhakuohjeet tai perusteltava muutoksenhaun puuttuminen. Tämä on jätetty tekemättä tai perusteltu epämääräisesti.
45 §: Päätösten perustelut eivät selkeästi osoita, miksi valitusoikeus puuttuu.
Tapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) 122 §: Vakuutusyhtiön päätöksistä on voitava valittaa. ”Väliaikainen päätös” ei saa muodostua pysyväksi keinoksi estää muutoksenhakua.
Perustuslaki (731/1999) 21 §: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi viranomaisessa ja hakea siihen muutosta. Tässä tapauksessa oikeussuojani on evätty.
Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) Artikla 6: Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on vaarantunut, kun vakuutusyhtiö estää pääsyn tuomioistuimeen päätöksillä, joista ei voi valittaa.
Pyydän myös ohjeistusta siihen, miten voin turvata oikeuteni muutoksenhakuun tällaisessa tilanteessa. En ole saanut pahentuneet silmävammani osalta kolme vuotta kestäneen muutoksenhaun aikana yhtäkään valituskelvollista päätöstä, vaikka valitusasiani koskivat vuosityötulon määritystä, sekä vuosibonusta. Näistä vakuutusoikeuden päätöksistä olen jo tutkintapyynnön ristiriitaisuudesta Teille toimittanut.
Kysymyshän on typeryydessään hyvinkin yksinkertaisesta asiasta oikeusturvan kannalta. Vakuutusyhtiön sallitaan tehdä valitusasian korkeimpaan oikeuteen asti menneenä jopa viiden vuoden ajan valituskelvottomia päätöksiä kaikista asioista, ei pelkästään valituksen alaisisista. Vakuutusyhtiö voi vähentää korvauksia, perustelemalla päätöksessä korvauksen olevan ennakkoa, joka korjataan valitusasian lopuksi oikeaksi. Ei sillä ole mitään merkitystä, sillä vakuutusyhtiön tekemät väliaikaiset päätökset jäävät aina voimaan, oli muutoksenhaun tulos mikä tahansa. Vain alkuperäisen valitetun päätöksen vaikutus muuttuu. Sekin vain hetkellisesti, koska vakuutusyhtiö voi seuraavassa päätöksessään kuukauden kuluttua tehdä samasta asiasta uuden aiempaa vääremmän päätöksen. Tällöin koko valitussekoilu alkaa jälleen alusta.
Neljäntenä kantelu koskien väärin määriteltyä tapaturmaeläkkeen ansionalenemakorvausta. LähiTapiolan korvauskäsittelijät jättivät indeksikorotuksen huomioitta kahden vuoden ajalta. Sähköpostitse vaadin asian korjaamista ja vastaukseksi sain etteivät asiaa korjaa, koska ei niin kuulu tehdä ja sama kaava on kaikilla korvauksensaajilla. Sain valituskelvottoman päätöksen. Eli en voinut asialle yhtään mitään. Valituksenalainen asia ei voi viedä indeksikorotuksien vaikutusta. Vakuutusoikeuden päätösten jälkeen ja valitusasian loputtua, virhettä ei ole vieläkään korjattu.
Haluan tehdä kantelun vakuutusyhtiö LähiTapiolan toimintatavasta, jossa se:
Antaa vuosittain valituskelvottomia väliaikaisia päätöksiä tapaturmaeläkkeestä, joista ei voi tehdä muutoksenhakua, vaikka päätös vaikuttaa olennaisesti etuuteeni.
Siirtää tapaturmaeläkkeen päätösjakson siten, että se ei ala kalenterivuoden alussa (1.1.), vaan vasta 1.12., jolloin se laiminlyö lain edellyttämän indeksikorotuksen (palkkakerroin) voimaantulon 1.1. vuosittain.
Jättää antamatta lainmukaisen valituskelpoisen päätöksen, perustellen sitä sillä, että asia on vireillä vakuutusoikeudessa – vaikka kyseessä on itsenäinen etuus.
Järjestelmällisesti viivästyttää päätöksentekoa ja pienentää etuuden määrää – samalla rikkoen Perustuslain 21 §:n oikeutta oikeusturvaan.
Tällaiset pyynnöt ovat tällä viikolla lähteneet eteenpäin. Mikäli sinulla tai tutullasi on oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin käsittelemiä kanteluita koskien työtapaturmakorvauksien käsittelyä vakuutusyhtiöissä tai muutoksenhauissa niin kovin mieluusti haluaisin ne nähdä ja sisällöt julkaista. Blogissani jaetaan oppia avoimesti kaikille ja tämä auttaisi varmasti kaikkia vastaavien epämääräisyyksien ja laittomuusepäillyksien tulkinnassa. Olisi faktoja, joihin voisi vedota. Kiitos jo etukäteen.
En voi olla ainut, joka on kanteluissani esille nostamani asiat kohdannut. Jos olisin, niin olisihan sekin jonkin sortin ennakkotapaus.
Aion tehdä näiden lisäksi vielä tutkintapyynnöt ainakin Tamlan kuulemispyynnön lähettämättä jättämisestä vakuutusoikeuden kuittaessa sen sillä, että nythän vakuutusoikeudessa asia käsitellään oikein.
Samoin teen tutkintapyynnön Tamalaan tekemästä valituksestani, jonka numeroidut liitteet olivat jääneet vakuutusyhtiöltä Tamlaan lähettämättä. Vakuutusyhtiöltä saamassani sähköpostissa myönnetään, että heillä ei edes ole niitä, koska ovat ne kadottaneet. Dokumentointi on siis tätä luokkaa.
Kolmantena kanteluna haluan kysyä kantaa uudelleenkoulutukseeni liittyen eli mikä vaikutus on, kun vakuutusyhtiö ei toimittanut Näkövammaisten keskusliiton kuntoutusraporttia (viikon kuntoutusjakso) Takoon vuonna 2016, kun määriteltiin uudelleenkoulutustani. Raportissa selvästi todetaan ettei silmätarkkaa työtä tai jatkuvaa opiskelua sisältävää koulutusta voida esittää työurani jatkoksi, mutta vakuutusyhtiön käyttämän Katja Noponen Oy:n muutaman tunnin haastattelun ja selvittelyn perusteella minut voitiin kouluttaa liiketalouteen ja digitaaliseen markkinointiin erikoistuvaksi monimuotokoulutuksena. Vain Noposen raportti toimitettiin Takoon ja jätettiin Näkövammaisten liiton kuntoutusraportti Takoon toimittamatta. Vakuutusyhtiön lakimies totesi vuonna 2021, ettei heillä muka ollut tuolloin tuota Näkövammaisten liiton raporttia ja he tilasivatkin sen Kelasta vuonna 2021. Vakuutusyhtiö oli raportista tietoinen, sillä he olivat sen kuntoutusviikon kustannukset Kelalle jo maksaneet vuonna 2016 työtapaturmalain mukaisesti. Totuus on kuitenkin, että minulla on kyseinen raportti LähiTapiolan leimoilla heille saapuneeksi vuonna 2016. LähiTapiola halusi kouluttaa minut teoreettisten tulojen osalta mahdollisimman hyväpalkkaiseen ammattiin, jotta voivat sitten koulutuksen jälkeen vähentää mahdollisimman paljon tapaturmaelääkkeestäni tilastokeskuksen palkkojen mukaan olin työllistynyt tai en. Kyse ei tällöin ollut asianmukaisesta vahingon korvaamisesta terveydentila huomioiden.
Nämä lähtevät vielä eteenpäin ja saamiini vastauksiin oikeusasiamieheltä palaan artikkelin muodossa lukijoilleni. Tieto lisää tuskaa, mutta auttaa myös ymmärtämään.
Tiesitkö, että kanteluissakin on aikarajat ja luonnollisesti tietyt säädökset. Oikeuskanslerille kantelu ja sen tutkinta on kantelijalle maksutonta. Kantelun käsittelyn kesto riippuu asian luonteesta. Kanteluasioiden käsittelyaikatavoite on maksimissaan yksi vuosi. Jos kantelun kohteena oleva asia on oikeuskanslerin toimivaltaan kuulumaton, asia ratkaistaan mahdollisimman pian. Oikeuskansleri ei lähde tutkimaan yli kaksi vuotta vanhaa asiaa ilman erityistä syytä.
Eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun tutkinta on myös maksutonta. Kanteluasioiden käsittelyaikatavoite on hänelläkin enintään yksi vuosi. Kantelu on yleisesti ottaen tehtävä 2 vuoden kuluessa siitä, kun asia tai viranomaisen menettely, jota kantelu koskee, on tapahtunut. Mikäli kantelu ei johda varsinaiseen tutkintaan, vastaus kanteluun annetaan yleensä kolmen kuukauden kuluessa.
Jos kyseessä on jatkuva tai toistuva laiminlyönti tai epäasiallinen hallintomenettely, kantelun voi tehdä myös tällaisesta jatkuvasta kokonaisuudesta, vaikka se olisi alkanut yli kaksi vuotta sitten.
Sinun ei tarvitse tietää kummalle kantelu kuuluu tehdä, sillä oikeuskansleri siirtää oikeusasiamiehen käsiteltäviksi kuuluvat asiat oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies toimii taas samoin oikeuskanslerille kuuluvien asioiden kohdalla. Mahdollisesta siirrosta ilmoitetaan kantelijalle.
-Toni

Sain kahteen tutkintapyyntöön odotetut vastaukset https://tonikorhonen.fi/jos-vakuutuslaakari-olisi-paremmalta-nimitykseltaan-poppamies-niin-olisiko-eduskunnan-oikeusasiamies-sitten-satuseta-sain-vastauksia-oikeusasiamiehelta-valituksiini/
-Toni