Tekoälyn tiivistelmä artikkelista:
Miksi jokaisen vakavan työtapaturman tai ammattitautiin sairastuneen tulisi lukea tämä artikkeli?
Tämä artikkeli on tiivis, mutta kattava tietopaketti vakavan työtapaturman tai ammattitaudin uhrille. Se vastaa suoraan niihin kysymyksiin, joita vammautuneet itse viikoittain kysyvät – usein ahdistuneina, epätoivoisina ja tietämättöminä siitä, mitä heidän oikeuksilleen tapahtuu. Kirjoittaja tuo esiin järjestelmän karut realiteetit: miten vakuutusyhtiöt eväävät korvauksia, kuinka viranomaiset eivät aina täytä puolueetonta tehtäväänsä ja miksi tuottamuksellisuus työnantajan osalta jää liian usein tutkimatta.
Artikkeli käy selkeästi läpi, milloin ja millä ehdoilla korvataan ansionmenetys, tapaturmaeläkkeet sekä pysyvä haitta. Lukijalle tarjotaan käytännönläheisiä neuvoja muun muassa siitä, miksi ei kannata hätiköidä työpaikan vaihtamisen tai irtisanoutumisen kanssa ja miksi kertakorvauksia ei tule hyväksyä ilman ulkopuolista asiantuntija-arviota.
Erityisen arvokasta on kirjoittajan kriittinen, mutta perusteltu näkökulma muutoksenhakujärjestelmän toimimattomuuteen ja siihen, miten työnantajan tai vakuutusyhtiön vastuuvakuutuksia voisi hyödyntää. Artikkeli ei ainoastaan valita epäoikeudenmukaisuuksista, vaan se antaa konkreettisia keinoja taistella vastaan – oli kyse sitten AVI:n tutkinnan käynnistämisestä tai käräjäoikeuteen etenemisestä.
Lopuksi artikkeli murtaa myyttejä vakuutusyhtiöiden ja työnantajien ”lakimiesarmeijoista” ja kannustaa vahinkoa kärsinyttä ottamaan ohjat omiin käsiinsä – tiedolla, valmistautumisella ja kriittisellä ajattelulla. Teksti ei ole vain informatiivinen, vaan se myös voimaannuttaa: sinun ei tarvitse alistua järjestelmälle, jonka tehtävänä olisi suojella sinua.
Tämä artikkeli kannattaa lukea siksi, että se tarjoaa suorasanaisen ja kokemuspohjaisen näkemyksen siihen, miten järjestelmä todella toimii – ja miten sen kanssa kannattaa toimia, jos haluaa saada oikeutta.
★★★★★★★
Saan lukijapalautteita lähes viikoittain työtapaturmissa vakavasti vammautuneiden, sekä ammattitauteihin sairastuneiden taholta. Aivovammat, selkävammat, lihasrepeytymät, nilkka- ja polvivammat, sekä viiltohaavat ovat tyypillisimpien joukossa. Vahinkojen sattumisesta on saattanut kulua jo vuosia, toisilla työtapaturma on hyvinkin tuore. Listaan seuraavaksi puhelinkeskusteluissa ja viesteissä esiin nousseita tyypilisimpiä kysymyksiä koskien vakavan työtapaturman korvattavuutta ja korvaustahoja eri tilanteissa.
Työtapaturman korvaaminen
Työtapaturmat ja ammattitaudit korvataan työtapaturmavakuutuksesta, joka on työnantajalle pakollinen. Työtapaturma- ja ammattitautilaki määrittelee korvaukset. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on osa Suomen lakisääteistä sosiaaliturvaa. Vakuuttamisesta, korvattavista vahinkotapahtumista ja korvauksista on säädetty työtapaturma- ja ammattitautilaissa.
”Vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet.”
Kun syy-yhteys ja vammamekanismi ovat selviöt, vakuutusyhtiö alkaa korvaamaan vahinkopäivästä vuodeksi eteenpäin ansionmenetyskorvausta eli päivärahaa. Se on 100 % korvaus menetetystä ansiosta siis vuoden ajan. Oikeus päivärahaan:
”Vahingoittuneella on oikeus päivärahaan yhden vuoden ajan vahinkopäivästä lukien, jos hän on vahingon johdosta kykenemätön tekemään työtään kokonaan tai osittain.
Päivärahaan ei kuitenkaan ole oikeutta, jos vahingoittuneen kyky tehdä työtään on heikentynyt vähemmän kuin 10 prosenttia. Lisäksi päivärahan myöntämisen edellytyksenä on, että työansio on vähentynyt vähintään 79 §:n mukaisen vähimmäisvuosityöansion kahdeskymmenesosalla.”
”63 § Oikeus tapaturmaeläkkeeseen
Vahingoittuneella on oikeus tapaturmaeläkkeeseen vahinkopäivän vuosipäivästä alkaen, jos työkyvyn voidaan arvioida vahingon johdosta heikentyneen vähintään 10 prosenttia. Lisäksi edellytyksenä on, että työansio on vähentynyt vähintään 79 §:n mukaisen vähimmäisvuosityöansion kahdeskymmenesosalla.
Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon vahingoittuneen jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota vahingoittuneen voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon vahingoittuneen koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat.
Työkyvyn heikentymää määritettäessä selvitetään työansion vähentymisen syy-yhteys vahinkotapahtumaan. Verrattaessa vahinkotapahtuman jälkeen saatuja työansioita vahingoittuneen vuosityöansioon, vuosityöansio tarkistetaan vertailuajankohdan tasoon työntekijän eläkelain 96 §:n mukaisella palkkakertoimella.”
Huomioitavaa ollessasi päivärahalla tai tapaturmaeläkkeellä:
Työterveyshuolto tai työantaja voi yrittää ehdottaa toipumisaikanasi korvaavaa työtä, mikä on tottakai positiivinen asia. Tässä tulee kuitenkin miettiä kokonaisuutta ja loppuelämää. Huomioithan, että sinun on tarkoitus palata tekemään työtehtävää, jossa vammauduit. Ellet tähän kykene, täytyy neuvottelut jatkosta käydä vakuutusyhtiön kanssa. Suostuuko vakuutusyhtiö vähempipalkkaiseen työhön ja maksaa ansionaleneman? Haluaako vakuutusyhtiö uudelleenkouluttaa eli kuntouttaa? Suostuuko vakuutusyhtiö osa-aikaisuuteen? Älä tee mitään hätiköityä, sillä tällöin varsinkin asiat muuttuvat hankaliksi. Tilannehan on henkisesti äärettömän raskas, sillä henkinen kuorma ja syyllisyyden tunne saattavat ajaa tekemään vääriä ratkaisuja. Työpaikkaa ei kannata edes harkita vaihtaa, eikä missään nimessä irtisanoutua, vaikka työnantaja painostaisikin. Työkyvyttömyyseläke ei ole vaihtoehto, koska tapaturmaeläke on kaikkine lisäkorvauksineen huomattavasti parempi. Tarjottaviin kertakorvauksiin ei kannata suostua paniikissa, vaan kysy neuvoa asiantuntijalta, joka tietää mistä lait ja jolla on kokemusta vastaavista tilanteista. Ammattiliittojen osaamiseen ja tarkoitusperiin en luottaisi sokeasti, enkä myöskään tiettyihin ”alan ammattilaisiin” lakimiehistä.
Vakavan työtapaturman uhri on oikeutettu myös pysyvän haitan korvaukseen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti. Pysyvästä haitasta maksetaan ns. haittarahaa, joka on verovapaa korvaus. Haitta katsotaan pysyväksi, kun vamman tai sairauden tila ei lääketieteellisen todennäköisyyden mukaan enää parane, kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluttua vahinkopäivästä. Mikäli sinulla on muita omia vakuutuksia, kuten esim. vapaa-ajan tapaturmavakuutus, maksetaan kustakin vakuutusehtojen mukainen pysyvän haitan korvaus. Vakuutuksien määrää ei ole rajoitetuttu, vaan voit saada kaikista pysyvän haitan korvauspiiriin kuuluvista vakuutuksista vakuutusehtojen mukaisen korvauksen eivät korvaukset ns. syö toisiaan.
Pysyvää haittaa ja haittarahaa tulee vaatia, sillä yksikään vakuutusyhtiö ei sitä tule sinulle tarjoamaan vapaaehtoisesti. Tosin sitä ei myöskään aina tulla vaatimuksesta huolimatta edes maksamaan tai haittaluokkamäärityksissä on eroja yhtiöiden päätösten välillä. Mikäli työtapaturmavakuutusyhtiö korvaa pysyvän haitan, kannattaa tuo päätös toimittaa heti myös muihin vakuutustahoihin ja vedota korvattavuuteen sitä kautta.
Työnantajan vahingonkorvauskorvausvelvollisuus työtapaturmien kohdalla vaatii toteutuakseen tuottamuksen ja syy-yhteyden toteamisen. Huolimattomuudesta käytetään myös nimitystä tuottamus. Toisin kuin tapaturmavakuutuksessa työnantajan korvausvastuu tarkoittaa käytännössä tuottamuksen toteamista. Tällöin on kyse vahingonkorvauslaista. Korvausperiaate on käytännössä sama kuin työtapaturmalaissa, mutta työntekijä voi vaatia lisäkorvausta mm. kivusta ja särystä ja ansionmenetyskorvauksesta 85 % tapaturmaeläkkeen lisäksi puuttuvan 15 %. Ansionalenemakorvaus tulee aina vaatia 100 %:sti eli mikäli työtapaturmavakuutuksesta ei sitä saa, kuuluu se vaatia tuottamukseen vedoten työnanatajalta.
”Ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka vahinkoa kärsinyt vahinkotapahtumasta huolimatta on saanut tai olisi voinut saada taikka jonka hänen arvioidaan vastaisuudessa saavan ottaen huomioon hänen työkykynsä, koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, mahdollisuutensa uudelleen kouluttautumiseen, ikänsä, asumisolosuhteensa ja näihin verrattavat muut seikat.”
Miten tuottamus todetaan? Työtapaturmatutkinnan kautta, jonka suorittaa AVI eli Aluehallintavirasto. Ilmoituksen työtapaturmasta tekee työnantaja. Vakavasta työtapaturmasta ilmoitus myös poliisille. Käytännössä vakavassa työtapaturmassa on kyse tuottamuksesta, kun esim. laitteet tai turvavarusteet ovat vaillinaiset, ohjestus vajaa/väärä, AVI vaatii korjaavia toimenpiteitä, työn vaarallisuutta terveydelle ei ole huomioitu riittävästi, ei ole kartoitettu ajanmukaisia turvallisuutta parantavia seikkoja. Ei siis voi käydä niin, että vakavan työtapaturman uhri jää vammautuneeksi esimerkiksi ja työnantaja yhteisösakon ja työturvallisuusrikoksen pelossa lepertelee AVI:n tarkastajan puolelleen ja sitä kautta poliisi ei tutki, eikä syyttäjä lähde syyttämään. Laitteisto ja puutteet korjataan, mutta vammautunut jää tappelemaan yksin työnantajan ottaman työtapaturmavakuutuksen korvauksista. Ei tarvitse tapella tuottamuksen ollessa kyseessä. Työtapaturmavakuutus on työnantajalle riskivakuutus vastuuvakuutuksen ohella. Vakuutuksen tulee korvata ja sitä vartenhan se otetaan.
Tästä päästäänkin vastuuvakuutukseen. Linkistä pääsee lukemaan Ifin tarjoamasta vastuuvakuutuksesta. Tämä ei ole todellakaan maksettu mainos, mutta esimerkkinä teoriassa toimiva mitä kyseinen vakuutus pitää sisällään. Työnantaja voi korvata aiheuttamansa vahingon siis vastuuvakuutuksensa kautta. Se on vapaaehtoinen vakuutus, mutta käytännössä jokaisella työnantajalla se on. Ellei ole, niin lähtökohtaisesti enemmän kuin hölmöä toimintaa. Vastuuvakuutuksen käyttö henkilövahingoissa on tuottamuksellisissa työtapaturmissa huvinkin mahdollista ellei työnantaja sovi vahingonkorvausta omasta kukkarosta.
Työmatkatapaturmissa vastuuvakuutuksen käyttö on hyvinkin tyypillistä, kun vahingonkorvausvastuussa on kunta tai kaupunki liittyen katujen kunnossapitolakiin ja vahingonkorvauksiin. Työmatkatapaturmia ei AVI tutki, joten tuottamuksen määrittäminen ja syy-yhteys jää vakuutusyhtiön kontolle. Se on taas täysin väärä taho puolueellisena toimijana eli myymänsä vakuutuksen korvattavuuden evääjänä yksipuolisesti. Tämän vuoksi on usein tarvetta viedä vahingonkorvausasia käräjille ja haastaa työnantaja. Tähän ei kotivakuutuksen oikeusturvavakuutus anna apua eli tarkoituksellisesti asia on tietenkin näin vakuutusehdoissa. Tämä ei mielestäni ole este, eikä hidaste, mikäli kyseessä on vakava työtapaturma, jossa on menetetty oma terveys ja toimeentulo loppuelämäksi. Tällöin on ainoa vaihtoehto viedä asia käräjille, koska ei kyseisessä tilanteessa ole ns. paskankaan väliä tuleeko turpaan ja oikeudenkäyntikulut maksettavaksi. Oikeusturvavakuutukseen liittyvät artikkelini Oikeusturvavakuutuksen hyödyntäminen vakuutuksen maksajan ja riita-asiaan palkatun lakimiehen näkökulmasta – Toni Korhonen
Kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksen hyödyntäminen työtapaturmakorvausriidoissa – Toni Korhonen
On myös mahdollista hoitaa korvausneuvottelut kokonaan itse haastehakemuksia ja käräjiä myöten. Kuten minäkin olen omassa keississäni tehnyt. Tosin vielä ei käräjiä ole tarvittu. Tästä vinkkejä artikkelissani Miksi palkkaisit lakimiehen hoitamaan vahingonkorvausasiaasi ansionmenetyksestä? Vai hoitaisitko kaiken itse? – Toni Korhonen
Tässä siis muutamia vinkkejä suht lyhyesti kokonaisuudesta eli korvaustahoista. Valittaminen kyseisiin instansseihin on suosittua, koska vakuutusyhtiöt tehtailevat laiitomia päätöksiä moraalittomien vakuutuslääkäriensä toimiessa nokkamiehinä. Kun kyseessä ei ole tuottamusta, on halvin vaihtoehto valittaa käytännössä ilmaisiin muutoksenhakuinstansseihin. Asia kuitenkin harvemmin kääntyy oikeaksi näissä ”puolueettomissa” puljauslaitoksissa. En lähde tapaturmien ja ammattitautien muutoksenhakua suosittelemaan, mutta artikkelit mikäli asia kiinnostaa enemmän.
7 pointtia miksi vakuutusoikeuteen ei kannata valittaa – Toni Korhonen
Tiesitkö muuten, että isojen työnantajien ja vakuutusyhtiöiden ”lakimiesarmeijat” ovat paskapuhetta. Mikäli isojen yritysten lakimiehet ovat palkattu patentteihin, verotukseen, yrityskauppoihin tjmv. liittyen, niin tällöin minäkin uskon asian näin olevan eli osaamista olisi pakko olla. Mutta, kun kyse on työtapaturmista ja vahinkojen korvaamista, on isoillakin työnantajilla panostus aika nollatasoa ammattitaidon suhteen henkilöstöhallinnossa työskenteleviin lakimiehiin. Yleensä vastassa ovat kokemattomat ja nuorehkot vastavalmistuneet, joten alkuneuvottelut ovat heidän taholta luokkaa kuin lapsilleen kertoisi miksi ei mennäkään Linnanmäelle vaan läheiseen puistoon. Vakuutusyhtiöiden lakimiehet ovat oman elämänsä sankareita, joilla ei riitä ammattitaitoa perustaa omaa yritystä tai toimia vaativissa asiantuntijuutta edellyttävissä toimissa. Löysä moraali ja sitä kautta myös helpot kohtuu isot tulot rittävät heille. Kannattaa siis aina tarkastaa esim. LinkedInista vastapuolella olevan tai palkkaamista harkitsemasi lakimiehen työura. Ellei hän siellä ole tai kontakteja on vain muutamia, ovat muutkin ymmärtäneet ammatillisen taustan ”hämäryyden” ja ehkä siksi ei ole haluttu verkostossa näkyä. Mikäli selitys on, ettei käy linkkarissa kovinkaan usein, niin tähänkin on varmasti muu syy kuin työkiireet tai ei ole aikaa. Usein myös vakuutusyhtiön lakimiehen työura on katkonainen tai pelkästään saman vakuutusyhtiön alla ja tämän vuoksi LinkedIn ei ole paras paikka hänelle, koska sieltähän työuran näkee helposti.
Kuten urheilussa ja pelikentilläkin on useasti tullut todettua: ”Eihän noi osaa edes pelata tätä peliä” Menestyminen vakuutusyhtiön lakimiehenä on pelkästään suojeluksessa toimimisesta ja moraalittomuuksien toteuttamisesta. Argumentointi tai lakiin vetoaminen ei heiltä onnistu. Ammattiliittojen lakimiehet.. jääköön tämä johonkin toiseen kertaan.
-Toni
