Miten polkupyöräonnettomuuteni liittyy Kelaan? Entäpä miten Kela linkittyy vakuutusyhtiöiden korvauspolitiikkaan yhteiskunnan kustannuksella?

Tekoälyn tiivistelmä artikkelista:

”Kela ja eläkevakuutusyhtiöt toimivat käytännössä usein yksityisten vakuutusyhtiöiden varamaksajina.

Kun työnantaja maksaa sairauspalkan ja hakee Kelasta korvausta, Kela jää odottamaan liikenne- tai tapaturmavakuutuksen päätöstä sairausloman johtuessa lakisääteisen vakuutuksen alaisesta poissaolosta. Mikäli vakuutusyhtiön päätös on kielteinen, Kela ei haasta vakuutusyhtiötä, vaan tällöin siirrytään automaattisesti käsittelmään asiaa yhteiskunnan varoista.

Työkyvyttömyyseläkkeiden kohdalla toimitaan samoin, vaikka ensisijainen korvauskanava olisi yksityinen vakuutusyhtiö. Yhtiöt eivät vaadi yksityisiä yhtiöitä maksamaan ensisijaisesti, eivätkä lähde oikeusteitse varmistamaan korvattavuutta.

Seurauksena yksityinen vakuutusyhtiö säästää, kun se ei maksa korvauksia. Julkinen sektori, kuten Kela ja eläkevakuutusyhtiöt, maksavat sen sijaan korvaukset, ja veronmaksajat kantavat riskin. Vahingonkärsijä jää yksin taistelemaan oikeuksistaan ja saadessaan korvaukset on Kela, sekä vakuutusyhtiö laskuttamassa ensisijaisena maksamansa etuudet korvauksista.

Käytännön esimerkkinä mainitaan, että hoitokulujen korvaukset omasta vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta hoidettiin nopeasti ja ongelmitta. Samaan aikaan Turun kaupungille ja sähköpotkulautayhtiö Rydelle tehdyt vahingonkorvausvaatimukset käsitellään heidän edustamiensa vahinkovakuutusyhtiöidensä kautta. Kela ilmoitti, ettei se maksa työnantajalle sairauspäivärahaa ennen kuin Ryden liikennevakuutus on tehnyt päätöksen.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Kela ja eläkevakuutusyhtiöt toimivat käytännössä yksityisten vakuutusyhtiöiden riskipuskureina. Veronmaksajat ja vahingonkärsijät kantavat riskin, kun yksityiset yhtiöt viivyttelevät tai kiistävät korvaukset.

★★★★★★★

Kirjoitin taannoin artikkelin Tiedätkö mistä hakea korvauksia sähköpotkulautaonnettomuudesta aiheutuneista vahingoista? – Toni Korhonen päättäen sen ”Seuraavassa kirjoituksessa käyn läpi polkupyöräonnettomuudesta aiheutuneet vahingot, sekä korvausjärjestyksen vakuutusyhtiöiden välillä, huomioiden myös Kelan suhtautumisen työnantajani sairauspäivärahakemukseen.”

Käyn nyt läpi asian hyvin yksinkertaistetusti kertauksena korvausten osalta edelliseen artikkeliini aiheesta, keskittyen tässä artikkelissa enemmänkin työnantajan rooliin, sekä korvattavuuden epäloogisuuteen.

Hain siis korvauksia hoitokuluista oman Pohjola Vakuutuksen vapaa-ajan tapaturmavakuutukseni kautta. Tämä on sujunut hyvin, sillä vahinko käsiteltiin myönteisesti eli sairaalalaskuni korvattiin kuten kuuluukin ja vieläpä kiitettävän nopeasti vakuutusehtojen mukaisesti.

Tein vahingonkorvausvaatimuksen Turun kaupungille, vaatien korvausta kivusta ja särystä 3000 €, sekä kosmeettisesta haitasta 1000 €. En muuta. En hajonnutta, hoitotilanteessa rikki leikattua paitaani, enkä pyöräni maalipintojen pintanaarmuja. En vaan tuolloin jaksanut vaivautua. Turun kaupunki ohjasi vahingonkorvausvaatimukseni vastuuvakuutusyhtiölleen LähiTapiolalle.

Tämän jälkeen tein vahingonkorvausvaatimuksen myös sähköpotkulautayhtiö Rydelle. Vaadin korvausta kivusta ja särystä 3000 €, sekä kosmeettisesta haitasta 1500 €. Kosmeettisen haitan summa on 500 € korkeampi, mutta sillä ei nyt tässä kohtaa ole merkitystä, sillä kyseiset summat tarkastellaan Liipon korvausnormien mukaan Tilapäinen haitta (kipu ja särky) – Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta sekä Pysyvä kosmeettinen haitta – Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta. Muuta en vaatimukseeni omalta osaltani kirjannut. Ryden liikennevakuutuksen korvauskäsittelyn hoitaa Crawford & Company Finland Oy .

Huomioitavaa on, etten voi saada molemmista vakuutusyhtiöistä tilapäisen ja kosmeettisen haitan korvauksia, vaikka olen niitä molemmista vaatinut.

Kelalta sain ilmoituksen, että työnantajani on hakenut sairauspäivärahaa maksettuaan minulle sairausajan palkan poissaolostani johtuen solisluun katkeamisesta ja siitä aiheutuneesta sairausajasta. Kela vaati minulta selvitystä, miksi olin solisluuni katkaissut. Minähän soitin heille selventääkseni asiaa.

Tänään sain Kelalta seuraavan ilmoituksen:

Olen palkansaajana ja pitkästä työurastani johtuen saan sairausajan palkan koko sairausajalta eli minä en ole hakemassa Kelan sairauspäivärahaa. Ansionmenetystä ei siis minulle aiheudu. Työnantajani sen sijaan hakee Kelakorvausta maksamastaan palkasta. Nyt Kela ilmoittaa, ettei se aio maksaa euroakaan työnantajalleni ilman liikennevakuutusyhtiön tekemää päätöstä.

Tilanne on suorastaan naurettava. Miksi minä olen joutunut taistelemaan omin päin työnantajani ottaman lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen korvausten saamiseksi? Työnantajan edustaja on ilmoittanut, että asia on minun ja vakuutusyhtiön välinen. Ei heidän, vaikka vakuutus on heidän.

Entäpä nyt sitten? Minä tein vahingonkorvausvaatimuksen haittarahoista Rydelle ja Ryden tekemättä asialle mitään hoidin vaatimuksen heidän vakuutusedustajalleen Crawford & Company Finland Oy:lle. Asia on nyt siellä vihdoin käsittelyssä. Olen vaatimassa liikennevakuutuslain mukaisia korvauksia itselleni aiheutuneista vahingoista. En ole hakemassa muille senttiäkään. Hakekoon kukin omansa, mikäli haluaa. Ei siihen minua tarvita.. vai tarvitaanko?

En siis ole vaatimassa Pohjola Vakuutukselle heidän maksamiaan hoitokuluja, en Kelalle heidän maksamiaan sairauspäivärahoja, en Turun kaupungin edustajalle LähiTapiolalle heidän mahdollisesti maksamiaan haittakorvauksia, enkä työnantajalleni heidän minulle maksamiaan palkkoja.

Aion silti ilmoittaa ratkaisun kaikille osapuolille Ryden liikennevakuutuksesta päätöksen saatuani. Vai pitäisikö minunkin vain olla hiljaa, kuten kaikki tahot työtapaturmakorvauksien kiistojen kohdalla ovat minua kohdelleet? Onko minulla velvollisuus toimittaa tiedot vai ilmoittaako Crawco Finland kaikille osapuolille päätöksen? En tiedä. Eihän sillä ole edes kaikkia osapuolia tiedossa. Onko minulla oikeus olla toimittamatta päätöstä ja pitää huoli vain siitä, etten ota vastaan mitään mikä ei lain mukaan minulle kuulu?

Nyt tulemme perusongelmiin nykyisessä sekasotkuisessa järjestelmässä. Ajatellaanpa asiaa työnantajan näkökulmasta. Kela ei olekaan maksamassa työnantajalle lain mukaisia korvauksia vetoamalla liikennevakuutukseen sen ollessa ensisijainen korvaustaho. Ei liikennevakuutuksen kautta saa välttämättä euroakaan, sillä kyse on syy-yhteyden selvittämisestä. Mikään ei ole vakuutusmaailmassa varmaa henkilövakuutusten korvausten osalta. Pienempi työnantaja voi olla hyvinkin riippuvainen Kelakorvauksista, mutta tottakai 100 % korvaus liikennevakuutuksesta on lopulta parempi. Palkka ja sivukulut takaisin saaneena kokonaisuudessaan on kohtalaisen iso raha kuuden viikon sairauspoissaolosta.

Työnantajan tulisi saada Kelakorvaus automaattisesti ja kolikot kuuluisi tasata sitten kun päätös liikennevakuutuksesta saapuu. Mikäli päätös on kielteinen on mahdollisuus haastaa asia muutoksenhaussa käräjillä. Mikäli voitto siellä tulisi ja vastapuoli ei hoviin valittaisi, olisi aikaa kulunut helposti jo reilu vuosi. Tällöinkin tapaturman korvaamiseen osallistuneet tahot saisivat omansa pois.

Mikäli päätös siis on kielteinen ollaan mielenkiintoisessa tilanteessa. Minähän en ole asiaa viemässä käräjille 4-5 tuhannen euron takia. Totean vain, että niinpä tietysti ja pitää tunkkinne. Mutta tällöin ei saa kulujaan takaisin myöskään Kela, eikä työnantajani kokonaisuudessaan. Työnantaja saa toki viimein Kelakorvauksensa, mutta ei kaikkea maksamaansa. Lähteekö siis Kela viemään asiaa oikeuteen? Ei todellakaan. Mutta käsi ojossa ollaan nyt, kun minä olen korvauksia liikennevahingosta vaatimassa.

Aikoinaan törkeä laiton irtisanomiseni meni omien oikeuksien vaatimiseen ja sen voitin. Ensimmäisenä käsi ojossa oli työttömyysvakuutusrahasto, joka vei osan korvauksista viiden vuoden taistelun jälkeen. Kahden vuoden työtapaturmakorvausriidan jälkeen voitto ja taas oli käsi ojossa ensimmäisenä Kela, sekä työnantaja. Osoittaa, että riski on vahingon kärsijällä hakea oikeutta ja voittaessa kiinnostuvat muutkin. Mikäli tulee häviö, saa aiheutuneet kulut hoitaa yksinään.

Suomi on täynnä tapauksia, joissa lakisääteiset vakuutukset eivät korvaa aiheutuneita vahinkoja ja korvaaminen siirtyy yhteiskunnan maksettavaksi verovaroista. Tämän esim. Kela hyväksyy, samoin eläkeyhtiöt. Yksityiset vakuutusyhtiöt tappelevat esim. maksamistaa tapaturmaeläkkeistä keskenään, kun kysymyksessä on tuottamus eli vahingonkorvausvastuussa onkin vamman aiheuttaja. Tällöin mahdollinen vastuuvakuutus kuittaa maksut kaikille muillekin korvauksiin osallistuneille tahoille.

Ajatellaanpa esimerkkinä 100 % työkyvytöntä, joka ei ole saanut lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvauksia. Hän saa kuitenkin Kelan korvaukset maksukaton jälkeen rajattomasti vuosittain ja Kevan maksaman työkyvyttömyyseläkkeen.

Mikäli Keva ja Kela nousisivat taistelemaan vammautuneen oikeuksista väliaikaisina maksajina vaatien tapaturmaeläkeyhtiötä korvaamaan, olisi tilanne kuten kuuluu. Molemmat kuitenkin kiistävät alkuun maksamasta korvauksia ja vetoavat työtapaturmakorvausten ensisijaisuuteen. Pitäisikö tällöin liittyä vammautuneen tueksi vaatimaan korvauksia? Ei tietenkään, koska joku käsittämätön symbioosi näillä tahoilla on keskenään. Miten voidaan valtion työntekijöinä virkamiesasemassa puolustaa hakuutusyhtiöitä, yksityisiä pörssiyhtiöitä? Kaikilla tahoilla käytössään vakuutuslääkärit. Onko sattumaa, että korvausten maksajiksi joutuvat liian usein veronmaksajat?

Nytkin tapauksessani Kela nostaa lakipykälän esiin, johon vetoaa, mutta tällöinhän Kelan tulisi ulkomaista toimijaa vastaan myös lähteä oikeuteen asti vaatimalla liikennevahinkolain mukaisia korvauksia. Miten Kela edes voi kyseistä päätöstä tehdä ja mikäli minä en olisi liikennevahinkolain mukaisia korvauksia vaatinut, olisi Kela maksanut työnantajalle sairauspäivärahat. Sairausvakuutuslaki 12 luku 2 § ja 15 luku 2 §

Esittämäni ehdotuksena kansalaisen, Kelan ja eläkeyhtiön tulisi toimia yhdessä yhteiskunnan etua ajatellen. Kelan sekä eläkeyhtiön tehtävä ei ole antaa yksityisten vakuutusyhtiöiden vakuutuskäsittelyiden jumittaa sosiaaliturvan maksamista ja toteutumista tarpeen tullessa. Mikäli vakuutusyhtiön päätös on olla korvaamatta, sekä Kela ja eläkeyhtiöt tulisivat olla velvoitettuja lähteä kansalaisen oikeuksia tukemaan ja vaatimaan ulkoistamiaan lakisääteisiä sosiaaliturvaan kuuluvia ensisijaisia työtapaturma- ja liikennevahinkokorvauksia vakuutusyhtiöiltä. Vakuutuslääkärit käytännössä ovat toiminnallaan veronmaksajille ja yhteiskunnalle äärettömän kallis menoero evätessään korvauksia yksityisten pörssiyhtiöiden palveluksessa.

Olisiko jonkun tehdä asiasta lakialoite? Esimerkiksi kansanedustajan? Lain säätäminen tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä taikka kansanedustajan lakialoitteella, joka voidaan tehdä eduskunnan ollessa koolla. Eikös siellä nyt olla hallituksessa näitä kuluporsaanreikiä korjaamassa ja valtion menoja pienentämässä… unia voi nähdä, mutta tästä pätevää lakialoitetta ei ikävä kyllä tulla koskaan toteuttamaan. Sitä ennen tulee purkaa monipuoluejärjestelmä, vaalipiirit ja lisätä lakiin sidonnaisuuksien kielto toimiessaan kansanedustajana. Mutta muutoksia ei näihinkään ikävä kyllä tule ennen kuin koko maa on upotettu. Nykymenolla se toteutunee kohtuu nopeasti.

-Toni