Lähdin ehdolle pääluottamusmiesvaaleihin vuoden 2022 lopussa ja tulin tulin valituksi. Pesti alkoi vuoden 2023 alussa. Miksi lähdin tähän hommaan? Olen ollut työelämässä kymmeniä vuosia. Olen todennut, nähnyt ja havainnut luottamusmiestointa hoidettavan monella eri tavalla. Lähes jokainen tuntemani luottamusmies ei ole hoitanut tointaan kuten se mielestäni olisi kuulunut hoitaa. Onneksi työuran varrelta löytyy sentään muutama posiitiivinen poikkeus. Koskaan ei kuitenkaan voi olla varma toisen tekemisistä. Luottamus tulee ansaita teoin ja näytöin. Irtisanoudun Teollisuusliitosta 31.12.2023, koska en voi suoraselkäisesti seisoa edustamassa jäseniä ammattiliitossa, joka on poliittisesti väärillä urilla, eikä anna jäsenilleen sitä apua ja tukea. Tukea, mitä oikeusavun suhteen lupaavat. En halua olla ammattiliiton työvälineenä jäsenhankinnassa, en pelinappulana, enkä myöskään pelkkänä kannattajajäsenenä.
Miksi luottamusmiehenä toimiminen tarkoituksenmukaisesti on ylipäätään vaikeaa? Riippuu tottakai työnantajan suhtautumisesta, mutta jos nyt ajatellaan asiaa siltä kannalta, että työnantaja suhtautuu työehtosopimukseen ja luottamusmieheen positiivisesti. Luottamusmies on vaikeassa paikassa, mikäli ammattiliitto ei tue luottamusmiestä. Nyt en tarkoita heidän järjestämiään koulutuksia, vaan päivittäisessä työssä neuvomista. Mikäli luottamusmies jää keskusteluissa työnantajan kanssa yksin, eikä hänellä ole itsevarmuutta/osaamista, niin tällöin hän usein alkaa myötäilemään työnantajan esityksiä kyseenalaistamatta niitä. Toimintahan on täysin inhimillistä, koska apuja ei tule, hommat pitää sopia, eikä työnantajaa ei voi suututtaa. Työntekijöiden etuja on vaikea puolustaa yksin ja omat luottamusmiestyön ohella tehtävät työtkin tulee hoitaa.
Oma mielipiteeni ammattiliitojen kyvykkyydestä ja halukkuudesta antaa apua on muodostunut oman kokemukseni pohjalta. Olen ollut lukuisissa ammattiliitoissa jäsenenä ja kaikkein huonoimmat kokemukseni ovat edesmenneestä Metalliliitosta. Heidän luomansa byrokratia ja hierarkia olivat aivan käsittämätöntä soopaa maksavan jäsenen kannalta. Mutta ylipäätään ajatuksena: Miten voit saada lakiasioihin apua, mikäli ammattiliitossa toimivat henkilöt eivät ole koulutukseltaan ammattilaisia? Kyse ei ole sisäisestä koulutuksesta, vaan juurikin lakiasioista, joihin kaikki tosissaan otettavat väitteet ja vaatimukset perustuvat. Tämän vuoksi vastaukset ammattiliittojen toimitsijoilta ovat usein vain neuvoja tyyliin miten asiat ovat ennenkin menneet. Tämän asioiden taputtelun lisäksi hyvin usein yritetään tukahduttaa jäsenen ajatukset väärinä. Lupaillaan toimia ja konkreettista apua niin kauan, kun nämä kyseiset lupaukset ovat tulevaisuudessa eli mitään ei tarvitse tehdä heti. Eikä mitään heti tehdä. Neuvotaan odottamaan, asialla ei ole kiire juridisesti, valmistaudutaan rauhassa, katsellaan lomien jälkeen.. ja kukaan ammattiliitosta ei kuitenkaan ota yhteyttä huolestuneena jälkeenpäin miten asia on edennyt. Koska ei heitä kiinnosta. Ja kuinka paljon olenkaan saanut vääriä neuvoja, huh huh. Vääristä neuvoista ei muuta seuraa kuin jäsenen tekemiä vääriä ratkaisuja. Kun ammattiliitossa havaitaan, että asioita on neuvottu ja hoidettu väärin, ymmärretään samalla, että kaikki edelliset avunpyynnöt vastaavanlaisissa tapauksissa on hoidettu myös väärin. Ja tätähän ei voida myöntää. Eikä tietenkään korvata jäsenelle yhtään mitään, vaikka hänelle on vääristä ohjeista aiheutunut esim. saamatta jääneitä korvauksia. Mikäli kyseenalaistaa ja laittaa hovi- tai korkeimmanoikeuden päätöksiä väitteidensä tueksi, tulee mitä ihmeellisimpiä vastaväitteitä tai pelkkää hiljaisuutta. Liitosta saatuja päätöksiä ei allekirjoiteta omalla nimellä ottaen vastuu, vaan allekirjoituksena saattaa olla ammattiliitto tai työympäristöyksikkö. Ammattiliiton työntekijä saa palkkansa reagoimattakin asioihin. Hyvä vinkki saada riita-asialle jo alkuvaiheessa varmuus oletko oikeassa, on vaatia ammattiliitosta oikeuden päätöksiä vastaavanlaisissa tapauksissa. Mikäli ja kun näitä ei esitetä, eikä apua tule, tiedät viimeistään siinä vaiheessa, että olet ollut vain kannatusjäsenenä ammattiliitossa. Ammattiliittojen mahdolliset kytkökset esim. vakuutusyhtiöihin, tiettyihin työnantajiin, AVIin tai eri järjestöihin ymmärrettävästi aiheuttavat haluuttomuutta ajaa jäsenen etuja. Onko ammattiliitoilla edellä mainittuja kytköksiä vai millä nämä ajamattomat oikeudelliset asiat voidaan jäsenelle perustella?
Tästä päästäänkin jäsenen tarpeisiin ja haluun kuulua ammattiliittoon. Moni kuuluu ammattiliittoon vain siksi, että mikäli työttömyys tulee vastaan, on oikeutettu ansiosidonnaiseen. Tämäkin on täysin ammattiliittojen osalta jo alusta asti ollut jäsenhankinnassa harhaanjohtamista, sillä ammattiliittoon kuulumisella ei ole mitään tekemistä ansiosidonnaisen saamisen kanssa. Sinun tulee kuulua työttömyyskassaan, kuten esim. A-kassaan tai YTK Työttömyyskassaan. Toinen syy kuulua ammattiliittoon on ajatus saada lakiapua, mikäli ajautuu ongelmiin työnantajan kanssa. Kaikki ns. jäsenedut ovat suurimmalle osalle täysin turhia, sillä harva niitä käyttää tai on edes tietoisia. Kivoja etuja, mutta kilpailuttamalla todennäköisesti saat vieläkin paremmat edut esim. vakuutusten osalta. Duunareiden ammattiliittoon kuuluminen tarkoittaa käytännössä demari- ja vasemmistoajattelun hyväksymistä. Itse en ole demari enkä vasemmistolainen, joten minuun suhtaudutaan ymmärrettävällä tavalla ammmattiliitossa. Olen väärän puolueen jäsen, vaikka olisin sitoutumaton poliittisesti. Eli onko tämän politiikan sotkeminen työntekijälle hänen etujensa mukaista? Tai kärsiminen siitä ettei tunnusta samaa puoluekantaa? Vai kuvitteleeko joku, että ammattiliittoon voi päästä esim. töihin väärällä puoluekirjalla?
Mitenkäs uuden hallituksen esityksiin työelämän heikennyksistä tulisi ammattiliiton jäsenenä suhtautua? Mitä luottamusmieheltä odotetaan ammattiliiton osalta? Kannustamaan vastarintaan kokemaansa vääryyttä vastaan. Siis ammattiliittoja kohtaan koettua vääryyttä ammattiliittojen mielestä. Mikäli kokee oikeuksiaan tai asemaansa poljettavan, tulee nousta porukalla vääryyttä vastaan. Nyt vääryyksiä valmistelee muka nykyinen hallitus ja välikappaleena käytetään työnantajaa, jota vastaan noustaan poliittisiin lakkoihin. Ammattiliitot (vassarit ja demarit) eivät hyväksy demokraattisen kansanäänestyksen tulosta, vaan olettavat, että heidän jäsenensä lähtevät kapinoimaan palkanmaksajaansa ja omaa puoluekantaansa vastaan, mikäli siis ovat äänestäneet hallituspuolueita. Hallitushan toimii käskystä muiden tahojen ”ohjaamana” eli jokainen voi pohtia tarkoitusperiä hallitusohjelman sisällöstä. Ammattiliitto järjestää ulosmarsseja, mielenosoituksia, allekirjoituttaa vetoomuksia ja kannustaa poliittiseen lakkoiluun. Esimerkkinä ammattiliittoon kuuluva jäsen, joka on nyt sitten esim. persu ja ammattiliitto ilmoittaa kolmen päivän lakosta. Mitä miettii jäsen? Lähteekö hän tukemaan äänestämänsä hallituspuolueen hallitusohjelmaa menemällä lakkopäivänä töihin ja saamalla potkut ammattiliitosta rikkurina? Vai onko hän sittenkin vassari/demari, menee lakkoon ja aiheuttaa harmia työnantajalleen? Työpaikalla hän viihtyy, näkymät tulevaisuuteen ovat hyvät, eikä työntekijä tunne tarvetta lakkoilla. Mutta lakkoilee silti. Voiko tästä seurata työpaikalla jotain, mikäli lakot eivät tuo toivottua tulosta ja hallitusohjelma meneekin läpi? Sekä tietenkin työntekijä vaihtaa puoluekantaansa ja äänestää jatkossa vasemmistoliittoa tai SDP:tä, vai?
Tämähän on kokonaisuudessaan mahdoton tilanne pääluottamusmiehelle. Mitä vastaat jäsenelle, joka sanoo ettei halua lakkoilla muiden pullakahvien puolesta, meillähän on täällä töissä hyvä työtilanne ja työnantaja kohtelee meitä hyvin. Tai miksi vittuilemme hyvälle työnantajalle, kun hallitus tekee idioottimaisia esityksiä? Tai miksi ammattiliitto ei korvaa ansionmenetystä täysmääräisenä, vaikka omistaa lukemattoman määrän kiinteistöä ja sijoituksia? Tai minä en lakkoile poliittisesta syystä, saanko potkut liitosta? Oma mielipiteeni on, että politiikan sotkeminen työelämään on väärin. Hallitus sorkkii nyt asioita, jotka eivät heille kuulu ja sekin on väärin. Heitä on kuitenkin enemmistö äänestänyt ja tämä tulee vain kestää. Leikkausten kohdistuminen täysin vääriin sektoreihin ja asioihin ei ole ammattiliittojen eikä ammattijärjestöjen asia, varsinkaan yrittämällä korjata tilannetta täysin väärin keinoin. Ollaanko tässä nyt vaan tarpeellisen ison muutoksen edessä ja ammattiliitoilla on ns. paskat housuissa?
Tiesitkö muuten, että työpaikalla noudatettavan työehtosopimuksen tehnyt ammattiliitto ja sen ammattiosasto valitsee työpaikalle luottamusmiehen käytännössä työpaikalla järjestettävillä vaaleilla, mikäli on enemmän kuin yksi ehdokas. Ehdokkaiden tulee olla ammattiliiton ja ammattiosaston jäseniä. Vaaleissa saavat äänestää vain ammattiliiton ja kyseisen ammattiosaston jäsenet. Työnantaja maksaa luottamusmieskorvausta ja käytännössä maksaa myös työehtosopimuksessa määritellyn luottamusmiestehtävässä oikeutetun ajan palkan luottamusmiehelle. Ammattiliitto kuitenkin ohjeistaa luottamusmiestä ajamaan vain liiton jäsenien asioita. Eli tällä tavoin ammattiliitto eriarvoistaa saman työpaikan työntekijät, elleivät he kuulu heidän ammattiliittoon tai ovat järjestäytymättömiä. Esimerkkinä työpaikka, jossa on 300 työntekijää ja työpaikalla noudatettavan työehtosopimuksen ammattiliittoon kuuluu 140 jäsentä. Luottamusmies edustaa ja ”auttaa” vähemmistönä olevaa jäsenistöään ja kaiken kukkuraksi tekee työehtosopimuksen edelle meneviä paikallisia sopimuksia koko henkilöstölle. Täysin sairasta ajatuksenjuoksua. Ammattiliitto siis sotkee hyvänkin työpaikan työntekijöiden välejä eriarvoistamalla ja väheksymällä heidän omaan ammattiliittoonsa kuulumattomia työntekijöitä. Tietyt työnantajat voivat käyttää tätä erityisissä sopimusasioissa hyväkseen näyttäen ns. kaapin paikan tilanteissa, joissa luottamusmies ei osaa neuvotella tai taivu työnantajan tahtoon tietäen työtekijöiden jo valmiiksi olevan jakautuneena napit vastakkain työyhteisössä. Yhtä porukkaahan työntekijöiden tulisi olla ja puolustaa toisiaan. Onko tosiaan vanhojen ammattiliittojen valehtelu ja sekoilu tullut tiensä päätökseen?
– Toni