Tekoälyn tiivistelmä artikkelista:
”Niskan retkahdusvammojen korvauskäytäntö Suomessa nojaa yhä vakuutuslääketieteeseen, joka sivuuttaa nykytutkimuksen ja yksilölliset vammat. KKO:n ratkaisut 2011:69 ja 2012:12 osoittavat selvästi, että whiplash‑vammat voivat aiheuttaa pitkäkestoisia niska‑, raaja‑, neuropsykologisia ja psyykkisiä oireita ilman kuvantamislöydöksiä, ja että korvaukset tulee maksaa oireiden jatkuessa. Silti vakuutusyhtiöt käyttävät lausunnoissaan usein ortopedeja, jotka eivät tutki potilasta ja vetoavat tilastolliseen paranemiseen tai toiminnallisiin selityksiin.
Käypä hoito ‑suosituksia laativilla lääkäreillä on sidonnaisuuksia, mikä vahvistaa järjestelmän rakenteellista vinoumaa. Oikea asiantuntijuus whiplash‑vammoista löytyy neurotraumatologiasta ja aivovammaklinikoilta, ei perusneurologiasta. Väärä diagnostiikka ja viivästynyt hoito pahentavat vammoja ja vaikeuttavat korvausprosesseja. Käräjäoikeudessa syy‑yhteys arvioidaan aidosti, ja pätevät asiantuntijat voivat kumota vakuutuslääketieteeseen perustuvat lausunnot.”
★★★★★★★
KKO:2011:69 | 19.9.2011 | Ennakkopäätökset | Korkein oikeus | Finlex
”Päätöslauselma
Vakuutusoikeuden päätös kumotaan. Vakuutusyhtiö määrätään suorittamaan A:lle piiskaniskuvamman, 30.6.2006 jälkeen jatkuneiden niska-hartiaseudun ja raajojen oireiden sekä masennuksen ja neuropsykologisen oireiston johdosta lainmukainen korvaus. Asia palautetaan vakuutusoikeuteen tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten.”
Tämä on poikkeuksellisen vahva ja kiistaton ratkaisu, koska:
- KKO hyväksyi pitkittyneet oireet (niskan, hartioiden, raajojen oireet)
- KKO hyväksyi masennuksen ja neuropsykologisen oireiston osaksi syy-yhteyttä
- KKO määräsi vakuutusyhtiön maksamaan lainmukaisen korvauksen ilman rajoituksia
Tämä on suora torjunta vakuutuslääketieteen väitteelle, että whiplash paranee 3 kuukaudessa ja loput ovat “toiminnallisia”.
KKO:2012:12 | 31.1.2012 | Ennakkopäätökset | Korkein oikeus | Finlex
”Päätöslauselma:
Vakuutusoikeuden päätöstä muutetaan. Vakuutusyhtiö määrätään maksamaan A:lle lain mukainen korvaus myös 31.3.2007 jälkeen jatkuneista niskavaivoista hänelle 18.10.2006 sattuneen niskan retkahdusvamman johdosta.”
Erittäin hyvä KKO:n ratkaisu:
- KKO ohitti vakuutuslääkärien “tilastollisen paranemisen”
- KKO hyväksyi yli 5 kuukauden pitkittyneet oireet
- KKO hyväksyi niskan retkahdusvamman syy-yhteyden ilman näkyviä kuvantamislöydöksiä
Artikkelistani pääset lukemaan vajaa vuosi sitten kirjoittamani artikkelin keskeisen viestin: vakuutusjärjestelmä suosii rakenteellisesti vakuutusyhtiöitä, minkä vuoksi korvauksia hakevan kannattaa viedä riidat mahdollisimman nopeasti käräjäoikeuteen ja varautua pitkään oikeus- ja korvaustaisteluun -> Vakuutuslääkärin käsikirjaksi keksitty vakuutuslääketiede ajaa vammautuneet lääkärietiikan vastaisesti yhteiskunnan väliinputoajiksi. Sekö on ”oikeusvaltiossa” tavoite? – Toni Korhonen
”Vastapuoli oli tuonut oikeuteen myös oman asiantuntijansa, Tampereelta tulleen Neurologian ylilääkäri Jari Honkaniemen, joka ei koskaan tutkinut henkilö A:ta henkilökohtaisesti, vaan kyseinen asiantuntija tapasi henkilö A:n ensimmäisen kerran vasta oikeudenkäynnissä.
Asiantuntija totesi, että henkilö A:lla ei ole aivovammaa, vaan hän kärsi alkavasta Alzheimerista. Asiantuntijan mukaan, lievissä aivovammatapauksissa heikkoa kuntoutumista ennustavat henkilö A:n tapauksessa ennen vammaa esiintynyt psyykkinen oireilu, matala koulutustaso, stressi, työllistymisongelmat, krooninen kipu sekä korvaushakuisuus. Asiantuntija mielestä, TYKS:n aivovammapoliklinikalla pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon kyseiset asiat henkilö A:n nykyoireiston synnyssä. Aivovammasta ei hänen mielestään ollut kyse.
Asiantuntijan mielestä Henkilö A:n kohdalla ei ole myöskään noudatettu Käypä hoitosuosituksia (s.29) ja näiden suositusten perusteella Henkilö A:n aivovamma ei täytä edes aivovamman minimikriteeriä.”
Muutamia neurologeja siis löytyy vastapuolen vakuutuslääkäriosastolta, mutta perus neurologina heidän uskottavuutensa on heikko, kun kyse on aivovammoista/ niskan retkahdusvammoista. Niskan retkahdusvammoja ei Suomessa ylipäätään osata, eikä nykyisellään tiettävästi edes haluta diagnosoida oikein.
Niskan retkahdusvamma, joka on siis aiheutunut yleensä tyypillisesti liikennneonnettomuuksissa peräänajossa tai esim. jalkakäytävällä liukastumisissa päänsä lyöden. Vammalle on käytössä myös termi whiplash eli piiskaniskuvamma. Vakuutuslääkärit väittävät vammaa usein lieväksi aivovammaksi, joka paranee tilastojen mukaan nopeasti aiheuttamatta pysyvää vammaa. Mikäli pitkittyneitä tai myöhemmin esiintyviä oireita esiintyy, ovat ne vakuutuslääkärin mukaan toiminnallista häiriötä tai muuttuneet sairausperäisiksi olematta syy-yhteydessä sattuneeseen tapaturmaan.
Vakuutusyhtiöt eivät halua yhtäkään vaikeaa pitkäkestoista niskan retkahdusvammaa tietenkään diagnosoitavan. Vakuutusyhtiöt haluavat kirjoitetettavanTerveyskirjastoon/käypä hoito suosituksiin yleispäteviä kirjauksia, jotta voivat niihin vedoten hylätä korvaukset. Vakuutuslääketieteen syvintä ydintä on olla korvaamatta yhtään mitään ja ennakoida tehokkaasti mahdollisesti pitkäkestoiset ansionmenetyskorvaukset, sekä lopun elämää kestävät hoidot ja apuvälinekustannukset. On riskittömämpää vain hylätä heti hoitavien lääkäreiden diagnoosit, sillä korvausten evääminen pitkään korvattuna on vaikeampaa. Sekään ei ole vakuutusyhtiölle mahdotonta, koska kyse on myös vammautuneen nujertamisesta myös henkisesti. On tarkoitus luoda epäuskoa ja pelkoa, pitää vammautunut koko ajan korvausten saamisten osalta varautuneena.
Epäpätevät hoitosuositukset ovat osa vakuutuslääketiedettä ja osa järjestelmän ydintä. Tällöin unohdetaan yksilölliset vammat, vaikka jokainen lääkäri ymmärtää, että yksittäinen tapaus on vamman ja siitä paranemisen osalta aina tapauskohtainen. Eihän leikkauskaan ole tae paranemiselle tai vamman korjaamiselle ja toimintakyvyn palauttamisella. Se on keino, joka katsotaan lääketieteellisesti tarpeelliseksi ja leikkauksen jälkeistä aikaa ei kukaan voi 100 % varmaksi parantumiseksi tai toimintakyvyn palautumiseksi arvioida etukäteen. Vakuutuslääketieteeseen vedottu korvausten evääminen ja lakisääteisten korvausten sekä hoitojen evääminen viivästyttää oikeanlaisia hoitoja ja vammat pahenevat entisestään. Lisäksi hyvin usein mentaalipuolen ongelmat tulevat kuvioon mukaan.
Vakuutuslääketieteessä liukastuttuaan ja pään lyödessään ei voi saada vaikeaa aivovammaa, eikä edes keskivaikeaa, koska se velvoittaa korvauksiin. Mielenkiintoista, että kaatumiseen voi kuitenkin kuolla. Onko sekin vakuutuslääketieteessä vammamekanismina ja liike-energia huomioon otettuna, sekä syy-yhteyden puutteena mahdottomuus? Pään lyöminen on aina riski ja seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Onko muuten tietoa, käyttävätkö vakuutuslääkärit itse esim. pyöräilykypärää?
Vakuutusyhtiön vakuutuslääkärin evätyt korvaukset perustavat usein yleisluonteiseen hoitosuositukseen. Kuka sitten pääsee kirjoittamaan näitä hoitosuosituksia? Piiskaniskuvammaan tekstin on kirjoittanut 09.04.2025 yleislääketieteen erikoislääkäri Minna Halinen. Milläköhän pätevyydellä? Piiskaniskuvamma (whiplash, niskan retkahdusvamma) – Terveyskirjasto
”Suurin osa piiskaniskuvammoista paranee nopeasti ja täydellisesti, mutta joskus paraneminen saattaa pitkittyä kuukausiakin kestäväksi. Pitkittyneen piiskaniskuvammaan liittyvän oireyhtymän arvellaan kehittyvän kudosvauriosta ja siihen syntyvästä tulehdusreaktiosta sekä kivulle herkistymisestä. Noin 10 %:lla on vaivoja vielä vuoden päästä vammasta.”
”Piiskaniskuvamman paranemista edesauttaa mahdollisimman nopea paluu normaaleihin arkielämän rutiineihin. Kipua ja särkyä voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla, ja myös kuntouttavasta kevyestä fysioterapeuttisesta harjoittelusta voi olla apua.”
Kyseisen suosituksen lopusta kirjallisuuteen viittaus Niskakipu (aikuiset) Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 1.4.2025).
Tämän perusteella asiahan on melko selvä vakuutusyhtiön korvauskannan perusteluksi ja yleistävän kaikki ohimeneviksi ja lieviksi vammoiksi. Tällaisiin kirjauksiin on helppo vakuutusyhtiön nojata ja mikäli asiasta valittaa Tamlaan tai vakuutusoikeuteen, ei erittäin suurella todennäköisyydellä muutosta tule. Samaa vakuutuslääketieteen edustajasakkia siellä on istumassa.
Pientä näkökulmaa, kuka mahdollisesti kannattaa vakuutusyhtiön mielestä päästää näitä suosituksia kirjoittamaan Vakuutuslääkäreiden sidonnaisuus herättää kritiikkiä – Pelaako Käypä hoito -suositus vakuutusyhtiöiden pussiin? – Seura.fi
””Käypä hoito -suosituksen laatijoita on 4–5, joista iso osa vakuutuslääkäreitä”, sanoo Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus.”
”Yksi Käypä hoito -suosituksen laatijoista on Työterveyslaitoksen ylilääkäri Kirsi Karvala, joka työskentelee myös Varman vakuutuslääkärinä.”
”Lääkäritalo Mehiläinen antoi kuntoutusjohtaja Aku Kopakkalalle potkut tämän kritisoitua Käypä hoito -suositusta julkisuudessa.”
Joku voisi väittää, että hoitosuositukset kirjataan vakuutuslääketieteen nimiin ja sitä tukemaan erittäin vähättelvään sävyyn vamman mahdollisen vakavuuden kannalta. Minä ainakin väitän. En usko, että Mehiläinen voi minulle potkuja antaa, mutta aika näyttää onko lonkeroita kuinka pitkälle.
Tässä artikkelissa neurotraumatologian professori Olli Tenovuo esittää näkemyksiään lAutokolarissa voi syntyä vamma, jonka hoidosta lääkärit kiistelevät – näin se vaikuttaa potilaisiin | Kotimaa | Yle
”Olli Tenovuon mukaan kallo–kaularankaliitos on vaikeasti tutkittava alue. Nivelsidevauriot tai pienet hermovauriot eivät näy röntgenissä tai magneetissa.”
Syy-yhteyden todennäköisyyden selvittämisessä päästään täysin eri tasolle, mikäli asia viedään käräjäoikeuteen. Tällöin tuomarin tehtävä on miettiä kumpaa osapuolta uskoo. Vastapuolen näkemyksiään niskan retkahdusvammaa lausunnoillaan kiistävää ortopedia/ perus neurologia vai vammautuneen hoitavia niskan retkahdusvammoja 2020-luvun tieteeseen perustavia Suomen huippu neurologeja, kuten Olli Tenovuota tai Ville Leinosta.
Osaava lakimies lyttää helposti ortopedit/ perus neurologit ja heidän viittauksensa käytännössä pelkkään Terveyskirjaston artikkeliin esim. niskan retkahdusvammoista tai Käypä hoito-ohjeisiin. Vakuutuslääkärin olisi pystyttävä vakuuttamaan tuomari myös diagnosoimalla vammojen aiheuttaja ja mikä potilasta sitten muka vaivaa, kun ovat selittämässä vastaväitteitä vakuutusyhtiön edun nimissä. Sehän on käytännössä mahdotonta potilasta näkemättä ja tutkimatta ja varsinkin olematta alan huippu hoitavaa lääkärityötä tekevä. Vakuutuslääketiede perustuu teoriaan ja vanhentuneisiin vähätteleviin yleistyksiin. Se ei perustu, eikä ole tiedettä.
Minä en ole lakimies, enkä myöskään lääkäri. Olen kuitenkin perehtynyt aiheeseen ja päässyt keskustelemaan asiaan perehtyneiden kanssa. Se, että tästäkin aiheesta avaan suuni ja kirjoitan, on mielestäni äärimmäisen tärkeää keskustelun herättämiseksi. Tarkoitukseni on nimenomaan herättää keskustelua ja saada ihmiset ymmärtämään syy-seuraussuhteita hoidon, diagnosoinnin ja vakuutusyhtiöiden tarkoitusperistä. Ennakoivaa näkemystä ihan jokaiselle, jolla on pienikin mahdollisuus saada elämässään niskan retkahdusvamma.
Ei kannata sokeasti luottaa kaikkiin alan asiantuntijalääkäreihin, eikä myöskään lakimiehiin. Ihminen se vain tuppaa tiettyihin auktoriteetteihin luottamaan kyseenalaistamatta yhtään mitään. On hyviä talonrakentajia ja mekaanikkoja. Sitten on täysin kädettömiä seppiä, joilla heilläkin riittää töitä, kunhan maine ei kiiri. Eihän vakavasti tapaturmassa vammautunut useinkaan tiedä, kuka hänelle kussakin tilanteessa olisi paras mahdollinen lääkäri tai hoitopaikka. Kyse on jokaisella yhdestä ja ainoasta elämästä, joten vakavan onnettomuuden sattuessa tulisi aina päästä oikeaan hoitoon.
Osa lääkäreistä sekä lakimiehistä tekevät ammattiaan työkseen vain rahan vuoksi. Se on ymmärrettävää. Joku osaa hommansa ja joku ei. Molemmat saattavat silti saada työstään kovankin korvauksen. Sitten on lääkäreitä ja lakimiehiä, joille on itselleen tärkeää toimia eettisesti oikein ja tehdä kaikkensa vahinkoa kärsineen tilanteen parantamiseksi. Osaava ja ammattiylpeyden omaava lääkäri ja lakimies uskaltavat kertoa myös tietämättömyytensä. Käsitellään vamman hoitaminen ja oikeudellisen avun tarjoaminen tarkoituksensa mukaisesti. Kukaan ei tiedä eikä osaa kaikkea. Varsinkaan lääketieteen alati muuttumassa maailmassa uusien tutkimusten ja tiedon lisääntyessä.
Osaamaton lääkäri tai lakimies sen sijaan usein vetää ns. herneeet nenään, kun eivät osaa vastata kysymyksiin heitä haastettaessa. Ensimmäistä kertaa tilanteessa oleva vammautunut ei osaa kyseenalaistaa. Suomessa on äärettömän paljon tapauksia, joissa kaikki asiat vamman hoidon ja korvausten vaatimisen osalta ovat menneet alusta asti väärin.
Työtapaturmavakuutus on lakisääteinen ja sen tarkoitus alunperin oli korvata työssä vammautuminen. Työntekijän ei haluttu tappelevan terveytensä ja ansioidensa menetyksestä työnantajansa kanssa. Kun korvausvastuu annettiin voittoa tavoitteleville vakuutusyhtiöille, haluttiinko siis että työnantaja pääsee kuin koira veräjästä ja viheltelee taustalla ja vammautunut tappelee työnantajn ottamasta vakuutuksesta saamatta jääneistä lakisääteisistä korvauksista vakuutusyhtiön kanssa?
Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyy kaikenlaista. Tulee muistaa lähdekriittisyys, sekä miettiä tutkimuksia lukiessaan tutkimustahon ja myös tutkijan tarkoitusperiä. Pari historiallista esimerkkiä:
“Kauppalehti kertoi haltuunsa saamistaan sähköposteista, joista selviää Nokian Renkaiden lähettäneen testeihin paranneltuja renkaita, joita ei ole lainkaan tuotannossa.”
”Volkswagen johti vähemmän harhaan kuluttajaa ja enemmän ympäristöviranomaisia.”
Asiantuntija HS:lle: Nokian Renkaiden huijaus törkeämpi kuin Volkswagenin | MTV Uutiset
Ei kaikkea lukemaansa siis kannata uskoa. Googlailin ja tutustuin whiplash-vammoihin kansainvälisyys huomioiden. Tekoälyn kanssa asioiden pallottelu on mielenkiintoista. Se antaa näkemyksiään ja ennen kaikkea kaivaa linkkejä, jotka voi itse käydä tarkistamassa. Jos kerran vakuutuslääkäri kysyy ChatGPT:lta oman ”erikoistumisalansa” vammoista, niin kaippa minäkin voin hieman tiedustella Terveyskirjaston väitteitä vs. kansainvälinen ajantasainen tutkimustieto.
Eihän tähänkään taulukkoon kannatta sokeasti uskoa, kuten ei minun blogikirjoituksiinikaan. Mutta herättäähän tämä varmasti ajatuksia. Kokemuksieni ja ns. kentältä kuulemani ruohonjuuritason tiedon perusteella minulla on ainakin selkeä käsitys ja päätelmät miten itse toimisin, mikäli kyseisen vamman saisin tai epäilyksen siitä. Ja ennen kaikkea kenen vastaanotolle menisin.
Olen todellakin käynyt mielenkiintoisia keskusteluja asioihin perehtyneiden kanssa ja saanut tietyn käsityksen, mistä on kysymys, kun puhutaan niskan retkahdusvammoista eli whiplash/piiskanisku-vammoista. Käsittääkseni perus neurologilla ei ole mitään asiantuntemusta olla asiantuntija-asemassa kyseisen vamman osalta. Ymmärtääkseni sama pätee CRPS-oireiden lausuntoihin.
Olen saanut käsityksen, että whiplash-vamman diagnosoinnin ja ymmärtämisen ympärille on Suomessa rakennettu vuosikymmenten aikana järjestelmä, joka ei perustu kansainväliseen nykytieteeseen. Suomessa whiplash nähdään edelleen vakuutusyhtiöissä ja sen muutoksenhaussa Tamlassa, sekä vakuutusoikeudessa niskan “venähdyksenä”, joka paranee muutamassa viikossa, eikä jätä pysyviä oireita. Tämä käsitys on vanhentunut, virheellinen ja täysin ristiriidassa kansainvälisten tutkimusten kanssa. Vakuutuslääkäri voi todeta vamman muuttuneen 3 kk jälkeen sairausperäiseksi tai toiminnalliseksi häiriöksi ollen ei syy-yhteydessä tapaturmaan, vaikka vamman kärsinyt on istunut pyörätuolissa tapaturmasta lähtien ja ollessaan sitä ennen 100 % työkykyinen.
Käsittääkseni Suomessa on olemassa vain pieni joukko neurologeja ja neurokirurgeja ymmärtäen whiplash-vammojen oikeaoppisesta hoidosta ja he työskentelevät aivovammaklinikoilla, neurotraumatologian yksiköissä ja neurokirurgiassa. He tietävät, että whiplash voi aiheuttaa sekä rakenteellisia, että neurologisia vaurioita, vaikka tietyissä kuvantamismenetelmissä ei näkyisi mitään. He myös tietävät, että oireet voivat alkaa viiveellä ja jatkua vuosia.
Nämä kyseiset alan ammattilaiset eivät työskenetele ratkaisukokoonpanossa TAKO:ssa, TAMLA:ssa tai vakuutusyhtiöiden asiantuntijoina. He eivät kirjoita lausuntoja, jotka sopivat vakuutuslääketieteen narratiiviin. Siksi heidän osaamistaan ei vastapuolella eli vakuutuslääketieteen puolella käytetä. Mutta he kirjoittavat erittäin päteviä lausuntoja asiantuntijalausunnoiksi kyseisiin instansseihin hoitaessaan potilaitaan tai asiantuntijalausuntoja pyydettäessä tuomioistuimiin. Kuten esim. korkeinpaan oikeuteen KKO:2018:50 | 3.7.2018 | Ennakkopäätökset | Korkein oikeus | Finlex
Suoraa puhetta- blogissani uskallan antaa mielipiteitäni ja pohtia ääneen asioita. Olen tavallinen kansalainen, jolla on mielenkiintoa tutkia vakuutusyhtiöiden vakiintuneita korvauskäytäntöjä ja haastaa niiden oikeudenmukaisuutta. Kaipaan myös tietoa mikäli minulle sattuu liukastumisen tai liikenneonnettomuuden seurauksena niskan retkahdusvamma, niin mikä on todennäköisyys päästä oikeanlaiseen hoitoon. Ei se ole itsestäänselvyys. Vammojen oikein diagnosoinnin viivästymisellä tai oikeaan hoitoon pääsyn viivästymisellä vammat pahenevat ja tietyt vauriot jäävät pysyviksi vaikeusasteeltaan. Kyse ei ole pelkästään vakuutusyhtiön korvauksien saamisesta terveytensä menettäneenä, vaan myös oikeaoppisen hoidon saamisesta.
Entäpä sitten, kun alkaa tappelu vakuutusyhtiön vakuutuslääkäreitä vastaan saatuasi kielteisen korvauspäätöksen lääketieteellisen syy-yhteyden puuttumisen vuoksi niskan retkahdusvamman osalta? Ainut mahdollisuus lakisääteisen tapaturmavakuutuksen muutoksenhaussa menestymiselle on, että Tamla tai vakuutusoikeus pyytävät asiantuntijalausuntoa niskan retkahdusvammoista ymmärtävältä neurologilta. Käräjille mennessä sen sijaan esim. vahingonkorvausasiassa on ensisijaisen tärkeää saada todistajaksi niskan retkahdusvammoista ymmärtävä neurologi tai jopa useampi lyttäämään vastapuolen. Asianajajaksi tulee palkata kyseisiin vammoihin ja oikeustaisteluihin vastaavista tapauksista kokemusta omaava juristi.
Niskan retkahdusvammat, kuten CRPS-oireyhtymä tulkitaan vakuutuslääketieteessä hyvin nopeasti muuttuvan vain toiminnalliseksi häiriöksi. Tämä on vakuutuslääketiedettä ja sen tukeminen väärillä, ei ajan tasaisilla hoitosuosituksilla tulisi kieltää lailla. Mitä luulette, kuinka paljon Suomessa diagnosoidaan niskan retkahdusvammoja ja kuinka paljon jätetään diagnosoimatta hoitosuositusten ”paineen” alla? Tai onko vakuutuslääketieteellä ja vakuutusyhtiöillä vaikutusta yliopistollisten keskussairaaloiden oikeuteen edes jatkossa diagnosoida niskan retkahdusvammoja, jotka käytännössä aina velvoittavat korvausten myönnön jälkeen lopun elämän korvausvelvoitetta vakuutusyhtiölle? Mitä useampi vakuutuslääkäri sinne palkataan niin tulevaisuushan on aivan järkyttävä.
Kuten omassa taistelussanikin silmävammani osalta on merkittävää, että vakuutusyhtiössä ei ole, eikä se ole kertaakaan 13 vuoden aikana käyttänyt silmävammoihin erikoistunutta silmälääkäriä lausumaan vastalausuntoja. Ainoa kerta on Tamlan pyytäessä silmäprofessori Juha Holopaiselta asiantuntijalausuntoa. Hänen antaman lausuntonsa perusteella vakuutusyhtiön ortopedien lausunnot kumottiin ja minulle myönnettiin lakisääteinen tapaturmaeläke vuonna 2015. Omat hoitavat silmälääkärit eivät pystyneet vakuuttamaan vakuutusyhtiötä, eikä Tamlaa. Tällä yhdellä lausunnolla koko vakuutuslääketiede kumottiin.
En usko, että päästessäni neurooftalmologin vawtaanotolle ja saadessani häneltä lausunnon, tuo se mitään muutosta nykyiseen vakuutusyhtiön suhtautumiseen ja ennalta päätettyyn linjaukseen. Vakuutuslääkärinä on aina vastassa LähiTapiolan ortopedi kieltämässä nykyisellään silmästä aiheutuvat sairauspoissaolot. Eräs heidän ortopedeistaan on kumonnut myös Suomen parhaiden neurologien lausunnot. Se käy helposti eli kirjaamalla korvausmerkintöihin EI KORVATA, EI SYY-YHTEYTTÄ näkemättä ja tutkimatta potilasta. Viime kerralla kirjaukseen lipsahti väärä silmä, mutta päätöstä en ole vieläkään LähiTapiolasta saanut.
Mitä tulee neurologeihin, niin vakuutuslääkäripuolelta heitetään todistajan pönttöön näköjään kovin usein Jari Honkaniemi, häneen artikkelin alussa jo viittasinkin. Hän on nykyään myös tunnettu ns. ChatGPT- lääkäri. Hän perusteli näkemyksiään hävityssä Fennian CRPS-petossyyte oikeudenkäynnissä vuoden alussa. Käräjätuomio: Fennian esittämät petossyytteet koskien Sofia Tuomea hylättiin – Toni Korhonen
”Käräjäoikeuden päätöksessä muuten vakuutuslääkäri viittaa ChatGPT:n antamiin vinkkeihin: ”xxxxxxxxx on kertonut kysyneensä Chat GPT:ltä CRPS:n oirekuvasta, ja tekoäly on vahvistanut, ettei taudille ole tyypillistä Tuomen henkilöseurannassa havaitut toimintakyvyn vaihtelut.”
Mielenkiintoista vakuutuslääketieteeseen perustuvassa korvauspolitiikassa on vammautuneen terveyshistoria. Eikö vakuutuslääketieteessä oteta huomioon 10 vuotta kestänyttä 100 % työkykyä ennen tapaturmaa? Mutta esim. 5 vuotta kestänyt taistelu tapaturmakorvauksista yhdessä vammojen, kuntouksen sekä elämänlaadun laskemisen yhteisvaikutuksesta aiheutunut keskivaikea masennus ei ole syy-yhteydessä tapaturmaan, koska 12 vuotta ennen tapaturmaa vammautuneelle on diagnosoitu kuukaudeksi keskivaikea masennus. Sama kuin väittäisi, että edesmenneen isoäidin mahdollisesti syömät pilantuneet tomaatit 1950- luvulla aiheuttivat vammautuneelle masennuksen. Todennäköinen syy-yhteys riittää tapaturmalain mukaisin korvauksiin, syy-yhteyden ei tarvitse olla ns. varma.
En käsitä, että lääkäriliitto hyväksyy vakuutuslääkärit ja vakuutuslääketieteen. Opetetaanko lääketieteellisessä ja aivan samoin kuin oikeustieteellisessä vakuutusalasta kaikki oleellinen? Vai vaietaanko asiasta? Miksi vakuutusyhtiön juristi voi rikkoa lakia käyttäessään julkista valtaa ilman sanktioita? Onko tämä todettu julkisesti ”oikeusvaltiossamme” sallituksi? Entä mikä saa poliisiammattikorkeakoulussa opiskelevan tekemään opinnäytetyön vakuutusetsivän työstä ja pestautumaan heti valmistauduttuaan vakuutusetsiväksi kuvaamaan salaa pysyvästi vammautuneita yrittäen saada petossyytteellä evätyksi jo lopun elämäksi myönnetyt korvaukset?
Miten vakuutusyhtiö saa rekrytoitua henkilökorvauspuolelle väkeä ja uskollisesti moraalittomasti toteuttamaan mielivaltaista heikommassa asemassa olevien kiusaamista? Pelkällä rahallako? Onko tosiaan kaikella hintansa? Entä oma mielenterveys tätä toteuttaessa? Pakkohan sitä on tämän lisäksi vähintäänkin joka maanatai työviikon alkajaisiksi laulaa vakuutusyhtiön toimistolla ”meidän firmalla menee hyvin”. Tai korvauspäällikön kalisuttaa lehmänkelloa ja sen tahdissa tanssitaan porukalla letkajenkkaa.
Mitä vähemmän korvataan, sen enemmän vakuutusyhtiö tekee voittoa. Lukusuositus Delay, Deny, Defend – Wikipedia
-Toni
