Tekoälyn tiivistelmä artikkelista:
”Kirjoittaja korostaa, että vakuutukset ovat välttämättömiä taloudellisen turvan, riskin jakamisen ja mielenrauhan kannalta. Hän ei missään nimessä kehota olemaan ottamatta niitä, vaan suosittelee monipuolisesti kotivakuutuksesta yrittäjän vastuuvakuutukseen.
Kritiikki kohdistuu siihen, että vakavissa ja kalliissa henkilövahingoissa päätösvalta on vakuutuslääkäreillä ja lakimiehillä, mikä mahdollistaa korvausten eväämisen ehtojen vastaisesti. Pienet vahingot korvataan nopeasti, mutta suuret vahingot voivat johtaa vuosien kiistoihin, jolloin kustannukset siirtyvät julkiselle sektorille ilman sanktioita vakuutusyhtiöille.
Vaikka järjestelmässä on vakavia epäkohtia, kirjoittaja painottaa, että vapaaehtoiset vakuutukset kannattaa silti ottaa ja vakuutusehdot lukea tarkkaan.”
★★★★★★★
Haluan nyt erillisellä artikkelilla kertoa mielipiteeni vakuutuksista ylipäätään eli miten niihin suhtaudun. En blogissani ole kertaakaan kannustanut olla ottamatta vakuutuksia, pikemminkin päinvastoin. Vakuutukset ovat äärimmäisen tärkeitä ennakoimaan tulevaisuuttta tuomaan turvaa yllättäviin, jopa elämää mullistaviin vahinkoihin.
Kritiikkini vakuutusyhtiöitä kohtaan kohdistuu henkilövakuutusten korvauskäsittelyihin, vakuutuslääkäreihin, vakuutuslääketieteeseen, sekä muutoksenhakuun. Vakuutusyhtiöissä on kolme henkilöryhmää, jotka hoitavat käytännössä henkilövahinkojen korvauskäsittelyt pörssiyhtiön tuloksen kasvattamisesti vastoin vakuutusehtoja omien keksittyjen korvauskäytäntöjen mukaisesti.
Seuraavassa kiteytettynä mitä blogissani kritisoin henkilövahinkoihin ja niiden korvaamiseen liittyen.
Kaiken taustalla henkilövahinkojen korvaamisessa ovat vakuutuslääkärit. Aivan sama mitä kuka muu väittää. Tämä muutos on käsittääkseni tapahtunut vuonna 1994, jolloin vakuutuslääketiede vakuutuslääkäreineen hyväksyttiin Suomen lääkäriliiton taholta vahinkovakuutus- ja eläkevakuutusyhtiöiden, Kelan ja Valtion konttorin korvauskäsittelyihin tukemaan hoitavan lääkärin lausuntojen mitätöimistä ja eväämään korvaukset. Vakuutuslääkäri käytännössä määrittää hoitavan lääkärin lausunnolle korvattavuuden eli onko vakuutuslääkäri samaa mieltä vai ei.
Vakuutusyhtiön lakimiehet antavat lakimiehen ”uskottavuuden” ja ovat käytännössä korvauskäsittelijän käskyttäjiä. Heidän tulisi toimia viranomaisvastuussa käyttäessään julkista valtaa hallintolain mukaisesti, mutta koska kukaan ei heitä valvo, he voivat tehdä mitä haluavat.
Korvauskäsittelijät ovat täysin vakuutuslääkärien ja lakimiesten käskytyksen alla. Heillä ei ole useinkaan mitään alan koulutusta, maksimissaan tradenomin tutkinto. Yhtäkään vakuutuslääkärin tai lakimiehen lausuntoa ei korvauskäsittelijä uskalla kyseenalaistaa, vaan lähettää korvauspäätöksensä käskytyksen mukaisesti, vaikka huomaisi päätöksen virheelliseksi. Oma työpaikka ja siitä saatava palkka ei saa vaarantua.
Sitten on vielä korvauspäällikkö, joka ottaa muka koko toiminnasta ”vastuun”, kuten vakuutusyhtiössä toimiva johtava lääkäri. Mihinkään asialliseen ja hyvin argumentoituun kysymykseen ei korvauspäälliköltään saa vastausta. Hän ottaa näennäisen vastuun, koska seuraamuksia ei ole. Vakuutusyhtiön vääriä ja laittomia päätöksiä ovat tukemassa vakuutusyhtiön omat ”riippumattomat” muutoksenhakuinstanssit eli Tako, Tamla ja vakuutusoikeus.
Valtio on antanut lakisääteisten työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset vakuutukset ja korvauspäätökset yksityisten vakuutusyhtiöiden päätettäväksi. Valtio ei kuitenkaan valvo toimintaa ja sen oikeudenmukaisuutta.
Vakuutusten perusajatus on hyvin yksinkertainen eli se on keino jakaa ja hallita riskejä.
Taloudellinen turva – Jos sattuu vahinko, sairastuu tai kuolee, vakuutus korvaa sovitun määrän rahaa, jotta seuraukset eivät kaataisi taloutta.
Riskin jakaminen – Moni maksaa pieniä vakuutusmaksuja yhteiseen “pottiin”, josta harvoille sattuvat isot vahingot maksetaan.
Ennakoitavuus – Vakuutus antaa mahdollisuuden tietää etukäteen, paljonko riskin kattaminen maksaa, sen sijaan että joutuu kantamaan koko vahinkokustannuksen itse.
Mielenrauha – Tieto siitä, että vahingon sattuessa ei jää täysin omilleen.
Henkilövakuuttaminen on ollut omalla kohdallani ja perheessäni aina kunnossa. Vakuutukseni ovat olleet varmaan viimeiset 20 vuotta OP Pohjolassa. Miksi? Siellä ovat asiat hoituneet myös kotivakuutuksen osalta aina mallikkaasti ilman ongelmia. Siihenhän vakuutusyhtiöiden yli 90% asiakastyytyväisyys perustuukin. Korvataan pienet muutamien satasten ja tonnien vahingot hetkessä ja nopeasti, jolloin asiakas tuntee saaneensa rahoilleen vastinetta ja pysyy asiakkaana. Tällaiset asiakkaat vaihtavat vakuutusyhtiötä oikeastaan vain vakuutusten hinnan kilpailutuksen jälkeen eli vastaessaan eri vakuutusyhtiön edustajan puheluun.
Mutta, entäpä silloin, kun sattuukin koko lopun elämään vaikuttava henkilövahinko? Vakava työtapaturma tai sairastuminen ammattitautiin sisältäen miljoonakorvaukset lopun elämän ansiomenetyksistä ja hoidoista tai liikennevahingon uhri samoin korvausmäärin? Tällöin nousee blogini etusivu ja kirjoittamani artikkelit esiin.
Usein keskustelupalstoilla kansalaiset joko haukkuvat nimeltä vakuutusyhtiön, joka ei korvaa tai kehuvat omaa vakuutusyhtiötään kaiken mentyä hyvin. Kyse on usein hyvin menneissä keisseissä juurikin max muutaman tonnin korvaukset ja kun on jotain isompaa saattunut niin korvausten maksussa tuleekin ongelmia vakuutusehtojen vastaisesti. En minäkään voi suositella omalta kohdaltani Pohjolaa varmana korvausten maksajana, mutta korvaukset on aina vakuutusehtojen mukaisesti maksettu.
Kaksi nilkan murtumaa ja leikkausta, aivotärähdys ja vekin ompeleet, käden murtuma, nilkan muljahdukset, solisluun katkeaminen, kyljen revähdys, sekä pysyvä haitta silmätyötapaturmasta. Kaikki nämä ovat korvattu vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta perheenjäsenilleni. Mistään ei ole tarvinnut vinkua tai valittaa.
Katkenneet nilkat ja solisluut korvataan suht automaattisesti ja vammamekanismikin hyväksytään, koska korvaussummat vapaa-ajan perus tapaturmavakuutuksissa ovat sen verran maltilliset eli yleensä 10 000 -15 000 euroa per vahinko. Pysyvä haittakorvaus sen sijaan saattaakin olla esim. max 70 000 €, mutta se on helppo kuitata korotetuin vakuutusmaksuin ja harvinaista ylipäätään joutua korvaamaan.
Yksityiset vakuutusyhtiöt täydentävät julkista sosiaaliturvaa. Niiden idea on keventää julkisen sektorin taakkaa, kun riskit ja vahingot katetaan yksityisellä rahalla ja sopimuksilla. Yhtiön liiketoimintamalli perustuu siihen, että maksutulojen on oltava suuremmat kuin korvaukset + kulut. Tämä luo rakenteellisen kannusteen maksaa vähemmän korvauksia kuin mitä teoriassa olisi mahdollista. Vaikka ehtojen mukaan turva olisi olemassa, käytännön päätöksenteossa käytetään tulkintoja, viivyttelyä tai lääketieteellisiä ”mielipide-eroja” hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin välillä eväten oikeudenmukaisia korvauksia.
Kun yksityinen vakuutus ei korvaa vakuutusehtojen mukaisesti, vahinkoa kärsinyt ei jää tyhjän päälle. Hän siirtyy julkisen sosiaaliturvan piiriin (Kela, kuntien terveydenhuolto, työkyvyttömyyseläkkeet). Tällöin kustannus siirtyy veronmaksajille, vaikka vakuutusmaksut on jo maksettu. Käytännössä siis yksityinen vakuutusyhtiö säästää ja julkinen sektori maksaa. Julkisen sektorin suurin ongelma on jakaa pienelle piirilleen yhteisestä potista, johon he itse eivät tuo euroakaan.
Tämä on järjestelmälliseti vakuutuyhtiöiden luoma ja viranomaisten sallima vinouma: voittoa tavoitteleva vakuutusyhtiö voi pienentää omaa riskiään ja siirtää sen yhteiskunnan vastuulle ilman, että siitä seuraa merkittäviä sanktioita. Nykyisellään ei käytännössä mitään sanktiota, joka ohjaisi vakuutusyhtiöitä rehelliseen toimintaan. Pikemminkin päinvastoin. Yksilön oikeusturva on heikko, koska valitusprosessit ovat pitkiä ja raskaita, ja ne kuluttavat sekä aikaa että terveyttä.
Suosittelen siltikin ottamaan vapaaehtoisia vakuutuksia eri tilanteisiin. Kotivakuutus, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, toimeentuloturva, matkavakuutus, sekä yrittäjälle tapaturma-, toimmentulo ja vastuuvakuutus. Vakuutusehdot tulee lukea tarkkaan. Esimerkkinä kotivakuutuksen oikeusturvavakuutus. Se ei korvaa avioriitojen, eikä työsuhteeseen liittyviä riitojen oikeuskuluja. Tämä tulee usein ihmiselle yllätyksenä, koska vakuutusehtoihin ei ole perehdytty. Tai vapaa-ajan tapaturmavakuutus korvaa tietyt vapaa-ajalla sattuneet tapaturmat, mutta poikkeuksiakin löytyy. Muista siis vasemman nilkkasi jo murtaneena tapaturmavakuutusta ottaessasi pyytää kirjaus vakuutusehtoihisi korvata myös vasemman nilkan uudelleen murtuminen tai siihen liittyvä vamma. Ellet sitä tee, vakuutus ei vanhana vammana sitä korvaakaan, vaikka vakuutusmaksut ovat vakuutusyhtiölle maistuneet.
Työnantaja ottaa työntekijälleen lakisääteisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen, samoin liikennevakuutus on pakollinen. Mikäli niitä ei olekaan jostain syystä otettu vahingosta vastuussa olevalta taholta, korvataan vahingot siltikin valtion varoista.
Mikäli jotain isoa vahinkoa sattuu ei vakuutusyhtiöllä välttämättä ole väliä. Vakuutusyhtiöissä päätökset tekevät ihmiset jolloin tällöin huonolla sekä hyvällä tuurillakin on merkitystä. Toinen voi toisessa vakuutusyhtiössä saada samasta vahingosta korvaukset ja toinen ei. Jopa samassa yhtiössä olevat. Tämä ei välttämättä korjauspyyntönä vakuutusyhtiöön auta, sillä silloin kun vakuutusyhtiössä päätetään kohdella asiakasta huonosti ja väärin niin näin todellakin tapahtuu. Kun asiat hoidetaan vakuutusehtojen mukaisesti, on myös asiakaspalvelun taso asiakaslupauksen mukaista.
Käyn seuraavassa kirjoituksessani läpi polkupyöräonnettomuuteni liittyen väärin pysäkoityihin Ryde-potkulautoihin ja asian käsittelyyn Turun kaupungin, sekä kolmen eri vakuutusyhtiön osalta. Tästä keissistä kannattaa ottaa siis oppia, mikäli kiinnosta sähköpotkulautaonnettomuuksien korvauskäsittelyt ja korvaustahot, joilta kuuluu vahingonkorvauksia vaatia. Lisäksi käyn läpi ansiomenetyksen korvaamisen, vaikkei sitä vahingoittuneelle omaa kukkaroa rasittaen synnykään.
-Toni
