Tekoälyn tiivistelmä artikkelista:
Oikeusvaltion periaate ei toteudu työtapaturma- ja ammattitautikorvausten käsittelyssä
Suomen valtiosääntöön kirjattu oikeusvaltioperiaate edellyttää, että julkinen valta toimii lainalaisesti, puolueettomasti ja turvaa jokaiselle tehokkaan oikeusturvan. Työtapaturma- ja ammattitautikorvausten järjestelmä rikkoo tätä periaatetta monin tavoin. Vakuutusyhtiöiden yksipuolinen päätösvalta, hoitavien lääkärien lausuntojen sivuuttaminen ilman perusteluvelvoitetta, kirjallinen ja suljettu muutoksenhakujärjestelmä, sekä tosiasiallinen este oikeudelliseen apuun tekevät vahingoittuneen asemasta kestämättömän. Kolmikantainen lainvalmistelu sulkee ulkopuolelle ne, joihin laki käytännössä vaikuttaa. Oikeusvaltiosta puhuminen on näissä asioissa lähinnä näennäistä – todellisuus on toista.
★★★★★★★
Mikä on oikeusvaltio? Oikeusministeriön sivuilta:
”Oikeusvaltio tarkoittaa sitä, että kaikki julkinen valta toimii lainsäädännön asettamissa rajoissa, kunnioittaa demokratiaa ja perusoikeuksia sekä on riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten valvonnassa. Suomalaisessa oikeusvaltiossa lakien valmistelu, säätäminen ja täytäntöönpano ovat oikeudenmukaisia, avoimen ja hyvän hallinnon mukaisia sekä tehokkaita.
Oikeusvaltiossa jokainen pääsee julkisiin palveluihin, korruptiota ja vallanväärinkäytöksiä estetään ja ihmiset luottavat viranomaistoimintaan. Oikeusvaltioon kuuluu oikeuksien rinnalla myös yksilöiden velvollisuudet toisiaan sekä yhteiskuntaa kohtaan.”
”Oikeusministeriö valmistelee säännökset, joilla pyritään varmistamaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon toteutuminen. Ministeriö valmistelee myös ulosottoa, konkurssia ja velkajärjestelyä koskevat lait.”
”Kuulemisella tarkoitetaan keskeisten sidosryhmien näkemysten, tietojen ja kokemusten hankkimista valmisteilla olevasta asiasta. Sidosryhmät voivat osallistua säädösten valmisteluun tai heidän näkemyksiään kuullaan muilla tavoilla valmistelun kuluessa esimerkiksi lausuntokierrosten, kuulemistilaisuuksien tai keskustelufoorumien välityksellä. Sidosryhmiä ovat muun muassa viranomaiset, asiantuntijat, järjestöt, yritykset ja kansalaiset.
Kuulemisen tavoitteena on säädösvalmistelun avoimuus ja hyvä laatu. Sidosryhmien kuulemisen ja osallistumisen kautta säädösvalmistelijat ja päätöksentekijät saavat asiantuntija- ja kokemustietoa sekä näkemyksiä valmisteilla olevan asian vaikutuksista eri kohderyhmiin. Hyvin suunniteltu ja toteutettu kuuleminen edistää tehokasta valmistelua ja päätöksentekoa. Se myös helpottaa säädösten toimeenpanoa, koska kuulemisen avulla sidosryhmät saavat tietoa säädöksistä ja niiden tavoitteista.”
Työtapaturma- ja ammattitautilaki säädellään ns. kolmikannassa. Tämä tarkoittaa osapuolina valtio, työnantaja- sekä työntekijäjärjestöt. Nämä tahot siis neuvottelevat keskenään erityisesti työelämää, sosiaaliturvaa ja vakuuttamista koskevissa asioissa. Eläke- ja vakuutusyhtiöt eivät muodollisesti kuulu kolmikantaan, mutta ne voivat olla mukana lausunnonantajina tai asiantuntijoina, erityisesti jos muutos vaikuttaa niiden toimintaan. Työtapaturma- ja ammattitautilain kohdalla ei täten tulla koskaan saamaan lakia muutettua oikeudenmukaiseksi ja puolueettomuutta tukevaksi, koska tällöin vuosikymmeniä rakennettu ”toimiva” järjestelmä romahdutettaisiin.
Tapaturma- ja ammattitautilaki on osa sosiaalivakuutusjärjestelmää, ja se koskee työntekijöiden oikeutta saada korvauksia työssä tai työmatkalla sattuneista vahingoista. Kun lakia halutaan muuttaa esim, korvauksen perusteiden, työnantajan maksujen, vakuutuslaitosten roolin tai työntekijän oikeuksien osalta, siirrytään kolmikantaan.
Pääosapuolet tapaturma- ja ammattitautilain valmistelussa
Valtio (STM)
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on vastuussa valmistelusta ja työryhmien asettamisesta.
Myös Finanssivalvonta (Fiva) ja Valtiokonttori voivat olla mukana asiantuntijana.
Työntekijäjärjestöt
SAK (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö)
STTK (Toimihenkilökeskusjärjestö)
Akava (korkeasti koulutettujen keskusjärjestö)
Työnantajajärjestöt
EK (Elinkeinoelämän keskusliitto)
KT (Kuntatyönantajat)
Suomen Yrittäjät osallistuu joskus, vaikkei ole virallinen kolmikannan osa.
Asiantuntija- ja lausunnonantajatahot (eivät varsinaisia kolmikannan osapuolia):
Oikeusasiamiehen kanslia / eduskunnan oikeusasiamies (jos valmistelussa arvioidaan perusoikeusvaikutuksia)
Vakuutusyhtiöt (esim. LähiTapiola, Ilmarinen, OP, Tapaturmavakuutuskeskus)
Eläkeyhtiöt (jos muutos liittyy työkyvyttömyyteen tai koordinointiin eläkejärjestelmän kanssa)
Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) – toimii alalla koordinoijana ja tietolähteenä
Lääketieteelliset asiantuntijat tai työterveyslaitos – kun kyse on ammattitautikriteereistä tai lääketieteellisistä arvioista.
Voiko siis saada työtapaturma- ja ammattitautilakiin kansalaisaloitteessaan esittämiään muutoksia, kuten esim. vakuutuslääkärijärjestelmän lakkauttamista tai muutoksenhauan siirtämisestä käräjä- ja hovioikeuteen? Tai esim. velvoittaa työtapaturmavakuutusmaksut korkeammaksi ja hyvittää ne työntajille takaisin verotuksessa ellei työtapaturmia kyseisissä yhtiöissä aiheudu? Tai korvausten myöntämisen automaattisiksi hoitavien lääkärien lausuntoihin perustuen? Tai vaatia vakuutusyhtiöitä tarjoamaan yksityisille henkilöille tapaturmien oikeusturvavakuutusta, eikä vain kolmikantaan osallistuville ammattiliitoille, jotka eivät sitä ymmärrettävästi halua käyttää? Ei voi. Ikävä tosiasia. Koska käytössä on kolmikanta edellä mainittujen tahojen kesken. Ei tähän lainvalmisteluun päästetä mukaan tahoja, jotka käytännön tasolla yksilöinä kärsivät epäoikeudenmukaisista laeista ja säädöksistä. Heitä ei haluta edes kuulla.
Ylen artikkeli vuodelta 2019 kertoo paljon kuinka mielenvikainen vakuutuslääkärijärjestelmä on. Artikkeli kertoo erään vammautuneen tarinan; Pyörän poljin murskasi nuoren naisen polven – vakuutusyhtiö ei löytänyt 7 vuoteen syy-yhteyttä, vaikka polveen oli painunut polkimen kuva. ”Vakuutuslääkärien oikeuksiin rajoituksia ajanut kansalaisaloite hylättiin pari viikkoa sitten eduskuntakäsittelyssä. Se vaati, että vakuutuslääkäreiltä poistettaisiin oikeus ohittaa hoitavan lääkärin lausuntoja.”
Mihinkään näistä oleellisimmista asioista ei siis tulla lakimuutosta tekemään. Asiaa on yritetty monen toimesta vuosien saatossa, mutta aina turhaan. On turha taistella järjestelmän muuttamisen puolesta, sillä se ei tule nykyisellä puoluejärjestelmällä ja vallan jaolla koskaan muuttumaan. Kolmikantaan osallistuvat tahot eivät ole puolueettomia, koska kyse on vallasta ja varsinkin osallistuvien tahojen tarkoitusperistä, huomioiden niissä työskentelevien työhistoria ja kytkökset. Ratkaisuna tulisi perustaa riippumaton vakuutusyhtiö, joka korvaa hoitavien lääkärien lausuntojen perusteella vakuutusehtojen mukaisesti.
Miten ammattiliiton edustaja voi istua vahinkovakuutusyhtiöiden hallituksissa, eläkeyhtiöiden hallituksissa, vakuutusoikeudessa ratkaisukokoonpanossa, kantaa vasemmistoliiton tai demareiden puoluekirjaa ja muka samaan aikaan edustaa kaikkia työntekijöitä ja puolustaa heidän oikeuksiaan ammattiliitossa ja ammattiliiton taholta? Siis miten voi olla mahdollista ettei kukaan tähänkään puutu? Sidonnaisuusrekisterit eivät ole ajan tasalla, koska niiden ei käytännössä tarvitse olla. Rekisteriä ei seurata, eikä sinne ilmoittamatta jättäminen aiheuta seuraamuksia. Pitäisi siis hyvää hyvyyttään vain muistaa merkata sinne omat sidonnaisuutensa ja palkkionsa. Aika hiljaista. Unohtuu perskules monelta, kun rekisteri on julkinen ja omat kytkökset paljastuisivat. Oikeusvaltio ei puutu, vaikka raportoisi jokaiseen ”valvovaan” tahoon.
Vakavasti työtapaturmassa vammautuneen tai ammattitautiin sairastuneen tukahdutettu oikeusturva hakea vakuutusehtoja ja lakia rikkoviin vakuutuslaitosten päätöksiin on epäoikeudenmukainen tilanne. Yle julkaisi taannoin artikkelin Asianajajat eivät halua hoitaa oikeusapujuttuja, joissa tuntitaksa on 120 euroa ja asiakas usein pienituloinen Työtapaturma- ja ammattitautiasioihin pienituloinen kaiketi valtion oikeusapua voisi hakea, mutta tuskinpa sitä myönnetään. Jos sinulla on tietoa tästä tarkemmin, niin kerrothan, kiitos.
Lähtökohta on oikeuden vaatimisen toteutumisessa kustannuksien osalta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Mikäli hänellä ole varaa itse hankkia tarvitsemaansa apua, se voidaan kustantaa hänelle joko osaksi tai kokonaan valtion varoin. Oikeusapua ei kuitenkaan yleensä myönnetä, jos hakijalla on kotivakuutuksessaan oikeusturvavakuutus, josta asian kulut voidaan korvata. Näin usein on ja tällöin homma kaiketi katuu tuohon, vaikka kotivakuutuksen oikeusturvavakuutus ei edes kata työhön liittyviä riita-asioita.
Mitä valtion oikeusapu sitten maksaa? Linkistä voi asiaa tarkastella. Tärkeä pointti eli ”Valtio ei maksa vastapuolen oikeudenkäyntikuluja siinä tapauksessa, että oikeusapua saanut häviää jutun.”
Työtapaturma- ja ammattitautiasioissa muutoksenhaku kielteisiin vakuutusehtoja ja lakia rikkoviin korvauspäätöksiin hoidetaan Takon, Tamlan ja vakuutusoikeuden kautta. Mikäli palkkaat lakimiehen auttamaan, ei näistä kyseisistä tahoista ratkaisunehdotuksen saatuasi tulla korvaamaan euroakaan lakimiehesi laskuttamista kuluista, vaikka sattuisit voittamaan riitasi.
Näin ollen, halutessasi päätöksistä valittaa, hoida valitukset omatoimisesti kyseisiin instansseihin. Tässä maassa ei ole yhtäkään lakimiestä, joka ottaessaan kyseisiin laitoksiin valittamiseta toimeksiannon voisi luvata asian voittavansa. Aivan sama, vaikka olisi kymmentä lakia rikottu. Oikeusvaltion periaate ei muutoksenhaussa toteudu. Kuulemispyynnön lähettämättä jättäminen on keskeisimpiä ns. oikeusmurhia, kun omassa asiassaan ei asiakirjaoikeudenkäynneissä saa mahdollisuutta puolustautua eli kirjoittaa vastinetta. Kuulemispyynnön lähettämättä jättäminen on ”normaalia”, eikä edes vakuutusoikeus asiaan puutu, vaikka myöntää näin tapahtuneen. Mitään seuraamuksia ei ole, eikä jatkossakaan vastaavissa tapauksissa tule. Asia on hiljaisesti hyväksytty ja sallitaan.
Tiivistetysti vielä artikkelin otsikkoon vastaten:
Toteutuuko oikeusvaltio periaate työtapaturma- ja ammattitautikorvauksien käsittelyssä vakuutusyhtiöissä ja muutoksenhauissa?
Ei toteudu. Oikeusvaltion periaatteen mukaisesti julkisen vallan (mukaan lukien lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta) tulee toimia lainalaisesti, puolueettomasti ja perusoikeuksia kunnioittaen, ja yksilöllä tulee olla tehokas oikeusturva virheellisiä päätöksiä vastaan. Tämä ei kuitenkaan käytännössä toteudu työtapaturma- ja ammattitautikorvausten järjestelmässä.
Onko kolmikantainen lainsäädäntöeste kansalaisaloitteille ja muutoksille?Kansalaisaloite voi nostaa esiin epäkohtia ja saada julkisuutta, mutta sillä ei ole todellista vaikutusta kolmikantaisesti suojattuun ja rakenteellisesti lukittuun järjestelmään.
Voiko lakia muuttaa oikeudenmukaisemmaksi vahingoittuneiden näkökulmasta? Teoriassa voi, käytännössä ei nykyjärjestelmässä.
Poliittinen tahto puuttuu.
Sidonnaisuudet (mm. ammattiliittojen edustajien moniroolisuus vakuutusyhtiöissä ja oikeusasteissa) heikentävät luottamusta puolueettomuuteen.
Muutoksenhakujärjestelmä (Tako, Tamla, vakuutusoikeus) ei ole riippumaton, eikä kustannusten osalta mahdollista tasa-arvoista oikeudenhakua.
Mikä on oikeusavun todellinen merkitys työtapaturma-asioissa? Oikeusturva ei toteudu taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville. Vakuutusoikeusprosessi ei käytännössä mahdollista ammattimaista oikeudellista edustusta, ellei asiakas itse maksa tuhansia euroja.
Sidonnaisuudet ja valvonnan puute? Kun kukaan ei valvo, eikä sanktiopelotetta ole, niin tottakai heikomassa asemassa olevan oikeuksia poljetaan rahan ja vallan sokaisemana. Tämä on aina ollut osa ihmisyyttä ja tulee aina olemaan.
On siis turha taistella tätä moraalitonta järjestelmää vastaan, jota ohjaa käytännössä raha. Ihmiset, jotka tätä toteuttavat, ovat joko ressukoita, narsisteja tai psykopaatteja. Ehkäpä siis näitä kaikkia yhdessä.
Suomesta löytyy paljon äärettömän fiksuja lainoppineita, jotka ovat 100% varmasti ymmärtäneet vahinkovakuutusyhtiöiden, eläkevakuutusyhtiöiden sekä Kelan henkilövahinkojen korvausasioiden ytimessä toimivan vakuutuslääkärijärjestelmän mädännäisyyden. Oikeusvaltion periaate ei toimi, koska poliitikot ja lainsäätäjät ovat hyväksyneet toiminnan ja tukevat sitä jatkossakin peläten oman uransa ja saavutettujen etujen menettämistä. Ei mahdotonta vastaan kannata lähteä taistelemaan. Julkisesti tähän harva lainoppinut uskaltaa ymmärrettävästi ottaa kantaa, sillä järjestelmä kyllä hoitaa tavalla tai toisella takaisinmaksun.
Juristina on ymmärrettävää sivuuttaa ja olla puuttumatta työtapaturma- ja ammattitautiasioihin ellei maksajaksi löydy esim. ammattiliittoa ja sitä kautta vakuutusyhtiötä. No maksajaahan ei löydy kyseisistä kampaviinereiden mussuttajista, koska puoluepoliittiset ammattiliitot ovat järjestelmässä jo liian syvällä. On helpompi pettää jäsen ja toteuttaa liiton kirjoittamattomia toimintatapoja.
Puoluepoliittisiin ammattiliitoihin liittyen: Mikäli olet ammattiliiton jäsen, kysyhän liitostasi millainen oikeusturvavakuutus ammattiliitolla on työsuhteisiin ja työtapaturma- sekä ammattitauteihin liittyen ja missä vakuutusyhtiössä. Kysykää vakuutuksen hinta, sekä ammattiliiton omavastuu kun sitä käyttävät. Ellei kyseistä oikeusturvavakuutusta muka ole, olette tulleet täysin kusetetuiksi. Teillä on jäsenenä oikeus saada tämä tietää. Nämä kysymykset voit esittää myös omalle pääluottamusmiehellesi, johon hän ei osaa tietenkään vastata. Lähteekö hän kysymään vastauksia? Saako hänkään niitä?
Jokainen laiton vakuutusyhtiön työntekijän tekemä päätös on edelleen laiton. Ei siis ole vaihtoehtona luovuttaa. Keinoja on, mutta harva jaksaa ja uskaltaa niitä käyttää. Kysymyksessä ovat vieläpä lailliset keinot, toisin kuin vakuutusyhtiöiden toimintatavat.
Tiesitkö, että vakuutukset ovat keskeisessä osassa, kun jotain vakavaa vahinkoa sattuu. Esim. omalle kohdalleni uuden vakavan työtapaturman sattuessa olisi tilanne mentaalisesti ehkäpä jopa viimeinen niitti. Saman työnantajan alaisuudessa, jonka työtapaturmavakuutus on samassa yhtiössä, jonka kanssa olen yli kymmenen vuotta taistellut. Alusta asti vakuutusyhtiö on rikkonut lakia työtapaturman sattumisesta alkaen ortopedien käyttämisestä vakuutuslääkäreinä hylkäämään Tyksin silmävammojen asiantuntijalääkärilausunnot. Voitin vääryydet yhdellä lausunnolla, jonka kirjoitti HUS:sin silmätautiopin professori. Tamla pyysi ulkopuolista asiantuntijalääkärin lausuntoa, joka totesi saman kuin hoitavat lääkärini.
Vakuutuslääketieteellä voi tämän tapaukseni johdosta pyyhkiä sitä itseään. Mutta silti, edelleen ja jatkossakin vakuutusyhtiön käyttämät yksityisten terveystalojen ortopedit hylkäävät työtapaturmassa vammautuneen vasemman silmän särystä johtuvat sairauspoissaoloni lopun elämääni. Ei kuulemma liity työtapaturmaan. En ole luovuttamassa. En todellakaan. Seuraavassa kirjoituksessani kerron enemmän vakuutuslääkärijärjestelmästä ja sen epäloogisuudesta. Sen luettuasi ymmärrät lehtien palstoille aika ajoin päätyvät esimerkkitapaukset taisteluista vakuutusyhtiöitä vastaan.
-Toni
