Tekoälyn tiivistelmä artikkelista:
”Suomen vakuutusoikeuden toiminta paljastaa oikeusvaltion kipupisteen: kansalaista koskevan päätöksen lääketieteellinen perusta voi nojata henkilöön, jolla ei ole lainkaan koulutusta vakuutuslääketieteestä. Tuomarit eivät ole lääkäreitä, joten he joutuvat käytännössä uskomaan “asiantuntijaansa” – lääkäriä, jonka sana määrittää korvauksen kohtalon. Näin asiantuntijalääkäristä tulee vakuutuslääketieteellinen ylituomari, jonka lausuntoa ei kyseenalaisteta.
Oikeusministeriön vahvistama tieto on pysäyttävä: vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäriltä ei edellytetä vakuutuslääketieteen pätevyyttä, vaan riittää, että hän on laillistettu lääkäri. Lausuntoja pyydetään salassa, ilman että asianosainen tietää niistä, saa nähdä niitä tai antaa vastinetta. Epäedulliset lausunnot voidaan jättää kokonaan kirjaamatta.
Tämä rikkoo oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusperiaatteita. Kun päätös nojaa piilotettuun lausuntoon, oikeus ei toteudu edes muodollisesti. Vakuutusoikeus toimii yhä 1970-luvun hallinnollisena rakenteena – osana järjestelmää, ei sen valvojana.
Käytännössä kansalainen on vailla oikeusturvaa. Lausunnon voi antaa eri alan lääkäri, jota ei ole koskaan tavannut. Silti hänen näkemyksensä painaa enemmän kuin potilasta hoitaneiden erikoislääkärien tutkimustieto. Tämä ei ole oikeudenkäynti – se on hallinnollinen rituaali, jossa järjestelmä suojelee itseään, ei ihmistä.”
★★★★★★★
Tässä teille luettavaksi oikeusministeriöltä saamani kirje tiedusteluuni vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiksi nimitettyjen kelpoisuusvaatimuksista. Onko vakuutusoikeuden asiantuntijalääkärillä oltava vakuutuslääketieteen pätevyys? Tästä löytyy tietoa netistäkin, mutta halusin varmistuksen oikeusministeriöltä. Minua kiinnosti erityisesti, kuinka voi olla mahdollista, että vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäri ilman keksittyä vakuutuslääketieteen erityispätevyyttä ”vain” hoitavana lääkärinä voi ukko ylijumalan lailla antaa lausunnon, jota vakuutusoikeus sokeasti uskoo. Eli hän voi tyrmätä potilasta hoitaneiden lääkärilausunnot mukamas parempana näkemättä ja tutkimatta potilasta.
Miten tämä vakuutuslääkärijärjestelmän sisäinen ristiriita voi vielä vuonna 2025 olla ministeriötasolla suojeluksessa? Samahan toistuu aina kun vakuutusyhtiö, Tamla tai vakuutusoikeus vakuutuslääketiedettä puolustaen pyytää lausuntoa ei vakuutuslääketieteeseen erikoistuneelta lääkäriltä. Vieläpä usein eri ammattialan edustajalta. Eiväthän he ota edes fyysiselle vastaanotolleen ortopedeina aivovammapotilaita, mutta mystisesti löytyykin yllättävää osaamista asiantuntijatasolta vakuutusyhtiön kysyessä vastalausuntoa. Moraalin voi myydä moneen kertaan ja tällähän ne saa paremmat sopparit yksityisvastaanotolleen vakuutusyhtiöiden omistuksissa oleviin terveysasemiin.
Mutta nyt saamaani kirjeeseen:
”Hyvä Toni Korhonen,
kiitos yhteydenotostanne 20.9.2025.
Viestinne koskee vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden kelpoisuusvaatimuksia.
Vakuutusoikeus julistaa asiantuntijalääkäreiden tehtävät haettaviksi. Vakuutusoikeus toimittaa oikeusministeriölle valtioneuvostolle esittelemistä varten perustellun esityksen siitä,
ketkä hakijoista olisi määrättävä tehtäviin (tuomioistuinlain (673/2016) 17 luvun 6 ja 7 §).
Asiantuntijalääkäreitä 1.1.2024 alkaneelle toimikaudelle hakiessaan vakuutusoikeus on hakuilmoituksessaan tarkentanut, että haettavana on ollut seuraavat asiantuntijalääkärin tehtävät:
- hammaslääketieteen erikoislääkäri,
- ihotautien erikoislääkäri,
- keuhkosairauksien erikoislääkäri,
- kivunhoidon erikoislääkäri,
- korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri,
- kuntoutuslääketieteen erikoislääkäri,
- käsikirurgian erikoislääkäri,
- nefrologian erikoislääkäri,
- neurologian erikoislääkäri,
- ortopedian erikoislääkäri,
- pediatrian erikoislääkäri,
- psykiatrian erikoislääkäri,
- radiologian erikoislääkäri,
- silmätautien erikoislääkäri,
- sisätautien erikoislääkäri
- syöpätautien erikoislääkäri
- työlääketieteen erikoislääkäri ja
- yleislääketieteen erikoislääkäri
Hakuilmoitukseensa viitaten vakuutusoikeus on oikeusministeriölle toimittamassaan esityksessä todennut, että asiantuntijalääkärin tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää
jonkin tai joidenkin edellä mainittujen lääketieteen erikoisalojen osaamisen lisäksi pitkäaikaista työkokemusta lääkärin tehtävistä.- Vakuutusoikeuden asiantuntijalääkärin laissa säädettynä kelpoisuusvaatimuksena on, että
- hänen tulee olla laillistettu lääkäri (oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa annetun lain
- (677/2016) 16 §:n 2 momentti ja tuomioistuinlain 17 luvun 14 §). Vakuutusoikeuden asiantuntijalääkärin kelpoisuusvaatimukseksi ei ole säädetty vakuutuslääketieteen erityispätevyyttä.
- Oikeusministeriössä varmistetaan laissa säädetyn kelpoisuusvaatimuksen täyttyminen tehtäviin esitettävien henkilöiden vakuutusoikeudelle toimittamista tutkintotodistuksista.
- Vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäreiden tarkempien tutkintotietojen osalta pyydän olemaan tarvittaessa yhteydessä vakuutusoikeuteen, kuten lähettämänne viestin jakelusta
- päätellen olettekin jo ollut.”
Täältä löytyvät nykyiset valtioneuvoston nimittämät vakuutusoikeuden lääkärit.
Puretaanpas oikeusministeriön tutkijan antama vastaus ja pohditaan oikeusvaltion perusperiaatteita. Mistä kaikki on saanut alkunsa koskien vakuutusoikeutta, vakuutuslääketiedettä, sekä vakuutuslääkärijärjestelmää.
Kirjeessä sanotaan, että vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäriltä ei edellytetä vakuutuslääketieteen erityispätevyyttä, vaan riittää, että hän on laillistettu lääkäri. Tämä paljastaa suoraan järjestelmän rakenteellisen ongelman. Päätösten lääketieteellinen perusta voi olla siis henkilöllä, jolla ei ole käytännössä minkäänlaista koulutusta nimenomaan korvausoikeudellisesta tai vakuutuslääketieteellisestä arvioinnista. Tällöin hän myös toteuttaa vakuutuslääkärin toimintaa eli antaa lääkärivalan vannoneena lausunnon tutkimatta ja näkemättä potilasta.
Vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä voit lukaista lisää artikkelistani Vakuutuslääkäri vai poppamies yliopistoon tutkinnoksi ja ammattinimikkeeksi? – Toni Korhonen
Vakuutuslääketiede Suomessa ei ole itsenäinen lääketieteen erikoisala, vaan ns. erityispätevyys, jonka myöntää Lääkäriliitto. Miksi myöntää? Sama korvausten kumoamisperiaate (”syy-yhteys on epätodennäköinen”) toistuu kaikissa muutoksenhaun asteissa: vakuutusyhtiön lääkäri, Tamla ja lopulta vakuutusoikeus. Kukaan heistä ei näe tai tutki potilasta. Ei tarvitse, koska on koulutettu joka alan ammattilaiseksi. Ei kun hetkinen.. eihän tarvitse edes olla koulutettu vakuutuslääketieteestä perille vaan hommaa voi hoidella ilmankin.
Lisää vakuutuslääketieteestä Vakuutuslääkärin käsikirjaksi keksitty vakuutuslääketiede ajaa vammautuneet lääkärietiikan vastaisesti yhteiskunnan väliinputoajiksi. Sekö on ”oikeusvaltiossa” tavoite? – Toni Korhonen
Onko siis vakuutuoikeuden asiantuntijalääkäri ukko ylijumala? Kyllä. Vakuutusoikeuden tuomarit eivät ole lääkäreitä. Heidän on nojattava lääketieteelliseen asiantuntijaan arvioidessaan, onko esimerkiksi vamma tai sairaus syy-yhteydessä tapaturmaan. Kun vakuutusoikeuteen valittu asiantuntijalääkäri antaa lausuntonsa, tuomarit lähes poikkeuksetta hyväksyvät sen (tämä on havaittu oikeustieteellisissä tutkimuksissa ja jopa oikeusasiamiehen selvityksissä). Lausunto annetaan ilman potilaan tutkimista ja perustuu pelkkiin asiakirjoihin eli aivan kuten vakuutusyhtiön sisäisissä lääketieteellisissä arvioissa. Usein ei vakuutusoikeudessa edes käytetä oikeusministeriön nimeämää asiantuntijalääkäriä, vaan lausunto pyydetäänkin joltain muulta. Ilman perusteluja tietenkin ja yllättäen lausunto on jälleen vakuutusyhtiön kannan mukainen.
Täten siis asiantuntijalääkäri on ratkaisuprosessin lopullinen ratkaisija: hänen näkemyksensä määrittää, katsotaanko potilaan vamma tai sairaus korvattavaksi. Vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpano tekee kyllä muodollisen päätöksen, mutta se ei kyseenalaista asiantuntijalääkärinsä lausuntoa. Kyseinen asiantuntijalääkäri on oikeusministeriön nimittämä, joka ei käytännössä valvo puolueettomuutta tai seuraa päätösten yhdenmukaisuutta. Kukaan ei toimintaa halua valvoa. Kukaan ei uskalla puuttua, koska järjestelmä tuhoutuisi. On lakeja ja lakien tulkintakäytäntöjä, sekä virkamiesten suorittamaa suojelua olla vastaamatta kansalaisten liian vaikeisiin kysymyksiin tai yrityksiä johdatella asia mukamas väärin ymmärretyksi.
Saamani kirje ei puolusta vakuutuslääketiedettä, vaan päinvastoin osoittaa sen ongelman ytimen. Järjestelmä toimii edelleen 1970-luvun kaltaisella mallilla, jossa ”asiantuntijalääkäri” on viranomaisasemassa ilman riippumatonta tieteellistä tai eettistä valvontaa. Kansalaisen näkökulmasta tämä tarkoittaa yksinkertaisuudessaan, että vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäri on käytännössä vakuutuslääketieteellinen ”ylituomari” jopa ilman vakuutuslääketieteen pätevyyttä ja hän voi ratkaista korvauskysymyksen ilman että potilasta on koskaan tavattu.
Entäpä mistä edes näkee onko vakuutusoikeus pyytänyt lausuntoa, onko niitä pyydetty useampi vai onko lausunto jätetty kokonaan huomiotta eli kirjaamatta esim. lausunnon ollessa vakuutusyhtiön kielteisen päätöksen vastainen? Eikä saatuun lausuntoon anneta edes mahdollisuutta antaa vastinetta. Eikä todellakaan anneta tietoa etukäteen, että lausunto pyydetään ja varsinkaan keneltä. Täysin systemaattista ja salattua toimintaa.
Vakuutusoikeus perustelee käyttämäänsä asiantuntijalääkärin lausuntoa sillä, että kyseessä on ”tuomioistuimen sisäinen asiantuntijalausunto”, ei hallintopäätöksen ulkopuolinen uusi selvitys, vaikka sen vaikutus on ratkaiseva. Asianosainen ei saa tietenkään tietää lausunnon pyynnöstä tai edes saadusta lausunnosta etukäteen. Tämä on vanhentuneeseen oikeuskäytäntöön perustuvaa toimintaa, jossa on sekoitettu kaksi eri periaatetta: Tuomioistuimen riippumattomuus (ei tarvitse pyytää ulkopuolisia asiantuntijalausuntoja julkisesti, vaan voi käyttää omia asiantuntijoitaan), asianosaisen kuuleminen jätetään tekemättä (joka kuuluisi oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin). Mikäli saatu lausunto ei ole ratkaisevassa osassa tai se on jätetty huomiotta, siitä ei näy jälkeäkään päätöksessä eli ei merkintää, ei viitettä, ei nimeä.
Saako lausuntopyynnöistä mitenkään tietää edes jälkikäteen? Kansalaisella on oikeus pyytää vakuutusoikeudelta julkisuuslain (621/1999) 11 §:n (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta) nojalla nähtäväksi ja jäljennöksen kaikista asiantuntijalääkäreiden lausunnoista, jotka on pyydetty tai saatu omaa asiaasi koskien, mukaan lukien sellaiset, joita ei ole otettu päätöksen perusteluihin. Vakuutusoikeus saattaa yrittää kieltäytyä vedoten siihen, että kyseessä on tuomioistuimen ”sisäinen valmisteluasiakirja”, mutta tätä voi haastaa laillisuusvalvontaviranomaisille (tietosuojavaltuutettu).
On kiistaton tosiasia, että asiantuntijalääkärin lausunto, joka vaikuttaa päätöksen lopputulokseen, kuuluu asianosaisen kuulemisoikeuden piiriin. Kysymys on myös siitä, kuka lausunnon antaa ja mihin lausunnon antajalla on sidonnaisuuksia. Mutta kuten olen joka asteella muutoksenhaussa työtapaturma- tai ammattitautilakia koskien havainnut, ei hallintolakiakaan tarvitse viranomaisten noudattaa. Miksi tarvitsisi, kun sanktiot ovat luokkaa nolla. Soosoo sanoo eduskunnan oikeusasiamies.
Miksi vakuutusoikeuden toiminta on vielä vuonna 2025 yhä laitonta ja epäoikeudenmukaista, eikä muutosta haluta tehdä? Syyt ovat sekä historiallisia ja rakenteellisia. Suljettu lausuntokäytäntö yrittää suojella järjestelmän uskottavuutta, ei yksittäisen kansalaisen oikeusturvaa. Vakuutusoikeus on järjestelmän sisällä osa samaa rakennetta kuin vakuutuslautakunnat ja vakuutuslaitokset eli rooli on enemmän hallinnollinen kuin riippumaton oikeudellinen.
Vakuutusoikeus perustettiin 1940-luvulla juurikin vakuutusyhtiöiden päätösten vahvistusmekanismiksi, ei niiden kriittiseksi arvioijaksi. Jos asiantuntijalääkärien lausunnot olisivat avoimia ja niihin saisi antaa vastineen toteutuisi oikeus. Pimitetyt lausunnot sisältävät usein virheellisiä, vanhentuneita tai jopa potilastietojen vastaisia väitteitä, joten vastineen antomahdollisuus muuttaisi oleellisesti toimintaa oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Palataan takaisin saamaani kirjeeseen ja sen antamiin vastauksiin. Eli jo kertaalleen aiemmassa artikkelissani Vinkki työtapaturmakorvauksista taisteleville, toiminee myös Kelan ja eläkeyhtiöiden vakuutuslääkäreitä vastaan – Toni Korhonen antamani vinkki vielä uudelleen:
Jos joudut työtapaturmaan, hakeudu kasvokkain juuri sen lääketieteen alan erikoislääkärin hoitoon, jonka asiantuntemusta vakuutusoikeus myöhemmin käyttää.
Pyydä vastaanottokäynnillä nimenomainen syy-yhteysarvio eli kirjallinen arvio siitä, onko vamma tai sairaus lääketieteellisesti syy-yhteydessä työtapaturmaan.
Vakuutusyhtiö ja vakuutusoikeus perustavat ratkaisunsa asiakirjoihin, eivät potilastutkimuksiin, jolloin hoitavan vakuutusoikeuteen nimetyn asiantuntijaerikoislääkärin kasvotusten tekemä syy-yhteyslausunto on ensisijaista ja vahvinta lääketieteellistä näyttöä, joka sitoo vakuutuslääkäreitä ja oikeudellisia arvioita.
Myöhemmin asiakirjoihin lisätty vakuutusoikeuden pyytämä saman asiantuntijalääkärin lausunto ilman potilaskontaktia on heikompaa näyttöä. Tällöinkin saman asiantuntijalääkärin lausunto on ratkaisevassa asemassa päätöstä tehtäessä vakuutusoikeudessa.
Vakuutuslääketieteen järjestelmä toimii paperilla. Tällä keinolla varmistat, että sinun asiakirjaoikeudenkäyntiin toimittamasi asiakirjat ovat lääketieteellisesti ja oikeudellisesti vahvimmat mahdolliset.
Tähän loppuun vielä todellinen esimerkki. Omassa vuosibonus-kiistassani vakuutusoikeus nosti päätöksessään Tamlan tavoin lääketieteelliset seikat pitkänä sepustuksena, vaikka ne eivät valituksessani edes olleet mukana. Kuka sitten antoi lääkärilausunnon silmävammani osalta? Vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanossa istui yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, joka toimii ylilääkärinä vakuutusoikeudessa. Mitään lääkärilausuntoa en ole saanut, enkä siis kuulemispyyntöä, jotta olisin ukko ylijumalan lausunnolle antaa vastineen. On varmaan kiireinen kaveri, mutta ehtii hoitaa silmävamatkin siinä sivussa ilman alan koulutusta. Tai siis yksityiselle vastaanotolleen ei silmävammapotilaita ota, mutta vakuutusoikeudessa kumoaa hoitavien erikoissilmä- ja kipulääkäreiden lausunnot.
Laitoin vakuutusoikeuden vuosibonus-päätöksen oikeusministeriöön ja pyysin lausuntoa onko kyseisessä päätöksessä tehty menettelyvirhe eli vakuutusoikeuden lääkärinlausunnon puutteen vuoksi ja onko hyväksyttävää käyttää viimeisessä mahdollisessa tuomioistuimessa eri alan lääkäriä asiantuntijakannanottona. Siis vieläpä valitusasiassa, jossa ei ole edes terveydellisestä kiistasta kysymys. Ennen kaikkea vaadin lausuntoa, onko tämä hyväksyttävää ja tarkoituksenmukaista kansalaisen oikeusturvan kannalta. Palaan asiaan saatuani vastauksen.
Tiesitkö, että vakuutusoikeuden päätöksistä työtapaturma- ja ammattitautiasioissa saa harvoin edes mahdollisuutta hakea valituslupaa korkeinpaan oikeuteen. Kielto hakea muutosta on vakuutusoikeuden virheellisessä päätöksessä on oikeusmurha. Ristiriitaisen päätöksen tulkintaan ei vakuutusoikeus ota kantaa, eikä varsinkaan ikinä myöntäisi virhettään. Minäkin sain soitettuani vakuutusoikeuteen kysyäkseni kahden tehdyn päätöksen ristiriitaista tulkintaa toisiinsa nähden vastaukseksi: tee uusi valitus saamastasi uudesta vakuutusyhtiön päätöksestä ja ala yli kolme vuotta kestänyt prosessi alusta. Niin ja tietty luurin korvaani sen neuvon kuultuani.
-Toni
