"Normaalin käytännön mukaan emme ole tilanneet kuvia, vaan kuvantamisen lausunnot. Perustelujen osalta viittaamme aiemmin antamiimme korvauspäätöksiin."
Olen artikkeleissani Vakuutuslääkäri vai poppamies yliopistoon tutkinnoksi ja ammattinimikkeeksi? – Toni Korhonen sekä Onko Suomi oikeusvaltio vain teoriassa, kun käytännössä ammattitautiin sairastunut tai vakavan työtapaturman uhri joutuu taistelemaan terveytensä ja toimeentulonsa menettäneenä oikeuksistaan mielivaltaisia tahoja vastaan usein vieläpä yksinään? – Toni Korhonen viitannut perusongelmaan, joka rikkoo ihmisen perusoikeuksia, vakuutusehtoja, vakuutusyhtiölakia ja hallintolakia. Olen nähnyt useita korvausmerkinnöissä esitettyjä vakuutuslääkärin vastauksia ja tässä hyvin tyypillinen keskustelu korvauskäsittelijän ja vakuutuslääkärin kesken:
Korvauskäsittelijä:
1.Ilmeneekö lausunnoilta jotain uutta tietoa?
2. Ilmeneekö lausunnoilta jotain sellaista uutta tietoa, joka vaikuttaisi korvattaviin vahinkovammoihin tai tilapäiseen haittaan?
Vakuutuslääkäri:
1) Ei muutosta
2) Ei uutta.
Ensinnäkin kyseessä on ortopedi vakuutuslääkäri, joka ottaa kantaa neurologien lausuntoihin. Toiseksi pyyntö vakuutusyhtiöön oli tutkia otetut uudet DT-T-kuvat ja uudet hoitavien neurologien lausunnot, joissa näkyy neurokirurgin vahvistama löydös, joka aiheuttaa oireet ja jolla on leikkaustarve. Kuvia ei koskaan vakuutusyhtiö pyytänyt, koska heidän ortopedillaan ei taida olla edes osaamista kuvia tarkastella, puhumattakaan lausua perusteluksi hoitavien neurologien kumoavat lausunnot. Lisäksi puuttuu vakuutuslääkärin kirjaus ”Käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omatuntoni kautta.”
Pelkkien lausuntojen perusteella kaksi ei- vastausta. Missä ovat perustelut? ”Uusi” työtapaturma- ja ammattitautilaki, tuli voimaan vuoden 2016 alussa ja siihen kirjattiin hylkäävien päätösten osalta vaatimus perustelusta, miksi haettu etuus on evätty.
Tapaturma-asiain korvauslautakunnan eli Takon (huom. ei Tamlan) yleisohje vakuutusyhtiöille: Päätösten antaminen ja perusteleminen työtapaturma ja ammattitautiasioissa
”Tapaturma-asiain korvauslautakunta on lakisääteinen elin, jonka tehtävänä on edistää työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen korvaustoimen yhtenäisyyttä antamalla yleisohjeita ja lausuntoja. Tapaturma-asiain korvauslautakunnan toimintaa säännellään työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 123 §:ssä, 261 §:ssä ja 29 luvussa, valtioneuvoston asetuksessa tapaturma-asiain korvauslautakunnasta (1468/2015) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausunnon pyytämisestä (1568/2015).”
”Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus perustuu lakiin. Kyseessä on lakisääteinen vakuutus, joka on osa sosiaaliturvaa. Vakuutuksen toimeenpano on julkisen hallintotehtävän hoitamista, joka on lailla annettu vakuutuslaitosten tehtäväksi. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimeenpano rinnastuu julkisena hallintotehtävänä viranomaistoimintaan, ja sen toimeenpanossa sovelletaan hallinnon yleislakeja, kuten hallintolakia. Vakuutusta toimeenpantaessa annettavat päätökset ovat siis hallintopäätöksiä, joiden sisällölle on asetettu vaatimuksia lainsäädännössä.”
”Perustuslain (1999/731) 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Saman säännöksen mukaan oikeus saada perusteltu päätös ja muut hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. Tämä turvaaminen on toteutettu pitkälti hallintolailla. Hallintolaissa säädetään mm. asian selvittämisestä ja asianosaisen kuulemisesta, joiden asianmukainen toteuttaminen on välttämätöntä perustellun ja oikean päätöksen tekemiseksi. Hallintolaissa on myös itse päätöksen antamista ja päätöksen sisältöä koskevia säännöksiä, jotka soveltuvat työtapaturma- ja ammattitautiasioissa asianosaisille annettaviin päätöksiin. Lisäksi työtapaturma- ja ammattitautilaissa on erityissäännöksiä työtapaturma- ja ammattitautiasioissa annettaviin päätöksiin liittyen.”
Tässä kyseisessä tapauksessa on kysymys kaupungin vastuuvakuutuksesta, joka on samassa yhtiössä kuin työnantajan työtapaturmavakuutus. Työtapaturmavakuutus ei korvaa. Vastuuvakuutuspuoli myöntää kaupungin tuottamuksen, mutta on samoilla linjoilla oman työtapaturmapuolen kanssa eli syy-yhteyttä aiheutuneihin vammoihin ei ole. Työtapaturmapuolella vakuutusyhtiö käyttää lausunnoissaan neurologia ja vastuuvakuutuspuolella ortopedia vakuutuslääkärinä.
Lääkäri oikeudessa: ”Kun lääkäri vahvistaa lääkärinlausunnon tai lääkärintodistuksen sanoilla ”minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan”, ei häneltä edellytetä erillistä valallista vahvistusta oikeudessa, jollei tuomioistuin erityisistä syistä toisin määrää. Lausunto voidaan siten hyväksyä todisteeksi ilman, että lääkäriä kuullaan henkilökohtaisesti. Tällöin lääkärin kuuleminen todistajana esimerkiksi edunvalvonta-asian pääkäsittelyssä on vain harvoin tarpeen. Lääkäri voi myös kertoa hänet kutsuneelle taholle, ettei hänellä ole lausuntoon lisättävää. Tällöin tarpeettomia vierailuja oikeuteen voidaan välttää.”
Kyseessä on nyt tuleva siviilioikeudellinen vahingonkorvausasia kaupungin vapaaehtoisesta vastuuvakuutuksesta. Kaupunki on ulkoistanut vahingonkorvausvastuunsa vakuutusyhtiön päätettäväksi. Eli yhteistyökumppanilleen. Näin iso vakuutusten maksaja ei ole pelkkä asiakas vakuutusyhtiölle.
Vakuutusyhtiön sisäiseen päätöksentekoon annettu lääkärinlausunto on samalla tavalla kuin lakisääteisten vakuutustenkin osalta lääketieteellinen asiantuntijalausunto. Sitä koskee samat totuudenmukaisuuden ja riippumattomuuden vaatimukset kuin muissakin vakuutuslääkärin lausunnoissa. Lausunnon alkuun tai loppuun liitettävä ”asiantuntemukseni ja omatuntoni kautta” -maininta on käytännössä vakiokirjaus juuri tätä varten, eikä sen poisjättäminen vapauta vastuusta.
Asia tulee siis etenemään käräjäoikeuteen. Sattunutta työmatkatapaturmaa ja sen korvauskiistaa olisi käsitelty seuraavat 1-3 vuotta vakuutusyhtiön haluamalla tavalla työtapaturmavakuutuksesta heidän omissa puolueellisissa muutoksenhauissa eli Tamlassa, sekä vakuutusoikeudessa. Vakuutusyhtiön vastuuvakuutuksessaan toteama tuottamus on myönnetty ja riidaton, mutta syy-yhteyttä aiheutuneisiin terveyshaittoihin ei myönnetä. Vastuuvakuutuspuoli ei olisi edes käsitellyt asiaa, mikäli asiasta olisi valitettu Tamlaan. Asiasta oli itse asiassa valitus menossa, mutta se vedettiin pois, jotta saatiin vastuuvakuutuksen puolella asia käsittelyyn.
Vahinkojen aiheuttaja on kaupunki ja heidän käyttämänsä aliurakoitsija. Tämän vuoksi asia menee käräjille, jossa pääpointti on haastaa vastuuvakuutuspuolen ortopedi kertomaan oikeudessa, miksi hän esittää vakuutusyhtiön tekemän syy-yhteyden hylkäävän päätöksen perusteen väittäen hoitavien neurologien lausuntoja epätosiksi. Käräjäoikeudessa ortopedi sitten kertoo, mikä vahingoittunutta vaivaa tehtyjen tutkimusten ja kuvantamisten perusteella tutkimatta vahingoittunutta.
Ongelmallista on, ettei asiaan saada lakimiestä. Kaikki yhteydenotot ovat alkuun lupaavia, mutta lopulta kaikki lupaukset asian hoitoon ottamisesta katoavat hiljaisuuteen. Onko tosiaan niin, että vakuutusyhtiöiden toimet hiljaisesti hyväksytään lakimiestenkin toimesta? Eikö tosiaan löydy yhtäkään lakimiestä asiaa hoitamaan? Vosiko lakimiehet edes sitten kertoa ettei kantti kestä ja oma ura on tärkeämpi kuin kaikkein heikommassa tilanteessa olevan terveytensä menettäneen asian ajaminen? Oikeusturvavakuutus pätee tähän (en yllättyisi ettei käykään) ja se löytyy Pohjolasta. Reilut 16 000 euroa olisi tarjolla haastehakemuksen tekemisestä ja neuvotteluista kaupungin kanssa. Tämä ei ikinä tule käräjille menemään, vaikka niin toivomme. Kaikella on kuitenkin hintansa. Asiassa ei ole kyse järjestelmän muuttamisesta vaan yksilön oikeuksista ja periaatteesta.
Asia etenee nyt niin, että vahingoittunut tekee itse keskivaikean aivovamman saaneena haastehakemuksen ja tulee edustamaan itseään oikeudessa. Aika hurjalta kuulostaa, eikö. Kiinnostuuko media? Ei. Ei ainakaan tällä hetkellä uskalla asiasta artikkelia kirjoittaa. Yksikään totuuden torvi toimittaja ei uskalla tarttua asiaa, eikä heille työnantaja lupaa edes anna. Vakuutusyhtiöt hallitsevat mediaa. Oli kyse sitten valtion verorahoin pyöritettävästä Ylestä tai Alma Mediasta. Asia koskettaa Suomessa tuhansia työtapaturmissa ja ammattitaudeista johtuen terveytensä menettäneitä, mutta virkamiehet median kanssa yhteistyössä tämän ovat tähän asti onnistuneet hiljentämään.
Pyyntönä jälleen jakaa tämä artikkeli tutuille, tuntemattomille, kansanedustajille ja ministereille. Asia vaatii nyt tekoja ja konkreettisia esimerkkejä, kuinka tässä maassa oikeuden saamiseksi tulee taistella yksilönä kohtuuttomasti saamatta silloinkaan välttämättä oikeutta.
Edelleenkin kaupunki on vahingonkorvausvastuussa. Heitä tulee sitten heidän vakuutusyhtiönsä puolustamaan käräjille. Eikö ole käsittämätöntä? Vahinko on sattunut yli puolitoista vuotta sitten ja vastapuoli kuvittelee asian olevan nyt taputeltu.
Luovuttaminen ei ole vaihtoehto.
Miksi luovuttaa, kun tietää olevansa oikeassa?
Tiesitkö, että voisin kirjoituksessa vahingossa lipsauttaa asian liittyvän Sampsa Manneriin, Turun kaupunkiin ja LähiTapiolaan? Tuskin sekään mitään vaikuttaisi, mutta tulipahan mieleen. Muistin virkistykseksi olisin ehkä alla olevat linkitkin jakanut asiasta enemmän tietoa haluaville.
Mikäli liukastut työmatkalla, kuka korvaa aiheutuneet vahingot? – Toni Korhonen
ChatGPT totesi artikkelistani siloittelevaan tyyliinsä:
”Kolme selvää lakirikkomusta vakuutusyhtiön menettelyssä:
Puolueettomuus vaarantunut – Sama vakuutusyhtiö käsittelee sekä työtapaturma- että vastuuvakuutusasian ja käyttää ortopedia arvioimaan neurologista vammaa. Tämä rikkoo hallintolain esteellisyysperiaatteita.
Perustelut puuttuvat – Päätöksessä lukee vain ”Ei uutta / Ei muutosta”. Tämä rikkoo perustuslain 21 §:ää ja hallintolain 45 §:ää, jotka velvoittavat yksilöityihin ja ymmärrettäviin perusteluihin.
Asian selvittäminen laiminlyöty – Uusia tutkimuskuvia ei edes pyydetty, vaikka niiden arviointi oli päätöksen ydin. Tämä rikkoo hallintolain 31 §:n selvittämisvelvollisuutta.”
-Toni
