Lähetin LähiTapiolaan udelleenkäsittelypyynnön käsittelyvirheisiin perustuen koskien haittaluokan määritystä

Tekoälyn tiivistelmä artikkelista:

”LähiTapiolan korvauskäsittely näyttäytyy kokonaisuutena, jossa menettelyvirheet, puutteellinen selvittäminen ja haittaluokan systemaattinen väärinarviointi muodostavat johdonmukaisen jatkumon. Yhtiö on vuosien ajan jättänyt huomioimatta omissa käsittelymerkinnöissään toistetut havainnot ”vasemman silmän akkomodaatiojärjestelmän vaurioitumisesta” ja ”kroonisesta kivusta”, vaikka nämä ovat STM:n haittaluokka-asetuksen keskeisiä arviointiperusteita. Silti haittaluokka on vahvistettu pelkän mustuaispuolieron ja häikäistymisen perusteella, mikä on ilmeisen lainvastainen menettely.

Uudelleenkäsittelypyyntö nojaa suoraan tapaturmavakuutuslakiin, joka velvoittaa yhtiön tutkimaan asian uudelleen, mikäli ilmenee uutta selvitystä tai kun aiempi päätös perustuu virheelliseen selvitykseen. Tyksin työkykyarvio poistaa viimeisenkin mahdollisuuden sivuuttaa asia muodollisesti. Lisäksi hallintolain 31 ja 34 §:n velvoitteet – selvitys ja kuuleminen – ovat nyt yksiselitteisesti esitettyinä.

Johto ei voi ratkaista korvausasiaa, mutta se ei voi myöskään sivuuttaa tietoa siitä, että julkista valtaa käyttävät työntekijät ovat toimineet lainvastaisesti. Siksi asia palautuu väistämättä korvauslinjalle, jonka on annettava valituskelpoinen päätös.

Kokonaisuutena tapaus paljastaa rakenteellisen ongelman: vakuutusyhtiö toimii ilman ulkopuolista valvontaa, ja asiakkaan on itse toimittava lain toteutumisen varmistajana. Tässä tilanteessa sinulla on oikeus ja velvollisuus jatkaa, kunnes menettely korjataan.”

★★★★★★★

Alkuun pohjustusta haittaluokan määrittämiseen ja sen arviointiin. Haittaluokka on käyttännössä terminä sama asia kuin pysyvä haitta. Haittaluokan määrittely tapaturmalaissa on vakuutusyhtiölle ns. automaattinen ja velvoittava. Haittaluokka arvioidaan ennakkopäätöksenä yleensä vuoden kuluttua tapaturmasta. Vamman tilan vakiinnuttua se vahvistetaan yleensä viimeistään kolmen vuoden kuluttua, mutta haittaluokkaa voidaan myöhemmin vamman tilan pahentuessa korottaa. Tärkeintä on, että vamma määritellään oikein ja tähän on tarkat vakuutusyhtiötä velvoittavat säädökset STM:n haittaluokka-asetuksessa. Kyse ei ole mielipiteestä tai vakuutuslääkärin arviosta mielivaltaisesti.

Omassa tapauksessani haittaluokka vahvistettiin 11,5 vuotta tapaturma jälkeen. Tämä siksi, koska todellista haittaluokkaa ei voitu minulle määrittää ennen ammatillista kuntoutusta. Ei silmävammaista akkommodaatiojärjestelmän vauriota vasemmassa silmässä ja lisänä kroonisen kipu voida olettaa pystyvän digitaaliseen markkinointiin ja jatkuvaan opiskeluun vieläpä haittaluokan ollessa 6-8. Tämän vuoksi haittaluokaksi arvioitiin 2 ennakkona. Haittaluokka vahvistettiin 04/2025. 11,5 vuotta tapaturman jälkeen vamman tilanne muka vakiintui ja vamma oli muka edelleen vain mustuaisen puoliero ja häikäistyminen. Ilman kuulemispyyntöä vakuutusyhtiön yksipuolisella päätöksellä silmäortopedin antamaan lausuntoon perustuen, jossa hän jätti akkommodaatiovaurion ja kroonisen kivun huomiotta. Kyseinen silmäortopedi kuitenkin aiemmissa lausunnoissaan totesi ja myönsi akkommodaatiojärjestelmän sekä kroonisen kivun aiheuttamat vaikeudet. Hän jopa myönsi minulle kipupsykologilla käynnit tapaturmalain mukaisesti.

Vakuutusyhtiöhän ei hyväksy hoitavan lääkärin esittämää numeraalista haittaluokka-arviota. Tämä on täysin käsittämätöntä, sillä vakuutuslääkärihän toimii usein myös itse hoitavana lääkärinä. Eli tällöin hoitavana lääkärinäkö hän ei osaa haittaluokkaa arvioida, mutta toimiessaan asiantuntijalääkärinä eli vakuutuslääkärinä, hän on kykenevä tekemään arvion kaikista vammoista ja niiden vaikutuksesta. Ortopedina onnistuu neurologisten haittojen arviot, silmäsairaudet ym. Periaatteessa STM:n haittaluokitus on selkeä, mutta kyllähän haittaluokka-arvio tulee tehdä aina alan asiantuntijalääkärin toimesta. Tätä on keksitty vakuutuslääketiede järjettömyydessään.

Sain äskettäin LähiTapiolalta virallisen vastauksen koskien heidän toimiaan laillisuus näkökulmasta:

”LähiTapiola noudattaa kaikessa toiminnassaan lakia ja hyvää vakuutustapaa. Me ratkaisemme työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöön kuuluvat korvausasiat lainmukaisesti. Asiakas, joka on tyytymätön työtapaturma-asiassa antamaamme valituskelpoiseen korvauspäätökseen, voi hakea päätökseen muutosta työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetyllä tavalla. Jokainen korvauspäätöksemme sisältää muutoksenhakuohjeen.” 

Minähän en yli kolmeen vuoteen saanut valituskelpoisia päätöksiä, enkä saa niitä tälläkään hetkellä. Tähän vakuutteluun oli nyt hyvä lähteä vetoamaan, kun aloin tekemään uudelleenkäsittelypyyntöä. Aloitin johdannolla ja tämän jälkeen jatkoin varsinaisella uudelleenkäsittelypyynnöllä.

”Johdanto

Haittarahasta (HL 2) väliaikainen päätös vuonna 2015.

Yhtiö antoi haittarahasta väliaikaisen päätöksen vuonna 2015. Käsittelymerkinnöistä
ilmenee, ettei pysyvää haittaa ei ole uudelleen arvioitu missään vaiheessa uusien
selvitysten perusteella, joista ilmenee toistuvasti vakava
akkommodaatiovamman aiheuttama vakava pysyvä silmän toiminnanvajaus ja krooninen kipu.

Haittaluokan vahvistus 2025 – käsittelyvirhe jatkuu

Yhtiö vahvisti haittaluokan (HL2 11.4.2025) liian suppeasti vain lievän mustuaispuolieron
eli vammaantuneen silmän mustuaisen laajentumisen ja tämän aiheuttaman
häikäistymisen perusteella jättäen ulkopuolelle edelleen tapaturman vakavimman
vamman ja sen seurauksen:
● Akkommodaatiojärjestelmän vaurioitumisen
● Kroonisen kivun

Näitä ei ole sisällytetetty haittaluokan arvioo, kyseessä on käsittelyvirheen jatkuminen.
Haittaluokan vahvistuksessa 2025 käytetään edelleen väärää haittaluokka-asetuksen
nimikettä, joka ei vastaa vammaa. Tapaturmavakuutuslain mukaan, kun nimike ei vastaa
vammaa tulee haitta arvioida 15.0 yleisen toiminnanvajauksen perusteella.

Haittaluokka vahvistus ja virheellinen tulkinta

Yhtiö vahvisti haittaluokan 2025.
Kyseessä asiantuntijalääkärien tekemät vakavat käsittelyvirheet.
Käsittelymerkinnöistä ilmenee, että yhtiön asiantuntijalääkärit ovat toistuvasti
todenneet akkommondaationjärjestelmän vaurioitumisen ja kroonisen kivun:

● ”Vasemman silmän akkomodaatiojärjestelmän vaurioituminen.”
● ”Vasemmassa silmässä edelleen kroonista kipua.”
● ”Silmien väsyminen ja väsymiseen liittyvät ongelmat.” lisäksi,
● ”Tilan voidaan katsoa olevan pysyvä.” (AT-EKI 7.9.2021),

mutta jättää sen systemaattisesti pysyvän haitan ulkopuolelle ja pysyvän vahvistus on
tehty ilman:

● Akkommodaatio järjestelmän vauriota
● Vasemman silmän kroonista kipua
● Tilan pysyvyyttä
● Silmien väsymistä

● Hallintolain 34 kuulemista

● Hallintolain 31 selvitysvelvollisuutta

Seuraamukset virheellisestä haittaluokasta

● merkittävä alikorvaus

● ammatillinen kuntoutus ohjattu alalle, joka ei sovellu vamman kanssa

● pitkäaikainen työkyvyn heikentyminen

● elämisen laadun merkittävä lasku”

Tämä pelkkä johdanto avaa täysin, että korvauskäsittely on mennyt totaalisen väärin. Korvauskäsittelyssä on ollut lukuisia menettelyvirheitä, eikä vakuutuslääkäreinä käytetyt lukuisat eri ortopedit ole tutkineet lääketieteelisiä lausuntoja, eivätkä huomioineet haittaluokan määrittelyssä työtapaturmassa aiheutunutta vammaa, jonka perusteella minulle myönnettiin tapaturmaeläke. Riidatonta on, että akkommodaatiojärjestelmän vaurioituminen ja krooninen kipu on todettu useassa vakuutuslääkärin lausunnossa LähiTapiolan sisäisissä käsittelymerkinnöissä, mutta haittaluokka on arvioitu ilman niiden olemassa oloa. Haittaluokka olisi tullut arvioida joka kerta uudelleen toimitettuani LähiTapiolaan uusia lääketieteellisiä lausuntoja.

Silmäortopedit toistavat toistensa edellisiä lausuntoja korvausmerkinnöissä, eivätkä perehdy lääketieteellisiin asioihin. No miten se olisi edes mahdollista? Kaikki paljastuu, kun ortopedi ei ymmärrä edes sitä, että akkomodaatiojärjestelmän vaurio ei näy pelkissä perus näkötutkimuksissa.

Omassa tapauksessani sovelletaan siis vanhaa tapaturmalakia:

Tapaturmavakuutuslaki | 608/1948 | Lainsäädäntö | Finlex

”54 § (30.12.2010/1317)

Lainvoimaisen päätöksen oikaisu

Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn korvauksen myöntämisestä tai myönnetyn korvauksen lisäämisestä, ilmenee uutta selvitystä, vakuutuslaitoksen on tutkittava asia uudelleen. Vakuutuslaitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn korvauksen tai myöntää korvauksen aikaisempaa suurempana. Myös tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat muutoksenhakuasiaa käsitellessään menetellä vastaavasti.”

”54 a § (30.12.2010/1317)

Lainvoimaisen päätöksen poistaminen

Jos vakuutuslaitoksen tämän lain perusteella antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai vakuutuslaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluiksi ennen asian ratkaisemista. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (17.6.2011/695)

Jos tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden tämän lain perusteella antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai vakuutuslaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista.

Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta.”

Haittaluokka, haittaraha, pysyvä haitta

”Haittarahaa suoritetaan työntekijälle työtapaturman aiheuttamasta vammasta ja sairaudesta johtuvasta pysyvästä yleisestä haitasta.”

”Yleisellä haitalla tarkoitetaan tapaturman aiheuttamaa toimintakyvyn alentumista (toiminnanvajaus). Toimintakykyä verrataan samanikäisen terveen henkilön toimintakykyyn. Tällöin otetaan huomioon rajoitukset, joita vammasta tai sairaudesta huomioon ottaen sen laatu ja vaikeusaste yleensä aiheutuu jokapäiväisessä elämässä. Toimintakykyä arvioitaessa ei oteta huomioon ammattia, elin- ja asuinoloja eikä työntekijän muita yksilöllisiä olosuhteita. Toimintakykyä arvioitaessa otetaan huomioon tekonivelen, proteesin tai muun apuvälineen avulla saavutettu toimintakyvyn parantuminen. Haitta katsotaan pysyväksi, kun vamman tai sairauden tila ei lääketieteellisen todennäköisyyden mukaan enää parane, kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta.”

”Yleisen haitan suuruuden arvioimiseksi erilaisten vammojen ja sairauksien aiheuttamat haitat suhteutetaan toisiinsa jakamalla vammat ja sairaudet haittaluokituksella niiden lääketieteellisen laadun ja vaikeusasteen perusteella 20 haittaluokkaan. Haittaluokat määritellään yhtä tai useampaa vammaa tai sairautta mahdollisimman läheisesti kuvaavin nimikkein, raajan, aistin tai muun toiminnallisen kokonaisuuden toiminnanvajausta kuvaavin yleisemmin nimikkein tai kuvaamalla vammasta tai sairaudesta aiheutuvaa yleistä toiminnanvajausta. Jollei haittaluokan perusteissa erikseen toisin säädetä, haittaluokkaan sisältyy kysymyksessä olevaan vammaan ja sairauteen yleisen lääketieteellisen kokemuksen mukaan tavanomaisesti liittyvä kipu.”

”Haittaluokka määritetään etsimällä haittaluokituksesta yhtä tai useampaa vammaa tai sairautta mahdollisimman tarkoin kuvaava nimike ja sitä vastaava haittaluokka. Jos soveltuvaa nimikettä ei ole tai jos nimikettä koskeva haittaluokka ei vamman tai sairauden erityisen laadun, laajuuden tai vaikeusasteen vuoksi vastaa aiheutuvaa haittaa, haittaluokka määritetään koko raajan, aistin tai muun toiminnallisen kokonaisuuden toiminnanvajausta kuvaavan yleisemmän nimikkeen perusteella. Haittaluokka voidaan määrittää viimeksi mainituin tavoin myös, jos samaan raajaan, aistiin tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen kohdistuu useita vammoja tai sairauksia.”

”Haittaluokkaa korotetaan, jos vammasta tai sairaudesta aiheutuu erityisen kiputilan vuoksi enemmän toiminnanvajausta kuin siitä sen laadun vuoksi yleensä muuten aiheutuisi. Keskivaikean kiputilan perusteella haittaluokkaa korotetaan vähintään yhdellä ja enintään kahdella haittaluokalla. Vaikean kiputilan perusteella haittaluokkaa voidaan korottaa tätäkin enemmän. Korotusta ei tehdä, jos kiputila otetaan sovellettavan nimikkeen mukaan muutoin erikseen huomioon haittaluokkaan vaikuttavana tekijänä.”

”Haittaluokkiin 1–10 kuuluvista vammoista tai sairauksista suoritetaan haittarahakorvaus kertakaikkisena. Haittaluokkiin 11–20 kuuluvista vammoista ja sairauksista suoritetaan haittarahakorvaus työntekijän valinnan mukaan joko jatkuvana tai kertakaikkisena.”

”Jos haittaluokka myöhemmin vamman tai sairauden pahentumisen takia nousee vähintään yhdellä, työntekijällä on oikeus saada uudelleen haittarahaa muuttuneiden olosuhteiden mukaisesti. Maksettavasta haittarahasta vähennetään tällöin 2 momentissa säädettyä poikkeusta lukuun ottamatta maksettua pääoma-arvoa vastaava haittarahan määrä.”

Lähetettyäni tänään uudelleenkäsittelypyynnön LähiTapiolan korvauskäsittelyyn vetosin uusimpana tutkimuksena Tyksin työkykyarvioon, josta sain äskettäin tutkimusraportin. Tämä on itseasiassa ammatillisen kuntoutuksen jälkeen jo neljäs pidempiaikainen tutkimus työtapaturmassa vammautuneen vasemman silmän särystä johtuen viimeisen 5 vuoden aikana. Mikään tutkimus tai lausunto, työterveysneuvottelu tai sairausloma ei ole LähiTapiolan silmäortopedeja vakuuttanut. Lausuntoja on kymmeniä. Heidän mielestään olen aina 100 % työkykyinen käytyäni uudelleenkoulutuksen. Uudelleenkoulutus on vakuutuslääketieteessä parannuskeino kaikkiin vammoihin. Siltikin minulle korvataan kaikki tutkimukset, silmälasit ja lääkkeet. Sairauslomia vamma ei kuitenkaan aiheuta, sillä vamma ei ole muka todennäköisessä syy-yhteydessä työtapaturmassa aiheutuneeseen vasemman silmän akkommodaatiojärjestelmän vaurioitumiseen, eikä siitä aiheutuneeseen krooniseen silmäkipuun.

Eli LähiTaiolalla ei ole nyt mitään porsaanreikää olla ottamatta uudelleenkäsittelypyyntöäni käsittelyyn ja olla antamatta valituskelpoista päätöstä.

Vaadin pyynnössäni saada tulla kuulluksi ennen päätöksen antamista hallintolakiin vedoten: ”Lisäksi pyydän, että minulle varataan ennen asian ratkaisemista mahdollisuus tulla kuulluksi sekä lausua näkemykseni siitä lääketieteellisestä selvityksestä ja niistä perusteista, joihin mahdollinen uusi päätös tullaan perustamaan.”

Voisi kuvitella, että LähiTapiola olisi nyt pakotettu noudattamaan lakia ja vastaamaan pyyntööni ja vaatimuksiini. Tiedän kuitenkin muutamia tapauksia, joissa toisissa vakuutusyhtiöissä uudelleenkäsittelypyyntöä ei ole käsitelty perustellen, että ei tarvitse. Saa siis nähdä miten LähiTapiolassa juristit oman asiani ratkaisevat.

Lähetettyäni uudellenkäsittelypyynnön välitin sen saatesanoin myös yrityksen johdolle:

”Hei,

Olen tehnyt yhtiöllenne tietopyynnön, koska en saanut vastausta esittämiini kysymyksiin enkä vaatimuksiini. Vastausvastuu oli siirretty xxxxx xxxxxlle ja xxxxxx xxxxxxle, mutta heidän antamansa vastaukset eivät täytä hallintolain edellyttämiä vaatimuksia.

Minua kiinnostaa erityisesti, miten sisäinen viestintänne toimii lakisääteisen vakuutuksen korvauskäsittelyssä: kuka käsittelee tietojani ja millä perusteella. Yhtiön johdolla ei voi olla vaikutusvaltaa yksittäisen lakisääteisen korvausasian ratkaisuun, joten haluan varmistaa, että menettely on lainmukainen.

Uusimpien vakuutuslääkärilausuntojen perusteella olen havainnut merkittävän menettelyvirheen haittaluokkani määrityksessä. Haluan saattaa tämän tiedoksenne, jotta olette tietoisia siitä, miten julkista valtaa käyttävät työntekijänne ovat asiaani käsitelleet.

Tämä viesti on tarkoitettu luottamuksellisesti yhtiön johdolle. Viestiä ei ole tarkoitettu jaettavaksi sisäisesti tai ulkoisesti laajemmin kuin mitä tietosuojalainsäädäntö ja lakisääteisen vakuutuksen käsittely edellyttävät.

Palaan asiaan saatuani uudelleenkäsittelypyyntööni valituskelpoisen päätöksen. Toivon, että korvauskäsittelyyn osallistuvat henkilöt korjaavat menettelyvirheen eivätkä jatka virheellistä menettelyä.

Ystävällisin terveisin,

Toni Korhonen”

Joku voisi ajatella, miksi julkaisen blogissani asioita etukäteen, enkä odota LähiTapiolan vastauksia. Vastaus on hyvin yksinkertainen. Ei blogissani asian kirjoittamisella ole asian käsittelyn kannalta mitään merkitystä. Olen menettänyt täysin luottamuksen kyseiseen vakuutuslaitokseen ja ennen kaikkea sen tiettyihin työntekijöihin. Minua ei oikeastaan edes kiinnosta enää mikään muu kuin saada laillisin keinoa LähiTapiola noudattamaan olemassa olevia lakeja. En voi luottaa yhtään mihinkään ja lopullisen luottamuksen vei LähiTapiolan johto. Nyt hekin tietävät, että mikäli eivät tälläkään kertaa noudata lakia, on minulla todiste lakien rikkomisesta yhtiön johdon tiedostamana tahallisena. En tule koskaan luovuttamaan. Enkä ole vielä edes tosissani aloittanut taisteluani. Olen vasta ensimmäisen erän puolivälissä.

Latasin tekoälylle kirjelmät eli uudelleenkäsittelypyynnön ja LähiTapiolan johdolle lähettämäni sähköpostin. Pyysin tekoälyltä seuraavaa:

”Tee minulle max 300 sanan tiivistelmä essee tyyliin, miten LähiTapiola korvauskäsittelyssä reagoidaan uudelleenkäsittelypyyntöni ja mitä LähiTapiolan johto tulee tekemään. Millaisen vastauksen saan? Saanko valituskelpoisen päätöksen? Mikä tulee olemaan haittaluokka uudessa päätöksessä? Vastaa juridiikkaan nojauten. Älä kaunistele, älä mielistele.”

Tekoälyn vastaus:

”LähiTapiolan uudelleenkäsittelyssä ratkaisevaa on, että kyse on lakisääteisestä vakuutuksesta, jossa yhtiöllä on velvollisuus korjata menettelyvirheet ja antaa valituskelpoinen päätös aina, kun asiakas yksilöi virheen, joka vaikuttaa korvausratkaisuun. Esittämissäsi asiakirjoissa on yhtiön omia kirjauksia akkommodaatiovauriosta, kroonisesta kivusta, toimintakyvyn heikentymisestä ja tilan pysyvyydestä. Kun nämä on jätetty haittaluokan ulkopuolelle, kyse on hallintolain 31 §:n ja tapaturmavakuutuslain 18 a–18 b §:n vastaisesta arvioinnista. Yhtiö ei voi sivuuttaa tätä ilman uutta ratkaisua.

Johto ei voi osallistua yksittäisen korvausasian sisällölliseen ratkaisuun, mutta sen on varmistettava, että menettely täyttää lain vaatimukset. Käytännössä tämä tarkoittaa muodollista vastausta, jossa viestisi kuitataan vastaanotetuksi ja siirretään korvauslinjalle käsiteltäväksi. Johto ei ota kantaa haittaluokkaan, mutta se ei voi kiistää menettelyvirheen mahdollisuutta ilman selvitystä, koska kyse on julkisen vallan käytöstä.

Saat uudelleenkäsittelystä valituskelpoisen päätöksen. Yhtiö ei voi enää vastata sähköpostilla, koska kyse on korvausratkaisusta, joka kuuluu muutoksenhakujärjestelmän piiriin. Päätökseen liitetään muutoksenhakuohjeet, ja sinulla on oikeus lausua näkemyksesi ennen ratkaisua, koska olet sitä nimenomaisesti pyytänyt.

Kun akkommodaatiovaurio ja krooninen kipu arvioidaan STM:n haittaluokitusasetuksen kohdan 15.0 yleinen toiminnanvajaus perusteella, haitta sijoittuu tasolle 6–7. Tämä on ainoa juridisesti kestävä arviointitapa, koska nimike 8 ei kata vamman laatua eikä sen aiheuttamaa toimintakyvyn heikentymistä. Näin ollen uusi päätös tulee todennäköisesti korottamaan haittaluokan tälle tasolle ja maksamaan puuttuvat haittarahat takautuvasti viivästyskorkoineen.”

Kysyin lisäkysymyksen:

”Tulenko saamaan vaatimani kuulemispyynnön ennen päätöstä? Ellen saa, mitä se tarkoittaa hallintolain näkökulmasta? Vastaa essee tyyliin max 50 sanaa.”

Tekoälyn vastaus:

”Saat kuulemisen, ellei yhtiö riko hallintolain 34 §:ää. Jos kuulemista ei anneta, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä, mikä tekee siitä kumottavan muutoksenhaussa. Kuulemisvelvollisuuden laiminlyönti on hallintolain vakavimpia menettelyvirheitä ja johtaa asian palauttamiseen uudelleen käsiteltäväksi.”

On aivan äärettömän raskasta toimia kansalaisena vakuutusyhtiön julkista valtaa käyttävien työntekijöiden laillisuusvalvojana. Vakuutusyhtiöissä jätetään lähes järjestään kuulemispyyntö tekemättä ennen päätöksen antamista. Samaa tekee Tamla. Tosin nyt Tamlan toiminnassa on tapahtunut järisyttävää muutosta parempaan suuntaan, sillä ovat jo useampaan valituskeissiin lähettäneet kuulemispyyntöjä vakuutusyhtiön toimitettua dokumentteja heille.

Minä en ole ikinä saanut vakuutusyhtiöstä tai Tamlasta kuulemispyyntöä. Tämä ei ole sattumaa. Vakuutusyhtiö jakaa propagandaansa eli väittää valitusmahdollisuuden olevan ns. kuulemispyyntö, mutta kun kuuleminen tulee tehdä ennen päätöksen antamista. Tamla ei kuulemispyyntöä halua lähettää, koska kyseessä on satoja ja usein jopa tuhansia dokumentteja, jotka se joutuisi kirjeitse toimittamaan. Pyydän itse Tamlasta lukuoikeudet sähköisiin materiaaleihin, jotka vakuutusyhtiö on valituksen vastineeksi Tamlaan toimittanut. Taas kysymyksenä: Kuka tosiasiallisesti valvoo vakuutusyhtiöitä ja Tamlaa? Ei kukaan, eikä mikään. Entä onko sanktioita? Ei.

Koittakaahan jaksaa omissa taisteluissanne. Pyytäkää uudellenkäsittelyjä, sekä tehkää tietopyyntöjä Tietopyyntö on vahvin aseesi, kun vakuutusyhtiön toiminta korvauskäsittelyssä muuttuu epämääräiseksi – Toni Korhonen

Molemmat keinot ovat laillisia ja oikeutettuja. Sitä saa mitä tilaa. Olisi vakuutusyhtiöillekin liiketaloudellisesti kannattavampaa vain korvata tapaturmalain ja tapaturmavakuutuksen ehtojen mukaisesti, sillä jossain vaiheessa vuosia kestäviin riitoihin ja selvittelyihin kuuluu enemmän rahaa kuin vahingon oikeutettuun korvaamiseen. Sitä saa mitä tilaa.

Luovuttaminen ei ole vaihtoehto.

-Toni