En ole vieläkään turhaantunut, enkä masentunut. En ole se kuuluisa sarjavalittaja. Olen aallonharjalla vitutuksen ja ärsytyksen suhteen. Olen kansalainen, jolle on myönnetty lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja tapaturmalain alaiset korvaukset syy-yhteyden ollessa riidaton Tamlan tappelun ja sieltä saadun päätöksen (2015) jälkeen vuodesta 12/2013 asti, mutta en korvauksia saa kuten ne kuuluisi korvata. Vetoan työtapaturmassa aiheutuneeseen vammaan ja siitä aiheutuneeseen krooniseen kipuun ja vaadin sen mikä minulle lakien velvoittamana kuuluu. Vastaavia tapauksia eli myönnettyjä korvauksia ei täysimääräisesti makseta on useita. Kiistely jatkuu jopa kymmeniä vuosia. Se sopii vakuutusyhtiöille ja ennen kaikkea mielivaltaa siellä toteuttaville työntekijöille.
Vaadin julkista valtaa käyttäviltä LähiTapiolan työntekijöiltä hallintolain noudattamista, sillä he ovat ankarassa viranomaisvastuussa käyttäesään julkista valtaa lakisääteisten vakuutusten korvauskäsittelyssä. Minulla ei olisi aihetta valittaa, mikäli LähiTapiolan työntekijät noudattaisivat lakeja ja ennen kaikkea yli 10 vuotta sitten annettua Tamlan ratkaisu, jossa syy-yhteys todetaan ja lakisääteiset korvaukset velvoitetaan korvattavaksi.
Huomattuani lopultakin vasta äskettäin, mikä on syy korvauksieni pienentämiselle lisään puita uuniin, sekä vettä myllyyn. Tulen lähettämään alla olevan kirjeen Finassivalvontaan, sekä eduskunnan oikeusasiamiehelle liitteenä päätös haittaluokan käsittelystä ja kuulemispyynnön lähettämättä jättämisestä. Nämä ovat vakuutusyhtiön kannalta toivottavia ratkaisuja, koska seuraamusta ei ole. Minä aionkin saatuani näiltä instansseilta ratkaisut tämän jälleen todistaa julkaisemalla saamani ratkaisut.
Tiesittekö, että eduskunnanoikeusasiamiehellä on mahdollisuus tehdä mm. hyvitysesietyksiä:
”Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava
perusoikeuksien toteutuminen. Eduskunnan oikeusasiamiehestä
annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan oikeusasiamies voi
laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa tehdä toimivaltaiselle
viranomaiselle esityksen tapahtuneen virheen oikaisemiseksi tai
epäkohdan korjaamiseksi. Oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä on
katsottu, että oikeusasiamies voi perusoikeuksien valvontatehtävänsä
puitteissa tehdä perusoikeuksien loukkausten takia hyvitysesityksiä.”
Vahingonkorvausvaatimus käräjäoikeudella on hyvä perustaa myös eduskunnanoikeusmiehen hitysesitykseen, mikäli hän sen antaa ja mikäli julkisen vallan käyttäjä ei korvausta vapaaehtoisesti maksa. Käräjillä tulee yksilöidä euromääräisesti vaadittava vahingonkorvaus ja varsinkin mikäli kyse on ansionmenetyksestä.
Laki eduskunnan oikeusasiamiehestä | 197/2002 | Suomen säädöskokoelma | Finlex
Linkistä pääsee lukemaan mm. julkisen vallan käytön velvoitteesta, joka soveltuu myös vakuutusyhtiössä julkista valtaa käyttäviin Kunnan vahingonkorvausvastuu julkisen vallan käytössä | Kuntaliitto.fi Linkki artikkelissa mainittuun oikeusasiamiehen hyvitysesitykseen vahingonkorvauksena Palkkatuettua työtä koskevan asian käsittely
Tässä kirjelmäni:
”Hei,
Haluan heti alkuun todeta saman, jonka olen aiemmin yksilöinyt:
Syy‑yhteys vasemman silmän akkommodaatiojärjestelmän vaurion ja siitä aiheutuvan kroonisen kivun välillä on todettu riidattomaksi lainvoimaisessa korvausratkaisussa.
Syy‑yhteys ei ole enää arvioinnin kohde, eikä minulla ole velvollisuutta hankkia uusia lausuntoja siitä, mistä kipu johtuu.
Haittaluokan uudelleenarvion tekemättä jättäminen on törkeää. Haittaluokka tulee arvioida aina uudelleen tapaturmalain mukaisesti, kun tulee uutta lääketieteellistä selvitystä. Olette jättäneet akkommodaatiojärjestelmän vaurion ja siitä aiheutuneen kroonisen kivun huomiotta, vaikka vamman syy-yhteydestä annettiin Tamlan päätös vuonna 2015. Te ette tehneet sitä silloin, koska haittaluokkani olisi noussut toiminnallisena haittana vähintään haittaluokkaan 7-8 ja minua ei olisi voitu pakottaa digitaalisen markkinoinnin koulutukseen. Jätitte toimittamatta Takoon näkövammaisten keskusliiton kuntoutuspalautteen, joka tuki 100 % akkommodaatiojärjestelmän vaurion ja kroonisen kivun aiheuttamaa toiminnallista haittaa ja jossa ei nähty silmätarkassa työssä selviytymistä mahdollisena koko lopun elän aikana.
Olen edelleen samassa tilanteessa kuin tapaturmavuonna ja sen jälkeen todistellessani akkommodaatiojärjestelmän vauriota ja siitä aiheutuvaa kroonista kipua. Kipu on jatkuvaa ja pahenee silmätarkassa työssä, riittämättömän levon ja stressin lisääntyessä. Stressi puolestaan lisääntyy kivun, jatkuvien tutkimusten, lääkärikäyntien ja elämänlaadun heikkenemisen vuoksi.
LähiTapiola on velvoitettu korvaamaan lakisääteiset työtapaturma‑ ja ammattitautilain mukaiset korvaukset akkommodaatiojärjestelmän vauriosta. Te ette noudata lainvoimaista päätöstä, ettekä korvaa sen velvoittamalla tavalla.
Tilanteeni on tällä hetkellä äärimmäisen kuormittava ja vasemman silmän kivun suhteen pahinta kuin koskaan. Yritän pysyä työelämässä mukana väärällä alalla, koska vamman aiheuttama kipu ja toimintakyvyn heikkeneminen on jätetty huomioimatta. Vakuutusyhtiönne vakuutuslääkärit väittävät minun olevan 100 % työkykyinen vastoin lääketieteellistä faktaa ja vastoin aiemmin tunnustettua syy‑yhteyttä.
Kysyn: kuka ottaa vastuun aiheutetusta vahingosta ja kuka korjaa virheet?
Tässä viestissä ovat jakelussa mukana myös LähiTapiolan pääjohtaja, toimitusjohtaja, sekä johtava ylilääkäri. Tämä ei ole painostuskeino, vaan tiedonanto tilanteestani. Ellette te puutu korvausasiani käsittelyyn ja korjaa tehtyjä menettelyvirheitä on kyse myös vahingonkorvauslain alaisesta asiasta. Olen joutunut kärsimään ammattillisen kuntoutuksen ajan vuodesta 2016 asti kohtuuttomasta vaatimuksesta toteuttaa väärän alan koulutusta siihen kykenemättömänä. Monimuoto oli pelastus neljän kuukauden kesälomien, kuukauden talviloman ja vain kahden lähipäivän kuukaudessa ansiosta. Siltikin pimeän aika toi hasteita vammasta johtuen ja hain opiskeluille lisäaikaa. Vuonna 2020 palatessani työelämään olen siitä asti käynyt enenemässä määrin hakemassa apua vasemman silmän krooniseen kipuuni ja yrittänyt täysin turhaan todistella syy-yhteydessä todetun vamman olemassaoloa. 13 vuotta lääkärikäyntejä ja tutkimuksia, vaikka syy-yhteys on riidaton.
Pyydän, että vakuutusyhtiö toimittaa kirjallisen kuulemisen hallintolain 34 §:n mukaisesti ennen valituskelpoisen päätöksen antamista.
Pyydän toimittamaan kuulemiskirjeen viimeistään 30 päivän kuluessa tämän viestin vastaanottamisesta. Määräajan asettaminen perustuu hallintolain 23 §:ään sekä siihen, että asia on ollut vireillä useita vuosia ilman lainmukaista päätöstä.
Ystävällisin terveisin,
Toni Korhonen
VAATIMUS VALITUSKELPOISESTA PÄÄTÖKSESTÄ
Työtapaturma- ja ammattitautilain (608/1948) sekä hallintolain (434/2003) nojalla;
Pyydän vakuutusyhtiötä antamaan valituskelpoisen hallintopäätöksen siitä, onko vasemman silmän akkommodaatiojärjestelmän vaurio ja siitä aiheutuva krooninen silmäsärky otettu huomioon seuraavissa ratkaisuissa:
- – ammatillinen kuntoutuksen arviointi
- – työkyvyttömyyden arviointi
- – sairauslomien korvattavuus
- – osa‑aikatyön korvattavuus
- – haittaluokan arviointi
vai onko tämä korvattava vamma ja sen riidaton syy‑yhteys ohitettu päätöksenteossa.
Koska asiani koskee nimenomaisesti korvattavuutta, sitä ei voida ratkaista ilmoituksella, kirjeellä tai muulla epämuodollisella tavalla. Vakuutusyhtiöllä on velvollisuus antaa kirjallinen, perusteltu ja valituskelpoinen päätös hallintolain 43–45 §:n sekä työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti.
Päätöksen perusteluvelvollisuus (HL 45 §)
Mikäli katsotte, ettei akkommodaatiojärjestelmän vauriolla ja sen aiheuttamalla kivulla ole vaikutusta työkykyyn, sairauslomiin, osa‑aikatyöhön tai haittaluokan arviointiin, pyydän yksilöimään seuraavat seikat päätöksen perusteluissa kohta kohdalta (ammatillinen kuntoutuksen arviointi, työkyvyttömyyden arviointi, sairauslomien korvattavuus, osa‑aikatyön korvattavuus, haittaluokan arviointi):
- Mihin lääketieteelliseen selvitykseen arvio perustuu?
– Pyydän yksilöimään asiantuntijan nimen, erikoisalan, lausunnon päivämäärän sekä sen, miten lausuntoa on sovellettu.
- Miksi erikoislääkärien ja työterveyslääkärien lausunnot on sivuutettu?
– Pyydän esittämään perustelut sille, miksi hoitavien lääkäreiden pitkäaikaiset ja johdonmukaiset arviot on katsottu vähemmän painaviksi kuin vakuutuslääkärin sisäinen arvio.
- Mikä muu syy selittää oireet?
– Mikäli katsotte, ettei akkommodaatiojärjestelmän vaurio selitä kroonista kipua ja toimintakyvyn heikkenemistä, pyydän ilmoittamaan, mikä vaihtoehtoinen lääketieteellinen selitys on katsottu todennäköisemmäksi ja mihin näyttöön tämä perustuu.
- Miksi samaa syy‑yhteyttä on sovellettu lääkekorvauksissa, tutkimuksissa ja apuvälineissä, mutta ei työkyvyttömyydessä?
– Pyydän selostamaan, miksi syy‑yhteys on katsottu riittäväksi muissa korvauslajeissa, mutta ei työkyvyttömyyden arvioinnissa, vaikka kyse on samasta vammasta ja samoista oireista.
Kuulemisvelvollisuus ennen päätöstä (HL 34 §)
Pyydän, että ennen valituskelpoisen päätöksen antamista toimitatte kirjallisen kuulemisen hallintolain 34 §:n mukaisesti.
Kuuleminen ei ole asiassa ilmeisen tarpeetonta:
- – koska olen esittänyt yksilöityjä perusteluvaatimuksia
- – asia koskee korvattavuutta ja työkyvyttömyyttä
- – vakuutusyhtiön aiemmat ratkaisut ovat perustuneet puutteellisiin tai virheellisiin lääketieteellisiin arvioihin
- – asiassa on esitetty runsaasti erikoislääkärien ja työterveyshuollon lausuntoja, jotka on aiemmin sivuutettu
Kuulemiskirjeessä on yksilöitävä ne vakuutuslääkärit, jotka ovat aiemmin antaneet asiassa lääketieteellisiä arvioita, sekä heidän erikoisalansa.
Useat asiassa annetut hylkäävät arviot on tehty vakuutuslääkäreiden toimesta, joilla ei ole lääketieteellistä pätevyyttä arvioida silmävammoja, akkommodaatiojärjestelmän toimintahäiriöitä tai niihin liittyvää kroonista kipua.
Syy‑yhteys akkommodaatiojärjestelmän vaurion ja siitä aiheutuvan kroonisen kivun välillä on todettu riidattomaksi jo aiemmassa, lainvoimaisessa korvausratkaisussa. Syy‑yhteys ei ole enää arvioinnin kohde, eikä minulla ole velvollisuutta hankkia uusia lausuntoja siitä, mistä vasemman silmän kipu johtuu.
Pyydän, että kuulemiskirjeessä yksilöidään kaikki ne lääketieteelliset ja oikeudelliset perusteet, joihin aiotte päätöksessä vedota, jotta voin esittää niihin vastineen ennen päätöksentekoa.
Päätöstä ei tule antaa ennen kuin olen saanut mahdollisuuden esittää vastineen.
Päätöksen muoto ja sisältö
Päätöksen tulee sisältää vähintään:
- – ratkaisuvaatimuksiini annettu nimenomainen kannanotto
- – perustelut HL 43–45 §:n mukaisesti
- – sovelletut lainkohdat
- – käytetty lääketieteellinen selvitys
- – ohjeet muutoksenhausta
Ystävällisin terveisin, Toni Korhonen”
Eihän tässä olla enää tilanteessa, jossa asiaani ei olisi otettu henkilökohtaisena. Minulle se näkyy selvästi niin. LähiTapiolan taloudellinen intressi ajaa lääketieteellisesti korvattavien vammojen ohi. Se on vakuutuslääketiedettä. Mutta kun:
”Sisäiset ohjeet, joita viranomaisessa käytetään viranomaisen sisäisen toiminnan järjestämiseksi ja ohjaamiseksi – esimerkiksi sisäisen koulutusmateriaalin tavoin –, jäävät julkisuuslain soveltamisen ulkopuolelle vastaukseni 2 kohdassa viitatun julkisuuslain 5 §:n 4 momentin nojalla. Jos ohjeella kuitenkin on vaikutusta viranomaiselle kuuluvan julkisen vallan käyttöön (esimerkiksi oikeuksien myöntämiseen ja velvollisuuksien asettamiseen kansalaiselle), sitä on pidettävä julkisuuslain tarkoittamana viranomaisen asiakirjana. Kansalaisten yhteydenottoihin tai esimerkiksi neuvontapyyntöihin vastaamiseen ei liity julkisen vallan käyttöä. Näin ollen kansalaisten yhteydenottoihin vastaamiseen ei liity sellaisia sisäisiä ohjeita, jotka vaikuttaisivat julkisen vallan käyttöön ja tämän perusteella luovutettaisiin viranomaisen julkisena asiakirjana.”
Eli mikäli vakuutuslääketiede ohittaa tapaturmalain alaisen korvausasian käsittelyssä lääketieteen, on kysymys julkisen vallan väärinkäytöstä. Ensinnäkin kyseinen vakuutuslääketiede- ohje tai mikä tahansa vakuutusyhtiön sisäinen korvausohje tulisi olla julkinen. Toiseksi: ei lääketiedettä voi ohittaa vakuutuslääketieteellä. Kysymys on kannattavaa liiketoimintaa tukevasta keksitystä tieteestä.
Eikö tähän ole kukaan lainoppinut puuttunut?
-Toni
