Avaan kuvallisin dokumentein oman työtapaturmani korvauskäsittelyä LähiTapiolassa

Tekoälyn tiivistelmä artikkelista:

”Teksti kuvaa prosessin, jossa ammatillinen kuntoutus toimii rakenteellisena käännekohtana korvausasioissa. Kuntoutuksen alkaessa vakuutusyhtiö määrittää tulevan työkyvyn aleneman prosentuaalisen tason jo etukäteen. Tämä päätös ei perustu kuntoutuksen toteutumiseen, sen soveltuvuuteen tai myöhempään työssä selviytymiseen, vaan budjetoituihin laskelmiin. Näin ammatillinen kuntoutus ei toimi arviointina, vaan mekanismina, joka mahdollistaa korvausten pienentämisen riippumatta lopputuloksesta.

Teksti osoittaa, että työkykyä ei selvitetä ammatillisen kuntoutuksen jälkeisessä työssä, vaikka laki sitä edellyttää. Päätöksenteko perustuu teoreettisiin tuloihin, ei toteutuneisiin ansioihin tai työssä jaksamisen dokumentoituihin ongelmiin. Sairauspoissaolot, lääkärilausunnot ja toimintakyvyn muutokset eivät vaikuta arvioon, koska työkyvyn alenema on käytännössä lukittu jo kuntoutuksen aloitusvaiheessa.

Muutoksenhaun kuvaus muodostaa kokonaisuuden, jossa päätökset eivät ole muodollisesti oikeita: kuulemisvelvollisuus jää toteutumatta, valituskelvottomia ratkaisuja käytetään valituksenalaisissa asioissa ja työkyvyn arvio tehdään ilman lain edellyttämää selvitystä. Teksti dokumentoi järjestelmän, jossa muodollinen rakenne ei vastaa käytännön menettelyä, ja jossa ammatillinen kuntoutus toimii lähtökohtana korvausvastuun pienentämiselle, ei työkyvyn tukemiselle.”

★★★★★★★

Blogiini artikkelien kirjoittaminen on minulle terapiaa. Teen sitä jaksamiseni ja työtapaturmassa vammautuneen vasemman silmäni aiheuttamien rajoitteiden ehdoilla. Toinen terapia on minulle liikunta. Se auttaa unohtamaan kaiken tämän paskan. Saan näistä molemista voimaa ja ne auttavat jaksamaan. Tällä hetkellä voimia ei oikein tahdo riittää kumpaankaan.

Tämä artikkeli on kirjoitettu melko tajunnan virtana suuressa ärtymyksen tunteen vallassa. Päätin dokumentoida tarkemmin oman korvaustapaukseni blogiini osoittamaan LähiTapiolan järjestelmällisen lakisääteisen korvausvelvoitteensa laiminlyönnin.

Olen samassa tilanteessa tapaturmavammani kanssa kuin työtapaturman (vuonna 2013) sattumisen jälkeen. En kykene suoriutumaan nykyisessä työssäni eli ammatillisen kuntoutuksen jälkeisestä työstäni. En näe mitenkään realistisena vaihtoehtona jatkaa samaa sinnittelyä, jota olen nyt joutunut kohta kuusi vuotta tekemään pakolla ja tätä minun tulisi jatkaa vielä seuraavat lähes 20 vuotta.

Vakuutusyhtiön silmäortopedit kieltävät kaikki vammaan liittyvät terveydelliset haitat ja vaikeudet uudessa ammatissani. Samaa he aikoinaan tapaturman sattumisen jälkeen, jolloin kiistettiin myös syy-yhteys tapaturmaan vammojen ja toimintakyvyn osalta. Vakuutuslääkäreiden mukaan vamma ei enää vaivaa, koska olen uudelleenkoulutettu uuteen ammattiin.Silmävamma ei voi aiheuttaa sairauslomia.

Mikäli silmävammasta aiheutuneet sairauslomat korvattaisiin tapaturmalain edellyttämällä tavalla, laskisi se tulojani ja vastaavasti nostaisi LähiTapiolan korvausvelvoitetta. Tämän vuoksi työkyvyn alenemaa ei saataisi laskemaan jo ennakkoonnbudjetoidun korvausprosentin mukaiseksi tai sen alle.

Totuus on, että ammatillinen kuntoutus hoidettiin alunperinkin ei tarkoituksen mukaisesti. Haluan nyt avata kaikki laittomuudet ja epäkohdat, joita olen joutunut LähiTapiolan korvauskäsittelyissä kohtaamaan.

Olenko minä tapaturmalain mukaisesti velvoitettu ammattillisen kuntoutuksen jälkeisessä ammatissa käymään kuuden vuoden ajan tutkimuksissa pyrkien osoittamaan vakuutusyhtiölle, etten ole kyseiseen ammattiini 100 % työkykyinen? En. Olisi vakuutusyhtiön tehtävä lakisääteisesti selvittää todellinen työkykyni ammatillisen jälkeisessä ammatissani. Tätä LähiTapiola ei ole tehnyt, eikä tule tekemään.

Tämä artikkeli osoittaa kiistatta miksi näin on tapahtunut ja miten tämän hetkiseen tilanteeseen on ajauduttu. Ehkä suurimpana paljastuksena muidenkin ammatilliseen kuntoutukseen joutuneille on, että vakuutusyhtiö määrittelee ja lyö lukkoon tulevaisuudessa maksamansa työkyvyn alenemakorvaukset heti ammatillisen kuntoutuksen alettua. Eli heti jo esittäessään päättävät ammatillisen kuntoutuksen soveltuvuuden ja onnistumisen yhtiön korvausvelvoitteiden kutistamiseksi tulevaisuuden budjettiinsa. Ei ole mahdollisuutta, etteikö uusi ammattiala ammatillisen kuntoutuksen jälkeen olisi vammautuneelle sopimaton.

Miten ammatillinen kuntoutus tarkoittaa eli mikä on sen tarkoitusperä? ”Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työikäisille, joita sairauden tai vamman vuoksi uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys tai heikentynyt työ- ja ansiokyky. Ammatillisella kuntoutuksella parannetaan työllistymisen, työhön paluun ja työssä jatkamisen edellytyksiä.”

Tämä artikkelini on pitkä (lukuaika n. 18 min.) ja vaatii tiettyä kokemusta ja ymmärrystä työtapaturma- ja ammattitautilain alaisista korvausasioista sekä korvauskäsittelyistä, jotta asia aukeaa kokonaisuudessaan. Tulette huomaamaan miten ”LähiTapiola on järjestelmällisesti pyrkinyt pienentämään tai poistamaan korvausvastuunsa pakottamalla väärään ammatilliseen kuntoutukseen, jättänyt uudessa ammatissa työkyvyn selvittämisen tekemättä vastoin tapaturmalain velvoitetta, käyttänyt teoreettisia laskelmia, ohittanut lääketieteelliset tosiseikat ja sivuuttanut lakisääteiset velvoitteensa”.

Blogini tarkoitus on edelleen auttaa lukijoita ymmärtämään yksityiskohtaisella tiedolla vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhaun syvimpiä vakiintuneita korvayskäytäntöjä lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvan tapaturmavakuutuksen korvauskäsittelyissä. Kysymys on vakuutusyhtiön sisäisistä ja systemaattisista keinoista lopettaa korvausten maksu.

Kuulemispykälä on hyvin yksiselitteinen laissa ja tämän toteaa myös Tapaturma-asian korvauslautakunta kiertokirjeessään eli ohjeessaan vakuutusyhtiölle. Huvittavaa tässä kiertokirjetoiminnassa on, että Takossa työskentelevät kiertokirjeiden lähettäjät toimivat päätyönään myös vakuutusyhtiöissä juristeina. Pitääkö lakisaaäteiseen sosiaaliturvaan kuuluvan työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisista korvauksista erikseen muistutella vakuutusyhtiöiden työntekijöitä, että lakia tulisi muistaa noudattaa?

Lähdetään liikkeelle Takon kiertokirjeestä ja sen sisällöstä.

Alla oleva kirjaus tehtiin vakuutusyhtiön käsittelymerkintöihin, kun valmistuin ammatillisesen kuntoutuksen jälkeen:

Vaikuttaa aika selkeältä ja lain mukaiselta toiminnalta. Kolmen vuoden tarkastus tehdään, mikäli ansioni ovat tuolloin vakiintuneet ja pärjään uudessa ammatissani työtapaturmavammani huomioituna työkyvyssäni.

Tätä tapaturmalain velvoittamaa kolmen vuoden ansion aleneman määritystä ei ole tulloin 18.6.2023 tehty. Eikä sitä ole tehty vielä tähän päivään menessäkään. Samoin kuin ei ole tehty tapaturmalain velvoittamaa selvitystä ammatillisen kuntoutuksen jälkeisessä työssäni pärjäämisestä olemassa olevaan työkykyyni suhteutettuna työtapaturmavammani huomioiden. Sen sijaan on tehty epämääräisiä laskelmia teoreettisten tulojen kasvattamiseksi työkyvyn alenemaprosentin laskemiseksi.

Työkykyni on määritelty pelkkien teoreettisesti ylimitotettujen tulojen perusteella. Käytännössä palkankorotukset ja tapaturmaeläkkeen indeksikorotukset on syöty pois. Indeksikorotusten tarkoituksena on lain mukaisesti turvata eläkkeen ostovoiman kehitys, kuten palaknkorotustenkin kohdalla. Vakiintunutta työtuloa ei LähiTapiola halua määrittää, koska tällöin voidaan lopettaa kaikki korvaukset jossain vaiheessa. Mikä idea on kolmen vuoden lakisääteisessä vakiintuneen työtulon määrittämisessä, jos LähiTapiolan asiakkaita se ei koske? Mikäli en olisi työllistynyt olisi eläkkeestä vähennetty kolmen vuoden jälkeen teoreettinen ammattialani tilastollinen keskipalkka sata varmasti.

Seuraavassa kuvankaappauksia vakuutusyhtiön korvausneuvojien laskelmista heidän järjestelmistään tulostetuista dokumenteista, lainauksia vakuutusyhtiön sisäisistä korvauskäsittelymerkinnöistä, sekä lainauksia sähköpostikeskusteluista korvausneuvojien kanssa.

Yllä olevat kuvat osoittavat, kuinka vakuutusyhtiön korvausneuvojat sekoilevat työkyvyn alenema laskuissaan ja missään heidän kirjauksissaan ei ole logiikkaa. Tai on se logiikka ettei logiikkaa ole.

31.1.2022 asti piti maksaa 35 % alenemaa, mutta laskelmat osoittavat ihan muuta. 1.10.2021 alenemani pudotettiin 25 % ja jouduin vieläpä takaisinperintään. Yksipuolisella ilmoituksella. Tietenkin.

”TE 30 % 1.9.2021 – 30.9.2021 (vahvistettu päätös 30 % mukaan, ennakkona maksettu 35%, kuitattu liikaa maksettu seuraavista) TE 25 % 1.10.2021-30.9.2022.”

Korvausneuvoja: ”Muuttaako vhg:n vaatimus meidän kantaa pyytää ansiot työnantajalta vielä ajalle 1.10.2021-30.9.2022, jolloin ne ovat jo vuoden ajalta?

Korvausneuvojan esimies:”(ajalla 15.6.-31.8.2021 on ollut ohimenevä pahenemisvaihe, joten ansiot tämänkin puolesta parempi pyytää pahenemisajan jälkeen). Lokakuu maksettu 25 % väliaikaisella päätöksellä, hyvä niin.”

Koskaan en ole saanut kuulemispyyntöä, kun eläkkeeni alenemaprosenttia on laskettu eli työkyn alenemaani. Syy on selvä. Lääketieteellistä yhteyttä ei ole koskaan selvitetty, koska todellisia toteutuneita tuloja voidaan korottaa teoreettisesti, jotta maksussa olevaa eläkettä voidaan laskea. Lääketieteellistä syy-yhteyttä/ selvitystä LähiTapiola ei ole tarkoituksellisesti tehnyt, vaan he vakiintuneella korvauskäytännöllään ajavat työkyvyn alenema alas teoreettisiin tuloihin perustuen. Eiväthän he voi sitä tehdä, koska väärä uudellenkoulutus paljastuisi.

Olen nyt työskennellyt kohta 6 vuotta ammatillisen kuntoutuksen jälkeisessä uudessa ammatissani. Sairauslomapäiviä on ollut vuosina 2021–2025 kohtuuttoman paljon (51 poissaolojaksoa, 326 sairauslomapäivää) johtuen yhdestä ja samasta lääketieteellisestä syystä: vasemman silmän akkommodaatiolihaksen pysyvästä vauriosta, akkommodaatiohäiriöstä ja siitä aiheutuvasta kroonisesta silmäkivusta. Vakuutusyhtiön vakuutuslääkärille eli tässä tapauksessa ortopedille ei näillä tiedoilla ole mitään merkitystä, vaan olen vakuutusyhtiö mielestä 100 % työkykyinen ammatillisen kuntoutuksen jälkeiseen työhöni, eivätkä työtapaturmassa vammautuneen vasemman silmäni aiheuttamat sairauspoissaolot ole syy-yhteydessä työtapaturmaan.

Vakuutuslääkäri/Silmäortopedien lausuntoja vuosien varrelta käsittelymerkinnöissä silmäsärystä:

”Käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omatuntoni kautta

kipua vaihtelevasti edelleen vasemmassa silmässä- mutta oireiden pahentuminen liittyy psyykkiseen stressiin töissä.”

”silmävamman tila vakiintunut jo yli 10 v aikana. Nyt kuvataan psykosomaattista / reaktiivista oireilua lisääntyneeseen työstressiin ( lisää työtehtäviä, 4 lasta, yms). Sairauslomat kirjoitettu silmätipan käytön vuoksi ( ei voi ajaa autoa ?) toimistotyö niin etätyömahdollisuus lienee olemassa.”

”Korvausneuvoja:

1) mikä on vamman tila tällä hetkellä?
2) voidaanko lääkems lisätä Triptyl ja Duloksetin?
3) annetaanko ms kipupsykologille; montako kertaa voidaan korvata?

Vakuutuslääkäri/ortopedi:

Käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omatuntoni kautta

1)Vasemmassa silmässä edelleen kroonista kipua. 2) Kyllä, molemmat kroonisen kivun hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. 3) Voidaan korvata kolme kertaa. Hankala krooninen kiputila ja kipupsykologin arvio perusteltua.”

”Käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omatuntoni kautta

Vasemman silmän optiikka pysynyt kutakuinkin ennallaan. Myös oireet pysyneet samana. Silmä
kipeytyy ja tulee huonoa oloa pitkään tarkkaa näköä vaativissa tehtävissä. Tätä on objektiivisesti
mahdotonta mitata.”

Eli käytännössä siis ymmärretään ja myönnetään, että silmävamma ja krooninen kipu vaivaa edelleen samalla tavalla provosoituen silmätarkasta työstä ja lisääntyneestä stressistä, mutta olen 100 % työkykyinen. Samoilla silmäongelmilla sain tapaturmaeläkkeen vuonna 2015 ja nyt kun olen lähes kuusi vuotta taistellut jaksamisen kanssa, on tilanne eri. Ikääntymisen myötä silmän rasituksesta palautuminen on vaikeutunut ja elän silmäsärkyjen osalta pahinta vaihetta elämässäni. Olen käytännössä totaalisen loppu aina työpäivän jälkeen.

Nykyisellään siis työkyvyn alenemani on 20 %, joka laskettiin vakuutusyhtiön yksipuolisella ilmoituksella 25 % -> 20 % valituskelvottomalla päätöksellä 01.12.2023 muutoksenhaussa olevaan valituksenalaiseen asiaan.

Tapaturmalain mukaisesti valituksenalaisesta asiasta ei saa antaa uutta päätöstä. Jos valituksen kohteena on korvaukseen oikeuttava vamma, syy-yhteys tai työkyvyn alentuman arviointi, näillä on vaikutusta tuleviin korvauksiin. Kun korvausasiassa ei voida muutoksenhaun vuoksi antaa päätöstä, korvaus voidaan maksaa työtapaturma- ja ammattitautilain 138 §:n mukaisesti ennakkona.

Säännöksen mukaan, jos vakuutuslaitos katsoo oikeuden korvaukseen riidattomaksi, mutta 124 §:ssä tarkoitettua päätöstä korvauksen myöntämisestä ei voida vielä antaa, vakuutuslaitos voi maksaa korvauksen ennakkoa ilmoittamalla korvauksensaajalle kirjallisesti maksettavan korvauksen määrästä. Ennakon maksamisesta ei anneta korvauspäätöstä vaan maksusta annetaan kirjallinen ilmoitus. Ilmoituksesta tulee ilmetä, miksi korvaus maksetaan ennakkona, ja tieto siitä, milloin varsinainen päätös annetaan. Eli kyseessä on oltava korvauksen saajalle eli valituksen tekijälle positiivinen päätös ennakkoilmoituksena. Omassa tapauksessanihan tämä alemaprosentin lasku aiheutti vuositasolla lisää ansionmenetystä n. 3000 € ja valituksenalaisesta päätöksestähän oli jo määritelty n. 5000 €:n alikorvaus.

Tähän väliin voisin näyttää sairauslomani silmäsärystä uuden työni aikana. Tässä listauksessa ei esimiehen myöntämiä, eikä vuoden 2026 (13 vrk) kaikkia sairauslomia. Lisäksi 4 kpl työterveysneuvottelujakin pidetty.

Seuraavaksi ihan perusasiat eli korvauskäsittelyn sujuvuus. Sain muutoksenhaun lopputuloksena Tamlasta vuonna 2015 päätöksen, että silmävammani on syy-yhteydessä työtapaturmaan ja minulle on myönnettävä lakisääteiset korvaukset. Tämä kirjattiin vakuutusyhtiön korvausmerkintöihin.

Seuraavassa sisäinen viestittely moniteholasien korvaamisesta vakuutusyhtiössä. Huvittavaa, että vakuutusyhtiön työntekijät väittävät, etten minä ymmärrä heiltä saamiani korvauskieltopäätöksiä.

Eli kysymyksessä ovat vakuutusyhtiön korvausneuvojat ja vakuutuslääkärit miettimässä yhdessä isolla porukalla miten Tamlan päätöksiä luetaan. Sain lopulta moniteholasit ja olen ne saanut päivitettyä uusiin aina tarpeen vaatiessa. Ainakin toistaiseksi.

Minulle siis järjestettiin uudelleenkoulutuksena vastoin Näkövammaisten kuntoutuspalautteen lausunnon sisältöä digitaalisen markkinoinnin koulutus monimuotona, koska päiväopiskelua työtapaturmassa vammautunut silmäni ei tulisi kestämään. Oliko siis ajatus, että monimuodossa ei tarvitse opiskella ja lukea?

Korvausmerkinnöissä on kirjattuna:

Vakuutusyhtiö ohitti kyseisen Näkövammaistenliiton kuntoutuspalautteen ja päätyi digitaalisen markkinoinnin monimuotokoulutukseen toimintakykyrajoitteista huolimatta.

Kirjauksesta käy ilmi, että korvauspäätöksen sisältö on käytännössä määritelty jo heti koulutukseni alussa. Minulle on tehty varausilmoitus, jossa on budjetoitu 30 % ansionaleneman korvaus koulutuksen jälkeiselle ajalle riippumatta siitä, työllistynkö tai pärjäänkö uudessa ammatissani.

Tämä osoittaa, että työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisissa ammatillisen kuntoutuksen päätöksissä ratkaisu tehdään tosiasiassa jo ennen kuin on selvitetty, soveltuuko koulutus vammautuneelle. Vaikka laki mahdollistaa koulutuksen keskeyttämisen, jos se ei ole sopiva, vakuutusyhtiö ei käytännössä hyväksy tätä. Puhun kokemuksesta.

Valmistuin siis 06/2020. Korvausmerkintöihin kirjattiin jo edellä mainitsemani:

45 % alenema oli vakuutusyhtiölle järkytys. Alenema tulisi vakuutusyhtiön työntekijöiden ajatuksissa saada pikaisesti laskettua budjetoituun 30 %:iin ennen 18.06.2023. Alkupalkkani uudessa työssäni laski aleneman heti 40 %. Lisää aleneman laskua saatiin nopeasti aikaiseksi, kun vakuutusyhtiössä vähän laskeskeltiin teoreettisesti.

Ilman kuulemispyyntöjä, teoreettisen palkan perusteella, vaikka tulojen osalta heillä on jo tällä hetkellä 5 täyden työvuoden todelliset toteutuneet tulotietoni käytettävissä. Ainoastaan ensimmäinen laskelma alkupalkkani huomioiden meni ns. oikein. Mikään oma dokumenttini työtuloista ei ole jatkossa kelvannut todistamaan mitä olen todellisuudessa tienannut. Ei verotustieto, ei eläketieto ELO:sta, ei tulosrekisteri, eikä työnantajan palkkatodistus. Samoin kuin ei käy todellisen työkykyni todistamiseen ammattilisen kuntoutuksen jälkeisessä työssäni mikään toimittamani lääkärinlausunto. Vakiintuneet korvauskäytännöt.

Tässä vielä vakuutusyhtiön korvausmerkinnöistä kuvankaappaukset työkykyni aleneman kehityksestä aikataulullisesti.

Eli ajalla 01.06.2020 – 01.12.2023 45 % -> 20 %. 3,5 vuodessa siis työkykyni parani 25 %. Jos työkykyni on vakuutusyhtiön mukaan parantunut 3,5 vuodessa 25 %, miten samaan aikaan voi olla kertynyt 329 sairauspoissaolopäivää samasta silmävammasta?

Miten korvausneuvoja voi päästää suustaan tällaista, kun iso osa palkastani on sairausajan palkkaa, jonka työnantaja on maksanut työtapaturmasta aiheutuneista sairauspoissaoloista:

Ammattilisesta kuntoutuksestahan oli jo pohjilla päätöksenä sen tuovan 70 % tervehtymisen soveltui kuntoutus tai ei. Työllistyn tai ei. Maksettu puhelinmääräyksellä 1.10.2021 oli 15 % nykäisty korvauksista pois eli tarkoittaa, että tuloni olivat nousseet tulloin 1 v 4 kk:ssa muka 8000 – 9000 €.

Muistelen vielä vähän lisää vanhoja. Mennään ihan alkuun työtapaturmani korvauskäsittelyssä vakuutusyhtiössä. Minullehan ei silmäortopedin mielestä ollut aikoinaan tapahtunut vasempaan silmään syy-yhteydessä olevaa työtapaturmaa. Lukekaahan itse millainen on vakuutuslääkärin lausunto hylätessään hoitavien lääkärien lausunnot. Tai lausunnosta ei voida puhua, koska vakuutuslääkärin ei tarvitse diagnosoida, mistä vamma sitten johtuu ellei väitetystä työtapaturmasta tai mikä aiheuttaa terveydelliset ongelmat. Muutoksenhaussa tätä ei myöskään vakuutuslääkäriltä velvoiteta Tamlassa, eikä vakuutusoikeudessa.

Korvausneuvoja:

Silmäortopedi: (Kaveri on muuten eri silmäortopedi, kuin nykyinen vuodesta 2021 eteenpäin korvauspäätöshylkyjä tekevä silmäortopedi. Tällä silmäsepällä.. siis silmäortopedilla on muuten jopa vakuutuslääketieteen erityispätevyys). Huomioi kellonaika eli iltahommiksi menee, kun painaa hoitavana lääkärinä päivät yksityisvastaanotolla ja kirjaa vakuutusyhtiölle iltasella hylkääviä käsittelymerkintöjä. Minun tapauksessa vakuutuslääkäri on nyt hylkäämässä lakisääteiset yli 2 miljoonan euron arvoiset korvaukset. Kai tajuaa sentään laskuttaa enemmän kuin pari tonnia lausunnostaan? Vai onko heillä prosenttikorvaus, kuten asunnonvälittäjällä? 2% korvauskin antaisi n. 40 000 € moraalinmyyntipalkkiota.

Tällä tasolla ja metodeilla evätään kaikki ns. kalliit ja lopun elämän korvausvelvollisuuteen mahdollisesti johtavat työtapaturmat. Raha ratkaisee voitollisen liiketoimintaa tekevän vakuutusyhtiön päätöksissä, kuten muidenkin alojen kannattavaan liiketoimintaa tähtäävissä yhtiöissä. Omalla tapauksellani on tosiaan hintaa oletuksena, että eläisin 80-vuotiaaksi, yht. yli 2 miljoonan ansionmenetyskorvaukset + lääkkeet ja hoidot päälle. Olen kallis ja sen vuoksi minun korvaukset tulee minimoida nollaan heti. Jos korvausvastuu määrätään, (mikä on erittäin epätodennäköistä) on muita keinoja poistaa korvaukset lopulta kuitenkin kokonaan.

Tämä kirjattiin 27.10.2022 korvausmerkintöihin kommunikoinnista kanssani: ”Ja vastaamme hänen kysymiin, kun olemme saaneet Tamlan päätökset.”

Kyseiset käsittelijät käyttävät julkista valtaa, eivätkä vastaa minulle yhtään mitään edes sähköposteissa. Kaikki päätökset tehdään kielteisinä ja minulle negatiivisina valituskelvottomina aiheesta riippumatta, jolloin perusoikeuteni viedään, mikäli erehdyn valittamaan yhdestäkään päätöksestä muutoksenhakuun. Kun valitusasiani eteni vakuutusoikeuteen sain ilmoituksen LähiTapiolan juristilta, ettei kysymyksiini vastata ennen kuin vakuutusoikeudesta ollaan saatu päätös. Tämä on LähiTapiolan vakiintunut korvauskäytäntö ainakin minun kohdallani.

Kontaktoin muutamia Pohjolan kanssa tapaturmakorvauksista taistelevia ja he ainakin saavat aina lainmukaisen valituskelvolliset päätöksen muutoksenhakuohjeineen. Ja selvennykseksi vielä: kyse ei ole lisälausunnoista tai lisämateriaalista valituksenalaiseen päätökseen vaan aivan eri korvausasiasta. Esim. omassa tapauksessani vuosibonuksen laskeminen työtapaturmavuoden tuloihini vs. työtapaturmavammasta aiheutuneet sairauslomat ammatillisen kuntoutuksen jälkeisessä uudessa työssäni. Jokainen ymmärtää, ettei kyse ole samasta valituksenalaisesta asiasta. Tai entäpä lisäksi tähän osa-aikaisuuden eläkepäätös?

Tässä vielä LähiTapiolan kanta edeuskunnan oikeusasiamiehelle selvityspyyntönä

Voiko LähiTapiolan lakimiesosasto enempää valehdella? Onko kyse yrityksestä harhaanjohtaa EOA:sta? Loppukaneetti ”LähiTapiola on toiminut lainmukaisesti Toni Korhosen tapaturmaeläke korvausasian käsittelyssä.” Huhhuh.. EOA:n vastauksen tulen julkaisemaan blogissani kunhan sen saan.

Palataan vielä miten ammatillinen kuntoutus saatiin hoidettua niin, että jouduin aivan väärälle alalle silmävammani rajoitteet huomioimatta? LähiTapiola ei koskaan toimittanut Takoon Näkövammaisten kuntoutuspalautetta. Vakuutusyhtiö on tapaturmalain velvoittamana velvollinen hakemaan ”siunaus” Takosta ehdottamaansa ammatilliseen kuntoutukseen eli myös perusteltava ehdottamansa uuden ammatillisen kuntoutuksen soveltuvuus vammautuneen olemassa olevaan työkykyyn suhteutettuna. Miten silmätarkkaa työtä (varsinkaan näyttöpäätetyötä) kykenemätön henkilö voidaan kouluttaa alalle, jossa silmätarkka työ on lähes 100 % työajasta? Digitaaliseen markkinointiin.

LähiTapiola pakotti minut Katja Noponen Oy:n keskustelemaan tradenomin kanssa pariksi tunniksi mitä koulutusta hän voisi vakuutusyhtiölle ehdottaa. Keskustelimme mm. yrittäjyydestä ja mainitsin yrittäjyyden kiinostavan. Kerroin hänelle urheiluhierojakoulutuksestani ja sanoin, että liikunnanohjaajan ammatti olisi silmän kannalta hyvä. Sitähän on minulle Näkövammaisten kuntoutusselvityksessäkin pidetty sopivana.

Katja Noposen ”kuntoutusselvittäjätradenomi” totesi, ettei se vakuutusyhtiölle kelpaa, koska kyseisen ammatin eli liikunnanohjaajan teoreettinen palkka olisi liian pieni vs. tapaturmaeläkkeesi perusteena oleva työtulo. Minulle täytyy siis järjestää vähintäänkin AMK-tason koulutus. Tämä tarkoitti siis käytännössä sitä, että työllistyn tai en, niin tällöin teoreettinen uuden ammattini tilastopalkka vähennetään tapaturmaeläkkeestäni, jolloin tällä ”lain velvoittamalla korvauskäytännöllä” maksuvelvoite vakuutusyhtiöllä pienenee.

Kuntoutusselvitys oli siis pari tapaamista Katja Noponen Oy:ssa, joissa täyteltiin lappuja toimistossa ja katseltiin netistä mikä voisi kiinnostaa ja milloin koulutukset alkaisivat. Kuvaavaa oli ”kuntoutusasiantuntijan” kommentti: ”sun silmä ei kestä päiväopiskelua, niin laitetaan sut monimuotoon. Siellä ei tarvitse käydä paikan päällä kuin kaksi päivää kuukaudessa” Eli hänen ”ammattitaitonsa ja asiantuntijuutensa” mukaan lähipäivien lisäksikö ei tarvitse opiskella tai tehdä tehtäviä? Tällöin ymmärsin ensimmästä kertaa olevani kusessa. Ei se voi olla noin!

No olihan se. Yllä on todisteet. Ei se tarkoita todellakaan sitä, että jos työtapaturmassa vammautunut tai ammattitautiin sairastunut jossain vaiheessa saa hänelle riidattomasti kuuluvat tapaturmalain ja tapaturmavakuutuksen ehtojen mukaiset korvaukset, että niiden maksaminen jatkuisi todellakaan loppuelämää. Sitten alkaa ammatillinen kuntoutus- vedätys, huijataan teoreettisia tuloja, ei selvitetä todellista työkykyä uudessa ammatissa, otetaan vakuutusetsivä käyttöön, ym. Korvausten maksu pyritään lopettaman keinolla millä hyvänsä.

En edelleenkään ymmärrä miten vakuutusyhtiön työntekijät saadaan moraalisesti tähän vedätykseen manipuloitua. Kaikella on näköjään todellakin hintansa. Myös moraalilla. Kovin halvalla se vaan menee, mutta kaippa traumoistaan kärsivä korvauskäsittelyyn osallistuva työntekijä saa tästä myös vallan tunnetta. Pääsee alistamaan ja kiusaamaan heikommassa asemassa olevaa työkynsä ja toimeentulonsa menettänyttä työtapaturman uhria tai ammattitautiin sairastunutta. Keittiöpsykologiaa. Valelääkärinä ohjaisin ketamiinihoitoon selvittelemään traumojaan. Pääseehän hän myös samalla ryhmätuen piirin yhdessä vakuutuslääkäreiden ja vakuutusyhtiön juristien kanssa. En halua pahoitella moraalisaarnaani tässäkään välissä. Mutta jatketaan nyt varsinaisen artikkelini aiheen parissa.

Vammautuneellahan on alkuperäinen korvauspäätös, jolla hän on oikeutettu tapaturmalain mukaisiin korvauksiin. Älkää siis koskaan erehtykö luottamaan siihen tai laskeko mitää sen jatkumisen varaan. Korkeat indeksikorotukset tapaturmaeläkkeisiin (vuosi 2024) tai pakotettujen kalliiden uusien korvaustapausten lisääntyminen johtaa aina vakuutusyhtiössä jo vanhojen korvattujen eläkkeiden uudelleentarkasteluun. Tarkoituksena niiden pienentäminen tai lopettamisesta kokonaan. Budjetoidut korvausvarat on saatava riittämään ja tällöin kun selvät tapaukset on korvattava, aletaan etsimään jo myönnetyistä korvauksista eväämisvaihtoehtoja. Sehän onnistuu vakuutusyhtiön sisäisillä ohjeistuksilla eli vakiintuneilla laittomilla korvauskäytännöillä. Ei rikosoikeudellista pelkoa seuraamuksista vakuutusyhtiön työntekijöille. Sisäisiä bonuksia sen sijaan kyllä erinomaisesta ja ansiokkaasta korvausten eväämisistä.

Minun oli siis pakko mennä Katja Noposelle ”kuntoutuksen selvittelyyn”. Mikäli olisin kieltäytynyt, olisi vakuutusyhtiö katkaissut korvaukset vedoten myötävaikuttamiseen eli ammatillisesta kuntoutuksesta kieltäytymiseen. Ei ollut vaihtoehtoja, eikä tuolloin myöskään uskallusta. Muistissa oli edellinen tappelu Tamlaan asti. Tiesin, että mitään en voi, mikäli keskeyttävät korvaukset.

Malliksi teille vielä valituskelvoton päätös osa-aikaisesta työstä muutoksenhaun ollessa käynnissä vuosityöansiosta ja vuosibonuksen huomioimisesta tapaturmavuoden työtuloihin:

Tämä lisäksi laskitte työkyvyn alenemaani 25 % -> 20 % valituksenalaisessa asiassa perustuen teoreettisiin työtuloihini valituskelvottomalla päätöksellä. Mikä laki antaa tähän mahdollisuuden?

”Julkiseen hallintotehtävään voidaan ammatillisen kuntoutuksen osalta katsoa kuuluvan Ty-
TALin mukainen velvollisuus selvittää tarve, asiaan liittyvä neuvonta, kuntoutukseen ohjaaminen
sekä ratkaisut ja korvauspäätökset oikeudesta kuntoutukseen sekä korvauksiin.”

Minun ja monen muun kohdalla lopputulos on kuitenkin yllä esittämäni asia hieman eri vivahtein tapauskohtaisesti. Ensin tapellaan lakisääteisistä ja vakuutusehtojen mukaisista korvauksista 1-5 vuotta. Jos ne jollain tuurilla sattuu saamaan, alkaa vakuutusyhtiö korvauksia vähentämään keinolla millä hyvänsä.

Kuinkakohan laajaa kyseinen toiminta on yleisesti ottaen vakuutusyhtiössä ja millainen taloudellinen hyöty toiminnalla saadaan? Miksi valtiojohtoa, puoluepoliittisia ammattiliitoja tai kansanedustajia ei kiinnosta korvausvelvollisuuden siirtäminen yksityiseltä pörssiyhtiöiltä (kerätessään lakisääteisiä vakuutusmaksuja työnantajilta) ja siirtäessään lakisääteisen korvausvelvollisuuden verovaroista kustannettavaksi yhteiskunnan vastuulle? Ketkä tässä vyyhdissä ovat mukana ylläpitämässä järjestelmää ja salaamassa toimintaa? Nykyiset ja entiset ministerit kansanedustajia myöden tietävät tämän kaiken, mutta heillä ei ole uskallusta tai tarvetta puuttua, koska omat munat on jo ns. samassa korissa edellisten kolleegoiden tehdessä olla kommentoimatta ja puuttumatta-sopimukset vakuutuslaitosten kanssa. Kytkökset ja saunalaudesopimukset paljastuisivat.

Minä en luota kehenkään. Kaikkein vähiten LähiTapiolaan. LähiTapiolalle uusi slogan ilmaiseksi. Saa käyttää.

Loppuun vielä muutama kuvankaappaus vakuutusoikeuden toiminnasta omassa korvausasiassani, jossa vietiin yli kolmeksi vuodeksi perutuslailliset oikeudet. Vakuutusoikeus paikkaa vakuutusyhtiöiden, sekä Tamlan laittomuudet. Tamlan ja Vakuutusoikeuden tehtävä on ottaa kantaa valituksiin vakuutusyhtiön tekemistä päätöksistä. Onko kyse myös toimivallan ylityksestä omassa tapauksessani?

Eli vakuutusoikeus toimiikin ensi asteena ja tekee päätöksen, josta en saa valituslupaa? Tamlan, eikä vakuutusoikeuden ei tarvitse saamani tiedon mukaan tehdä kuulemista omista havainnoistaan ja päätelmistään eli tällöin voivat helposti ylittää toimivaltansa. Pyyntöni koski oikeuden viivästymisestä maksettavia korvauksia, kun asia palautetaan Tamlaan menettelyvirheen johdosta, mutta jos päätös on edukseni niin suostun siihen. Nyt vakuutusoikeus esittää asian niin, että minä muka hyväksyin Tamlan laittoman menettelyn, kunhan he ratkaisevat asian nopeasti.

Vakuutusoikeuden lausuma ”on nyttemmin kuullut” tarkoittaa, että Tamlassa oli vakuutusyhtiön toimittamia dokumentteja n. 400 kpl ja kun asia eteni vakuutusoikeuteen dokumenttien määrä lisääntyi noin tuhanteen. Sain vakuutusoikeudelta linkin sähköiseen aineistoon. Ei mitään erittettelyä edes, mitä uusia asiakirjoja on toimitettu ja miksi. ”Vakuutusoikeus katsoo olevan Korhosen oikeusturvan kannalta… kuulemisvirheestä huolimatta… palauttamatta asiaa muutoksenhakulautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.”

Suomeksi: Muutoksenhaku on rikkonut lakia, Korhonen sen havaitsi, vakuutusoikeus olisi joutunut riidattomana asiana palauttamaan asian muutoksenhakuun, joka olisi tarkoittanut koko käsittelyrumbaa alusta. Oli mennyt jo yli kolme vuotta asioiden käsittelyssä, joissa molemmat valitusasia olivat menneet väärin. Olisi joutunut maksamaan Korhoselle oikeuden viivästymisestä korvauksia ja Korhonen olisi voinut perustella asiansa paremmin uusin lisäselvityksin. Ehdolliset pyynnöt Korhoselta esitetään vaatimuksina, jotka vakuutusoikeus hyväksyy eli päättelevät voivansa rikkoa lakia minun muka siihen suostuessa ja hävitessäni jutun. Ja mikä parasta koko järjestelmä kannalta, en saanut valitusoikeutta korkeinpaan oikeuteen.

Asiantuntijalääkärinä ei käytetty valtioneuvoston nimittämiä asiantuntijalääkäreitä eli silmätautien- eikä kivun asiantuntijalääkäreitä tietenkään. Siihen riitti oman työterveylääkärini kolleega eli vakuutusoikeuden ylilääkäri. Hän siis käytännössä kumosi oireiden osalta myös Tamlassa alunperin HUS:in silmätautiprofessorin ulkopuolisen asiantuntijalausunnon ja oli mukana toteuttamassa johtavana lääkärinä vakuutusoikeuden laitonta toimintaa. Sen lauluja laulat kenen leipää syöt.

Mikäli jaksoit lukea artikkelini loppuun, kiitos siitä. Artikkelini olen yrittänyt rakentamaan tarkoituksellisesti kuvaamaan millaisessa tilanteessa olen. Hieman epälooginen rakenne, pomppoilua asiasta toiseen, alkuun, nykyhetkeen ja takasiin. Tätä on tällä hetkellä elämäni yrittää selviytyä täysjärkisenä töissä ja vapaa-ajalla. Täysin vedätettynä ja henkisesti finaalissa jatkuvaa epäoikeudenmukaisuutta kohdanneena. Loppua ei näy. Vakuutusyhtiö tekee tiliä ja mitä teen töitä väärässä ammatissa terveydentilani huomioon ottaen ja vähentäen 50 000 € vuodessa vakuutusyhtiön korvausvelvollisuutta. Onko minulla maailman kallein ammattilinen kuntoutus, joka teki vieläpä terveeksi?

Stressi lisää silmäsärkyä ja suuri osa stressistä johtuu vakuutusyhtiöstä. Mikäli omaehtoisesti vähentäisin työtunteja hoitavien lääkäreiden suosituksesta, eläketuloni laskisi. Miksi taas ottaisin ns. takkiini? Tapaturmaeläke on sanana pysyvä. Tapaturmaeläke on lakisääteinen sosiaaliturva. Tapaturmaeläke on lakisääteisen vakuutuksen korvaus työtapaturman tai ammattitaudin seurauksena. Ikävä kyllä näinhän se ei todellisuudessa ole.

Tulen hakemaan vakuutusyhtiöstä ammatillista kuntoutusta perustuen tapaturma- ja ammattitautilakiin. En selviä nykyisessä työssäni tapaturmavammastani johtuen. Syy-yhteys on myönnetty.

Luovuttaminen ei ole vaihtoehto.

-Toni