suoraa puhetta!
Olen käynyt lukuisten puoluepoliittisten ammattiliittojen juristien sidonnaisuudet läpi ja kaava on sama. Ammattiliittojen juristit ovat edustettuina mm. Tamlassa, vakuutusoikeudessa, työeläkeyhtiöissä ja työtuomioistuimessa. Omassa keississäni viimeisimmässä vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanossa istui rakennusliiton johtava lakimies. Ja turpaanhan siinä tuli.
Voisin kirjoittaa kirjan kaikista laittomuuksista mitä LähiTapiola on omassa korvauskäsittelyssäni tehnyt. Sitä ennen dokumentoin kaikki nämä laittomuudet blogiini jokaisen halukkaan luettavaksi. Niille jotka eivät uusina lukijoina vielä tiedä, niin alun perinhän minulle ei vakavaa silmävammaa 12/2013 vakuutuslääkäreiden mukaan työttapaturmassa edes aiheutunut. Voitin kiistan Tamlassa 2015 lopussa ja sain lakisääteiset tapaturmalain mukaiset korvaukset. Nyt kyseisiä korvauksia on ajettu systemaattisesti alas, vaikka silmävamman oireet vain lisääntyvät ja elämisen laatu laskee vuosittain.
Oikeusasiamies on todennut: yhtiö ei voi myöhemmin väittää, ettei päätöstä annettu, jos vakuutusyhtiö itse on päättänyt antaa päätöksiä puhelimessa, päätöksen ei tarvitse olla kirjallinen, puhelimessa annettu myönteinen päätös sitouttaa vakuutusyhtiön.
Ylen jutun perusteella Fennian toiminta näyttää enemmän prosessistrategialta kuin aidolta rikosepäilyltä. Todisteiden valikointi, vakuutusetsivien asema ilman lainsäädäntöä ja se, että valtio ajoi yhtiön asiaa syyttäjän kautta, ovat yhdistelmä, joka ei kestä päivänvaloa.
Järjestelmän rakenteellinen ongelma syntyy siitä, että valtio on antanut voittoa tavoitteleville pörssiyhtiöille luvan käyttää julkista valtaa tavalla, joka palvelee niiden omaa taloudellista etua. Tämä mahdollistaa vakuutuslääketieteeseen perustuvat, korvauksia systemaattisesti leikkaavat käytännöt sekä sen, että ensiasteen muutoksenhaku (Tamla) on rahoituksellisesti sidottu samoihin yhtiöihin, joiden päätöksiä sen pitäisi arvioida. Kun tähän kytkeytyvät puoluepoliittisesti sidoksissa olevat ammattiliitot, hiljainen ja varovainen media sekä ministeriö Valtiokonttoreineen, syntyy kokonaisuus, jossa valvonta on käytännössä näennäistä. Jos lakien noudattamista ei valvota eikä ilmoitettuihin lainvastaisuuksiin puututa, järjestelmä ei muutu. Eihän sen ole tarkoituskaan muuttua.
Työtapaturma, ammattitauti ja vakuutusyhtiön päätös, mutta mitä seuraavaksi? Lue riippumattomat ohjeet korvauskäsittelystä, muutoksenhausta ja ammatillisesta kuntoutuksesta tonikorhonen.fi-blogistani.
Kirjauksesta käy ilmi, että korvauspäätöksen sisältö on käytännössä määritelty jo heti koulutukseni alussa. Minulle on tehty varausilmoitus, jossa on budjetoitu 30 % ansionaleneman korvaus koulutuksen jälkeiselle ajalle riippumatta siitä, työllistynkö tai pärjäänkö uudessa ammatissani.
Tämä osoittaa, että työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisissa ammatillisen kuntoutuksen päätöksissä ratkaisu tehdään tosiasiassa jo ennen kuin on selvitetty, soveltuuko koulutus vammautuneelle. Vaikka laki mahdollistaa koulutuksen keskeyttämisen, jos se ei ole sopiva, vakuutusyhtiö ei käytännössä hyväksy tätä. Puhun kokemuksesta.
”Petosrikoksissa tekijä tavoittelee itselleen taloudellista hyötyä uhria erehdyttämällä. Usein petoksen seurauksena on taloudellinen vahinko uhrille.” Onko joskus julkista valtaa käyttävä vakuutusyhtiön työntekijä joutunut harhaanjohtamisesta petossyytteenä käräjille? Siten, että poliisi on tutkinut rikosilmoituksen ja asia on edennyt syyttäjälle ja hän on lähtenyt syyttämään ns. valtion piikkiin? Kysymys on virkamiesvastuusta. Kysymys on virkamiesveljeydestä.
Tästä saa vähän ajatuksia, miten tässä maassa työkavereita puolustetaan. MOT- dokumentti Poliisi pahoinpiteli poikani | MOT | Yle Areena antaa hieman viitteitä miten esim. poliisissa toimitaan, kun ei lainvalvojina uskalleta puuttua virkaveljen perseilyihin, eikä edes lainrikkomuuksiin. Eikä jälkeenpäin olla nähty mitään. Tietenkään. Lampaat. Jos joillain nyksittäisellä poliisilla on patoutumia, joita pitää purkaa ylimitoitetulla väkivallalla heikompaa kohtaan, niin eikö tähän tulisi virkaveljien puuttua?
Useissa maissa tapaturmakorvaukset ovatkin täysin julkisen sektorin hoidossa juuri näistä syistä. Euroopan maiden työtapaturmavakuutusjärjestelmät ovat kehittyneet eri tavoin, mutta jakautuvat pääosin kahteen malliin: Bismarckin mukaiseen vakuutusmaksupohjaiseen järjestelmään ja Beveridgen verorahoitteiseen malliin. Useimmissa EU-maissa järjestelmä on julkinen tai julkisoikeudellinen, ja sitä hoitavat erilliset, voittoa tavoittelemattomat laitokset, kuten Saksassa, Itävallassa, Ranskassa ja Italiassa. Joissakin maissa – kuten Tanskassa, Suomessa, Belgiassa ja Alankomaissa – järjestelmä on yksityisten vakuutusyhtiöiden hoidossa.Onko yksityisille annettu julkinen valta enää oikeutettua, jos se johtaa systemaattisiin oikeusturvaongelmiin? Tämä on juridisesti perusteltu kysymys, ja se on juuri sellainen, jonka oikeusasiamiehen tulisi nostaa esiin havaitessaan menettelyissä jatkuvia rakenteellisia ongelmia.
