Väliaikatietoa eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdystä kantelustani koskien lainvastaisia valituskelvottomia päätöksiä

Tekoälyn tiivistelmä artikkelista:

”Työtapaturma- ja ammattitautilain 242 §:n tarkoitus on rajattu: väliaikainen päätös on sallittu vain silloin, kun vakuutuslaitos hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen. Jos vakuutusyhtiö antaa valituskelvottomia kielteisiä ratkaisuja asioissa, jotka eivät liity valituksen kohteeseen, menettely poikkeaa sekä lain sanamuodosta että sen tarkoituksesta. Toistuva käyttö muodostaa rakenteellisen oikeusturvaongelman.

Perustuslain 21 § turvaa oikeuden saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä ja oikeuden hakea muutosta. Jos vakuutusyhtiö käyttää valituskelvottomia päätöksiä vuosien ajan, muutoksenhakuoikeus toteutuu vain muodollisesti. Tämä täyttää hyvän hallinnon vastaisen menettelyn ja perusoikeusloukkauksen tunnusmerkit.

Oikeutesi

• Oikeus valituskelpoiseen päätökseen, ellei 242 §:n edellytykset täyty.
• Oikeus muutoksenhakuun riippumattomaan lainkäyttöelimeen.
• Oikeus viivytyksettömään käsittelyyn (PL 21 §).
• Oikeus saada asiasi tutkituksi perusoikeusnäkökulmasta oikeusasiamiehen toimesta.
• Oikeus vaatia vahingonkorvausta, jos lainvastainen menettely on aiheuttanut taloudellista vahinkoa.
• Oikeus tehdä kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka valvoo nimenomaan julkisen vallan käyttöä vakuutusyhtiöissä.

Mahdolliset seuraamukset vakuutusyhtiölle

Vakuutusyhtiö ei saa rikosoikeudellisia rangaistuksia, mutta ”seuraamuksia” on useita:

• Oikeusasiamiehen huomautus, moite tai lainvastaisuuden toteaminen.
• Hallinnollinen ohjaus tai velvoite muuttaa korvauskäytäntöjä.
• Mahdollinen vahingonkorvausvastuu, jos menettely on ollut selvästi lainvastainen ja aiheuttanut taloudellista vahinkoa.
• Finanssivalvonnan valvontatoimet, jos kyse on järjestelmällisestä tai laajasta lainvastaisesta käytännöstä.
• Mahdollinen laajempi järjestelmäarviointi, jos oikeusasiamies katsoo, että kyse ei ole yksittäistapauksesta vaan rakenteellisesta ongelmasta.

Jos vakuutusyhtiö jatkaa valituskelvottomien päätösten antamista samoilla perusteilla, kyse on systemaattisesta lainvastaisesta käytännöstä, joka kuuluu julkisen vallan käytön valvonnan ytimeen.”

★★★★★★★

Toistan jälleen sanomisiani: en edelleenkään ole lakimies, enkä sellaista edes yritä esittää. En ole myöskään lääkäri, mutta ymmärrän kroonisen silmäsäryn vaikutukset elämisen laatuun silmän liikuttajalihasten vaurioitumisen, valoherkkyyden ja akkommodaatiohäiriön aiheuttamina paremmin kuin yksikään vakuutusyhtiön vakuutuslääkärinä asiantuntijalausuntoja kirjoitteleva silmäortopedi. Päätelmät ovat tässäkin artikkelissa omiani ja vastuu on lukijalla. Jokainen juristi tai sellaisena itseään pitävä voi arvioida artikkelini väärin ymmärrykset ja laittaa yksityisviestillä korjaukset. Korjaan oikein mielelläni tekemäni asiavirheet. Veikkaan, että aika hiljaista on.

Ei näistä korvauskäytännöistä ja lain tulkinnoista asioista saa tietoa yhdeltäkään viranomaiselta. Aina on muka kyse yksittäistapauksesta, eikä kantaa voida täten ottaa. Ei uskalleta puuttua. Finanssivalvonta, Tako, Fine, TVK.. virkamiehiä viran perään ja kaikki istuvat epäuskoiseen tyyliinsä vastaamassa mitään sanomatonta diipadaapaa. Samaan aikaan vakavasti vammautuneet ihmiset yrittävät selvitä byrokratian ja valituskelvottomien päätösten viidakossa, joka ei täytä lain eikä perusoikeuksien vähimmäisvaatimuksia. Mutta nyt asiaan.

TyTAL 242 § sallii vakuutuslaitoksen antaa väliaikaisen päätöksen vain, jos:

1. Päätös koskee valituksenalaista asiaa.
2. Päätöksellä hyväksytään valituksessa esitetty vaatimus.
3. Päätös ei estä myöhempää valitusta.

Näiden periaatteiden tarkoituksena on nopeuttaa hyväksyvien ratkaisujen voimaantuloa.

Käytännössä väliaikaisia päätöksiä annetaan usein asioissa, jotka eivät liity valituksen kohteeseen, siirtämään lopullisen päätöksen antamista kuukausilla tai jopa vuosilla, sekä oikeuttamaan menettelyt TAKO-ohjeiden tai lain 242 §:n avulla, vaikka edellytykset eivät täyty.

Tuloksena on vakava rakenteellinen oikeusturvaepäkohta: vakuutettu jää odottamaan lopullista ratkaisua, ja muutoksenhakuoikeus toteutuu vain muodollisesti. Väliaikaisista päätöksistä on tullut poikkeussäännöksen sijaan käytännön normi, joka syrjäyttää oikeusturvan. Tämä johtaa paitsi oikeuden viivästymiseen myös vakuutetun taloudelliseen haittaan, esimerkiksi indeksointien ja ansioiden osalta.

Väliaikainen päätös on alun perin ollut keino nopeuttaa oikeuden toteutumista korvauksen saajan eduksi, mutta nyt se toimii usein sen estäjänä. Oikeudenmukaisen ja läpinäkyvän vakuutusjärjestelmän poikkeussäännöksestä on muodostunut LähiTapiolan vakiintuneena korvauskäytäntönä pysyvä epäkohta. Tätä korvauskäytäntöä on vakiintuneesti toteutettu muissakin korvaustapauksissa. Tuleeko joku tutkimaan laittomuuden laajuutta? Ei. Toki eduskunnan oikeusasiamiehen siunatessa LähiTapiolan toiminta lain mukaiseksi olisi ratkaisu vähintäänkin kyseenalainen. Heräisi kysymys: kuka tai mikä ohjaa eduskunnan oikeusasiamiestä?

Mennäänpäs asiaan. Löysin kirjeenvaihdon LähiTapiolan Tamlaan sähköisesti lähetetyistä dokumenteista liittyen valitukseeni vuoden 2026 tapaturmaeläkepäätöksestä. Liittyykö kanteluni valitukseeni? Ei. Vakuutusyhtiön minulle toimittamissa n. 650 sivun dokumenttinipussa kyseistä kirjeenvaihtoa ei ollut. Katson kyseiset esittämäni dokumentit julkaisukelpoisiksi, koska kyseessä on oma asiani, jota jaellaan ympäriinsä liittymättä valitusasiaani muille luettavaksi paitsi minulle asianosaisena, enkä paljasta henkilökohtaisia tietoja.

Eduskunnan oikeusasiamiehen tiedustelu LähiTapiolalle koskien kanteluani valituskelvottomista päätöksistä:

Tähän selvityspyyntöön LähiTapiola antoi vastineensa:

LähiTapiolan viittaus Takon muutoksenhaun menettelytavat-ohjeeseen on vedätysyritys vääristäen esittää, että kyse väliaikaisiin valituskelvottomiin päätöksiin syynä olisi valituksenalainen asia. Sain valituskelvottomat päätökset mm. osa-aikaisuutta koskien. Valitukseni koskivat vuosityöansiotani ja vuosibonuksen huomioimista.

Kyseisessä viittauksessa, johon LähiTapiola vetoaa:

”6.2. Väliaikaiset päätökset
Väliaikainen päätös liittyy ainoastaan niihin asioihin, jotka ovat valituksenalaisia. TyTAL 242 §:n 2 momentin mukaan vakuutuslaitos voi väliaikaisella päätöksellä muuttaa aikaisempaa päätöstään siltä osin kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen.

Sisällöllisesti väliaikaisella päätöksellä on samat perusteluvaatimukset kuin varsinaisille päätöksille. Lisäksi siinä on ilmoitettava, milloin varsinainen päätös tullaan antamaan. Väliaikaisesta päätöksestä on myös ilmettävä, että siitä ei ole muutoksenhakuoikeutta eikä siihen saa liittää muutoksenhakuohjetta. Huomattava on myös, että vakuutuslaitos ei saa väliaikaisella päätöksellä hylätä mitään vaatimuksia.”

LähiTapiola siis hylkäsi korvausvaatimukseni antaen kielteiset valituskelvottomat päätökset useasta asiasta kolmen vuoden ajan vedoten muutoksenhaun alaiseen asiaan. Mm. osa-aikaisuutta koskeva päätös tuli kielteisenä valituskelvottomana, samoin työkykyni alenemaa laskettiin 25 % – > 20 % yksipuolisella valituskelvottomalla päätöksellä. Vakuutusyhtiön omaan vastineeseensa viitaten: ”Huomattava on myös, että vakuutuslaitos ei saa väliaikaisella päätöksellä hylätä mitään vaatimuksia.” Työtapaturma- ja ammattitautilaista: ”Jos vakuutuslaitos hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen osin tai kokonaan sen jälkeen, kun valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle, voi vakuutuslaitos niin ikään antaa väliaikaisen päätöksen.”

Työtapaturma- ja ammattitautilakiin viittaus:

242 § Itseoikaisu ja valituksen siirto muutoksenhakuelimelle

”Vakuutuslaitos voi tällöin väliaikaisella päätöksellä muuttaa aikaisempaa päätöstään siltä osin kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen. Jos vakuutuslaitos hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen osin tai kokonaan sen jälkeen, kun valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle, voi vakuutuslaitos niin ikään antaa väliaikaisen päätöksen. Väliaikaisesta päätöksestä on ilmoitettava viipymättä muutoksenhakuelimelle. Vakuutuslaitoksen väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta.”

Odotan nyt siis eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisua. Eduskunnan oikeusasiamies voi käytännössä antaa vain huomautuksen tai moitteen. Lisäksi hän voi todeta menettelyn lainvastaiseksi tai kiinnittää huomiota menettelytapaan.

Kysymyksiä jotka jäävät auki: Miten korvataan perustuslaillisen oikeuden rikkominen kolmen vuoden ajalta? Onko vahingonkorvausvelvollisuutta? Ja kaiken kisäksi, kaikki vakuutusoikeuden päätöksen jälkeen saamani valituskelvottomien päätösten tilalle saadut valituskelvolliset päätökset ovat menettelyvirheen vuoksi poistettava. Vakuutusyhtiö vetoaa, että lopulta sain päätökset lain mukaisti yrittäen näennäisesti korjata lain rikkomuksen. Voiko eduskunnan oikeusasiamies vakuutusyhtiön vastineen sisällön hyväksyä laillisena vai uskaltaako todeta selvityksen harhaanjohtavaksi ja valheelliseksi?

Entäpä nyt, kun on sama tilanne päällä kuin neljä vuotta sitten? Olen tehnyt valituksen vakuutusyhtiön lainvastaisesta päätöksestä tammikuussa Luovuttaminen ei ole vaihtoehto. Ei vuonna 2026, eikä tulevaisuudessakaan – Toni Korhonen. Tulenko siis lähiaikoina saamaan jälleen valituskelvottomia päätöksiä vaatimistani asioista eli työkykyni todellisesta selvittämisestä ammattillisen kuntoutuksen jälkeisessä ammattissa tapaturmalain mukaisesti, työtapaturmavammassa vasemman silmäni säryistä aiheutuneiden sairauspoissaolojen korvaamista tapaturmavakuutuksen mukaisesti, sekä jälleen kerran osa-aikaisuuden mahdollisuutta parantaen työkykyäni nykyisessä ammatissani?

Ensimmäinen ilmoitus tulikin jo tänään. Kyllä, ilmoitus, valituskelvoton sellainen;

”TIEDOKSI 6.3.2026

Tämä on ilmoitus vahinkoasiasi käsittelystä. Tästä ilmoituksesta ei ole valitusoikeutta.
Korvausasiasi on valituksen vireillä muutoksenhakuasteessa, ja asian ratkaisulla
saattaa olla merkitystä tähän asiaan. Tästä syystä emme voi antaa valituskelpoista
päätöstä, ennen kuin olemme saaneet lain voimaisen päätöksen
muutoksenhakuasteesta.
Olemme käsitelleet korvausasiasi lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella.
Sinulle on aiheutunut vahinkotapahtuman seurauksena vasemman silmän
akkomodaatiojärjestelmän vaurioituminen. Olemme uudelleen kouluttaneet sinut
tradenomiksi, jonka jälkeen olet työllistynyt omalle työnantajallesi. Olemme
maksaneet sinulle työkyvyn alentumaan saamasi ansioiden perusteella
valmistumisen jälkeen.
Olet käynyt lääkärissä 23.02.2026 ja sinulle on kirjoitettu sairauslomaa ajalle
23.02.2026-04.03.2026.

Ratkaisu

Sinulle ei makseta 100 % tapaturmaeläkettä sairausloman ajalta. Sinulla on oikeus
työkyvyn alentuman mukaiseen korvaukseen.
Lääketieteellisten selvitysten perusteella on katsottava, että silmävamman tila on
vakiintunut. Pystyt työskentelemään työnkuvasi mukaisissa työtehtävissä lievällä
haitalla.

Sovellettavat säännökset
Tapaturmaeläkkeen edellytyksenä on tapaturmavakuutuslain 18 §:n mukaan, että
työkyvyn voidaan arvioida alentuneen vähintään 10 prosenttia tapaturman
aiheuttaman vamman tai sairauden johdosta. Työkyyn alentumista arvioitaessa
otetaan huomioon jäljellä oleva kyky hankkia ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella
työllä, jota työntekijältä voidaan kohtuudella edellyttää muun muassa koulutuksen,
aikaisemman toiminnan, iän ja asumisolosuhteiden ym. seikkojen perusteella.

Työkyvyn alentumista määrättäessä on selvitettävä ansiotulojen alentumisen syy-yhteys tapaturman aiheuttamaan vammaan tai sairauteen hankkimalla tarvittavat
selvitykset esimerkiksi työntekijän työstä ja terveydentilasta sekä ansioista ennen
tapaturmaa ja sen jälkeen.”

Toimitin tottakai kyseisen ilmoituksen saman tien eduskunnan oikeusasiamiehelle käsittelyssä olevaan kanteluuni saatesanoin viittauksilla samoihin laittomuuksiin, joita viimeksikin sain kokea muutoksenhaun ajan yli kolme vuotta saaden valituskelvottomia päätöksiä.

Parit viittaukset vielä perustuslakiin:

”21 § Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

22 § Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.”

Oikeusasiamies ei viittaa perustuslain pykäliin sattumalta kuulemiskirjeissä. Se on usein merkki siitä, että: kyse ei ole vain yksittäisestä korvauspäätöksestä. Asiaa tarkastellaan perusoikeusnäkökulmasta.

Olisiko jo pikku hiljaa aika ottaa yksityisiltä vakuutusyhtiöiltä oikeus julkisen vallan käyttöön eli käsittelyoikeus työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin korvauksiin ja vastuulle ainoastaan lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvien tapaturmaeläkelainmukaisten korvausten maksu vakuutusehtojen mukaisesti? Tämä olisi valtiosääntöisesti täysin mahdollinen ratkaisu. Se edellyttäisi poliittista päätöstä ja lakimuutosta, mutta ei ole juridisesti mahdoton. Perusteluina: oikeusturvan vahvistaminen, yhdenvertaisuuden parantaminen, päätösten riippumattomuuden lisääminen, sekä rakenteellisen viivästyksen poistaminen.

Useissa maissa tapaturmakorvaukset ovatkin täysin julkisen sektorin hoidossa juuri näistä syistä. Euroopan maiden työtapaturmavakuutusjärjestelmät ovat kehittyneet eri tavoin, mutta jakautuvat pääosin kahteen malliin: Bismarckin mukaiseen vakuutusmaksupohjaiseen järjestelmään ja Beveridgen verorahoitteiseen malliin. Useimmissa EU-maissa järjestelmä on julkinen tai julkisoikeudellinen, ja sitä hoitavat erilliset, voittoa tavoittelemattomat laitokset, kuten Saksassa, Itävallassa, Ranskassa ja Italiassa. Joissakin maissa – kuten Tanskassa, Suomessa, Belgiassa ja Alankomaissa – järjestelmä on yksityisten vakuutusyhtiöiden hoidossa.Onko yksityisille annettu julkinen valta enää oikeutettua, jos se johtaa systemaattisiin oikeusturvaongelmiin? Tämä on juridisesti perusteltu kysymys, ja se on juuri sellainen, jonka oikeusasiamiehen tulisi nostaa esiin havaitessaan menettelyissä jatkuvia rakenteellisia ongelmia.

124 § Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle

”Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia.”

Palaan tähän vyyhtiin saatuani eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisun.

Tiesitkö muuten, että Elias Lönnrot (1802-1884) keräsi aikanaan laajasti kansanrunoutta, tarinoita ja myyttejä eri puolilta Suomea. Hän dokumentoi saamansa tiedot ja julkaisi ne myöhemmin kirjoissaan.

Saan lukuisia yhteydenottoja vakavien työtapaturmien uhreilta ja ammattitauteihin sairastuneilta. Kuulen tarinoita laittomista korvauskäytännöistä eri vakuutusyhtiöissä. Vakuutusetsivien toimintamalleista ja heidän tutkintaraporteistaan. Puheluiden litterointien katoamisista. Korvauskäsittelijöiden ja vakuutusyhtiöiden johtajien epämääräisistä viesteistä. Puoluepoliittisten ammattiliittojen lakimiesten kaksoisrooleista muutoksenhauissa olla antamatta juridisia neuvoja ammattitaudin uhrille oman liittonsa jäsenelle ja samaan aikaan toimiessaan vakuutusoikeudessa ratkaisukokoonpanossa antamassa kielteistä päätöstä saman jäsenen valitukseen. Vieraskielisten/maahanmuutajien kohtaamia ja kokemia täydellisiä kusetusyrityksiä evätä korvauksia niin työnantajien kuin vakuutusyhtiöiden toimesta.

Minullakin on siis kerättynä erittäin mielenkiintoisia tarinoita ja koko ajan saan niitä lisää. En kierrä talosta taloon. Blogini saavuttaa enenemässä määrin vakuutusyhtiöiden korvauskäsittelyissä ja muutoksenhaussa epäoikeudenmukaisuutta kokeneet heidän etsiessä tietoa saamastaan epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Kuulen uskomattomia tarinoita dokumentein todistettuna. Iso kiitos Teille kaikille!

Systemaattisesti väärin kohdeltuja on todellisuudessa huomattavasti enemmän kuin kuvitellaankaan tai julkisuuteen on ”tietona” maalailtu. Jokainen lukijoideni yhteydenotto auttaa minuakin ymmärtämään yhä enemmän vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhaun laittomista korvauskäytännöistä. Vahvin tietämys minulla on yllättäen LähiTapiolan toiminnasta, mutta tietämykseni myös Pohjolasta alkaa olemaan lähes samaa tasoa. Tulen lähiaikoina julkaisemaan uskomattomia tositarinoita ja uusia korvauskäyntäntöjä, joten kannattaa pysyä kuulolla. Ottakaahan edelleen yhteyttä pienellä kynnyksellä; toni.korhonen@pp.inet.fi Ja vakuutusyhtiöiden työntekijöille terveiset: Pysykäähän tekin kuulolla! Saatte erinomaisia aiheita artikkeleistani kahvipöytäkeskusteluihinne työpaikoillenne. Aurinkoista kesän odotusta myös teille!

-Toni