Korvauskäsittelyn termistöä

Vakuutusetsivän tarkoitus on pääasiassa estää vakuutusyhtiön jo myöntämät lakisääteiset työtapaturma- ja ammattitautikorvaukset

”Petosrikoksissa tekijä tavoittelee itselleen taloudellista hyötyä uhria erehdyttämällä. Usein petoksen seurauksena on taloudellinen vahinko uhrille.” Onko joskus julkista valtaa käyttävä vakuutusyhtiön työntekijä joutunut harhaanjohtamisesta petossyytteenä käräjille? Siten, että poliisi on tutkinut rikosilmoituksen ja asia on edennyt syyttäjälle ja hän on lähtenyt syyttämään ns. valtion piikkiin? Kysymys on virkamiesvastuusta. Kysymys on virkamiesveljeydestä.

Tästä saa vähän ajatuksia, miten tässä maassa työkavereita puolustetaan. MOT- dokumentti Poliisi pahoinpiteli poikani | MOT | Yle Areena antaa hieman viitteitä miten esim. poliisissa toimitaan, kun ei lainvalvojina uskalleta puuttua virkaveljen perseilyihin, eikä edes lainrikkomuuksiin. Eikä jälkeenpäin olla nähty mitään. Tietenkään. Lampaat. Jos joillain nyksittäisellä poliisilla on patoutumia, joita pitää purkaa ylimitoitetulla väkivallalla heikompaa kohtaan, niin eikö tähän tulisi virkaveljien puuttua?

Väliaikatietoa eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdystä kantelustani koskien lainvastaisia valituskelvottomia päätöksiä

Saako Suomessa oikeutta?

Useissa maissa tapaturmakorvaukset ovatkin täysin julkisen sektorin hoidossa juuri näistä syistä. Euroopan maiden työtapaturmavakuutusjärjestelmät ovat kehittyneet eri tavoin, mutta jakautuvat pääosin kahteen malliin: Bismarckin mukaiseen vakuutusmaksupohjaiseen järjestelmään ja Beveridgen verorahoitteiseen malliin. Useimmissa EU-maissa järjestelmä on julkinen tai julkisoikeudellinen, ja sitä hoitavat erilliset, voittoa tavoittelemattomat laitokset, kuten Saksassa, Itävallassa, Ranskassa ja Italiassa. Joissakin maissa – kuten Tanskassa, Suomessa, Belgiassa ja Alankomaissa – järjestelmä on yksityisten vakuutusyhtiöiden hoidossa.Onko yksityisille annettu julkinen valta enää oikeutettua, jos se johtaa systemaattisiin oikeusturvaongelmiin? Tämä on juridisesti perusteltu kysymys, ja se on juuri sellainen, jonka oikeusasiamiehen tulisi nostaa esiin havaitessaan menettelyissä jatkuvia rakenteellisia ongelmia.