Taannoin kirjoittamassani artikkelissa Mitä kuuluu Sampsa Mannerille? Sairaanhoitajalle, jolle työmatkatapaturmassa liukastumisen seurauksena aiheutui työkyvyn ja sitä myöten toimeentulon menetys marraskuussa 2023 – Toni Korhonen kritisoin korvausasia kulkua ja ennen kaikkea Turun kaupungin toimintaa ulkoistaessaan vahinkorvausvastuunsa ja velvollisuuksien hoitamisen vakuutusyhtiö LähiTapiolalle vastuuvakuutuksensa kautta.
Tampereelle uutisoitiin myös liukastumis-/kaatumisonnettomuudesta. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta on sama Turussa ja Tampereella. Yleinen käsite on ”kunnossapitolaki” tai ”puhtaanapitolaki” Se miten käytännössä liukastumisonnettomuuksiin suhtaudutaan ja asia käsitellään vaikuttaisi olevan aivan erilainen kaupunkikohtaisesti. Kannetaanko kummassakaan kaupungissa vastuu kuten kuuluisi?
Seuraavassa linkit Tamperelaisen ja Iltalehden uutisiin:
Pyöräilijä vaati jättikorvauksia kaatumisesta – Tässä on summa, johon kaupunki suostui – Iltalehti
Tampereen kaupungilta haettavat vahingonkorvaukset koskien katu- ja muilla yleisillä alueilla tapahtuneita vahinkoja haetaan tällä kaavakkeella. Tampereen kaupungin asettamissa määräyksissä ja ohjeissa lukee mm. seuraavaa:
”1.13 Vahingonkorvausvastuu
Kunnan suorittama valvonta ei poista työstä vastaavan ja työn toteuttajan vahingonkorvausvastuuta. Katuluvan mukaisesta työstä vastaava on vastuussa kustannuksellaan kaikesta haitasta ja vahingosta, joka työstä aiheutuu tai on aiheutunut, kadun tai yleisen alueen rakenteille, kaapeleille, johdoille, rakennelmille tai laitteille, tienkäyttäjille ja kolmannelle osapuolelle. Työstä vastaava on vastuussa katuluvan tarkoittamasta työstä johtuvista vahingoista yleisen alueen
rakenteille tai kolmansille osapuolille takuuaikana. Korvausvastuu ei rajoitu katuluvan takuuaikaan, mikäli vahinko havaitaan takuuajan päätyttyä, eikä sitä ole ollut mahdollista havaita takuukatselmuksessa.”
Tässä linkki Ylen uutiseen vuodelta 2012, koskien liukastumisia Tampereella ja kaupunkiin kohdistuneita vahingonkorvausvaatimuksia.
Turun kaupunki siis ulkoistaa vahingonkorvausvastuunsa vastuuvakuutusyhtiönsä LähiTapiolan päätettäväksi tuottamuksesta, sekä syy-yhteydestä. LähiTapiola tekee ”tarvittavat lailliset puolueettomat päätökset”, jotka sitten Turun kaupunki hyväksyy vastuuvakuutuksensa 2000 € omavastuulla pesten kätensä, ellei vahingonkorvauksen vaatija tee haastehakemusta. LähiTapiolalle Turun kaupungin vastuuvakuutuksen korvauskatto on 5 miljoonaa euroa.
Tampereen kaupunki pyytää vahingonkorvausasiassa lausuntoa Tampereen Infra Oy:ltä, jonka kanssa kaupungilla on sopimus kunnossapidon järjestämisestä. Onko Tampereen kaupunki ulkoistanut tuottamuksen ja syy-yhteyden tutkinnan Tampereen Infra Oy:lle? Korvataanko mahdollisesti maksettavaksi tulleet korvaukset Tampereen kaupungin kukkarosta mihin euromäärään asti vai missä vaiheessa kaupungin vastuuvakuuutusta aletaan käyttää? Tässä nopealla googlauksella yhtiöstä: ”Tampereen Infra Oy on perustettu vuonna 2019. Se on osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Tampere, ja pääasiallinen toimiala Maanrakennus ja maansiirto.
Yhtiön Tampereen Infra Oy liikevaihto oli 59,22 miljoonaa ja tilikauden tulos 1,03 miljoonaa. Liikevaihto nousi 11,6%. Liikevoittoprosentti oli 2,1%. Tiedot perustuvat yhtiön viimeisimpään tilinpäätökseen vuodelta 2023.”
Turun kaupungilla katujen kunnossapidossa vastaa Destia Oy. Katujen kunnossapitolain mukaan kaupunki on vahingonkorvausvastuussa aliurakoitsijansa huolimattomuudesta aiheutuneesta vahingosta.
Minua kiinnostaa, milloin Destia Oy:n ja Tampereen Infra Oy:n vastuuvakuutuksista haetaan korvaukset, jos vahingonkorvausta vaativan tulisi ensin esittää vahingonkorvausvaatimus kaupungille? Eikö ole Turun kaupungin osalta hyvin omituista, että liukastumisessa aiheutunut keskivaikean aivovammapotilas joutuu ensin riitaan Turun kaupungin ja heidän vastuuvakuutusyhtiönsä kanssa? Tämän jälkeen hylkäävän päätöksen saatuaan ja viedessään asian käräjille, tulee LähiTapiola puolustamaan Turun kaupunkia? Mikäli asia käräjille menee ja Turun kaupunki häviää, niin missä vaiheessa Destia Oy:lta haetaan korvauksia? Vai haetaanko ollenkaan?
Miksi työtapaturmavakuutusyhtiöt hakevat liukastumisonnettomuuksissa maksamiaan työmatkatapaturmakorvauksia tuottamukseen vedoten katujen kunnossapitoyhtiöltä suoraan? Eikö ne tulisi hakea kaupungilta ensin? Eräässäkin liukastumisonnettomuudessa Fennia haki käräjiltä katujen kunnossapitoyhtiöltä maksamansa reilut 2800 € työtapaturmakorvaukset ja vieläpä ne heille maksettiin tuottamukseen ja syy-yhteyteen perustuen. Käräjäoikeuden päätöksen saadessa lainvoiman, joutuu vastapuoli, oli se sitten vakuutusyhtiö tai vamman tuottamuksellinen aiheuttaja korvaamaan ns. pakolla.
Ei kaupungin asukkaan voida olettaa tietävän miten tuottamuksellinen liukastumisonnettomuus tulisi korvata ja miltä taholta. Asiasta ovat vastuussa ja tietoisina virkamiehet ja virkamiesvastuussa olevat, valtion ja kaupungin verorahoista maksettavaa palkkaa nauttivat henkilöt. He ovat hallintolain mukaisesti velvollisia ohjaamaan ja neuvomaan myös korvausasioista, sekä kaupungin asukkaan oikeuksista. Eivätkö nämä kaverukset muka ymmärrä korvausasioita vai mikä suhde heillä on vakuutusyhtiöihin, sekä aliurakoitsijoihinsa? Herättäähän tämä väkisinkin keskustelua ja vastauksia on täysi oikeus vaatia.
Tampereen kaupungin toimia ja toimintamallia vastuuvakuutuksen osalta en jaksanut sen enempää tutkia. Toki mietiskelin, että onkohan heilläkin ja Tampereen Infra Oy:lla LähiTapiola vakuutusyhtiönä kuten Turulla? Joo kyllähän vakuutusyhtiöt kaupunkien osalta ”kilpailutetaan”, mutta onko merkitystä, että kyseiset yhtiöt tekevät yhteistyössä bisnestä. Tuli vaan mieleen tuokin kuvio, eikä varmaan mihinkään liity, mutta yhteistyöllähän asiat hoidetaan parhaiten. Nokia Areenan suurimmat omistavat ovat muuten LähiTapiola, OP, Ilmarinen, SRV sekä Tampereen kaupunki. Tämä siis ihan yleisinfona eli eivät vakuutusyhtiöt ole pääomistajina ainoastaan yksityisillä lääkäriasemilla. On se vaan kumma homma kun mikään ei riitä ja asiakkaiden korvausmaksuja eväämällä hankitaan hyvällä omalla tunnolla lisää omistuksia eri toimialoilta.
Tamperelaisen ja Iltalehden toimittajien kirjoittamat jutut on kirjoitettu asiantuntemattomasti tai sitten harkitusti jätetty asioita kertomatta. Olisi voinut avata asiaa myös vakuutusten osalta. Kyseessä ei ollut kaiketi kummallakaan kaatumiskerralla työmatkatapaturma, koska muulloin olisi työtapaturmavakuutuksesta korvattu myös vahingonkärsijän vaatima ansionmenetys. Vai hakiko vakuutusyhtiö sitä vastuuvakuutuksesta? Oliko siis kyseessä vapaa-ajan tapaturma eli saamansa vakuutusyhtiön korvaukset hän sai vapaaehtoisesta vakuutuksestaan? Pyöräilijä oli mahdollisesti vuokratyöntekijä tai vasta vähän aikaa ollut työssään, koska muutoinhan hän olisi saanut sairausajan palkan. Vähän jäi tältäkin osin jutuista mähmäisyys ja klikkihakuisuus, sillä jutut olisi voinut tarkemminkin kirjoittaa, eikä tarjota pelkkiin pullakahvikeskusteluihin otsikkotason keskusteluaihetta. Sitähän nykyinen journalismi pääosin Suomessa on.
Mikä pointti on tässä kirjoittamassani artikkelissa? Haluan avata todellisin esimerkein tilanteita, joita varsinkin Suomessa jokainen voi liukkauden osalta kohdata. Kukaan ei halua liukastumisonnettomuuksiin ja niitä pyritään välttämään kaikin mahdollisin keinoin. Kaupunkien liukkaudentorjunta ei ole hallinnoitavan alueen osalta tietenkään helpointa toteuttaa, mutta aliurakoitsijan tehtävä on hoitaa tehtävänsä velvoitetulla tavalla. Siitä heille maksetaan. Vastuuvakuutukset ovat sitä varten, että mahdolliset korvaukset vahingon sattuessa saadaan asianmukaisesti hoidettua. Lähes jokaisessa vastaavassa tilanteessa vastuunkanto on olematonta ja korvausten saaminen muodostuu kohtuuttoman hankalaksi vahingonkärsijälle.
Syitä tähän on monia. Kaupunkien edustajat ulkoistavat vastuunsa ja korvausasioita käsittelevät tahot vetkuttelevat tai eivät ole puolueettomia tutkimuksissaan tai lausunnoissaan. Tätä ei kaupunki lähde haastamaan, eikä korvausasian taholta pidä mitään yhteyttä oma-aloitteisesti. Asia on ulkoistettu vakuutusyhtiölle. Esim. Turun kaupunki maksaa vakuutuksestaan, joka ei korvaa vakuutusehtojen mukaisesti. Koska vakuutusyhtiö saa päättää korvausten maksamisesta ja korvausmääristä kaupungin kyseenalaistamatta päätöksiä. Samoin on työtapaturmavakuutusten kohdalla. Työnantajia ei kiinnosta, saako työtapaturmassa vakavasti vammautunut lakisääteiset korvaukset. Vahingoittunut saa yksin vääntää korvausasiassa muiden ottamista vakuutuksista. Eihän se näin kuuluisi olla, mutta niin ihmiset olettavat.
Onko jollain todellinen tarina, jossa työnantaja on ajanut työmatkatapaturmassa vahingoittuneen korvausasiaa ja vaatinut vakuutusten irtisanomisen uhalla korvauksia maksettavaksi? Olisi mahtavaa, mikäli tällainen tapaus olisi julkaistavissa. Tällöin voi sanoa, että työnantaja todellakin on työntekijänsä puolella.
Minun on vaikea kuvitella, että esim. mikäli miljardiyhtiön toimitusjohtaja liukastuu työmatkallaan saaden keskivaikean aivovamman, ei hänen korvauksiaan maksettaisi automaattisesti kuten kuuluu, vaan asia kiistettäisiin vakuutusyhtiön palkkaaman 74-vuotiaan ortopedin hylkylausunnolla. Maksaisiko yhtiö jatkossakin tämän tapahduttua samalle vakuuutusyhtiölle vakuutuksistaan, eikä vaihtaisi toiseen? Eikö yhtiö vaatisi korvauksia ns. kovat piipussa? Perusduunarinhan voi aina unohtaa ja vaihtaa toiseen ilman sen suurempia tunnontuskia.
Tamperelaisen pyöräilijän elämä ei käsittääkseni murentunut liukastumisiin. Entäpä liukastumisonnettomuudessa terveytensä ja toimeentulonsa menettäneen kohdalla? Miksi näihin asioihin ei puututa, eikä suhtauduta asianmukaisella vakavuudella? Muistakaa, että liukastumisen seurauksena meistä kuka tahansa voi kohdata koko terveytensä menettämisen. Eikö korvauskulttuuri tulisi korjata välittömästi, sillä korvausriita ja tappelu on muuten vastedes kaikilla vahingonkärsijöillä jatkossakin edessä.
Kirjoitin tämän artikkelin luonnoksen muutama viikko sitten ja nyt julkaisin sen tavallaan ajankohtaisuuden vuoksi. Itselleni sattui polkupyöräonnettomuus tällä viikolla, josta kirjoitin myös artikkelin sivuilleni Pyöräilyonnettomuuden seurauksena solisluu poikki ja leikkaukseen. Kuka korvaa? – Toni Korhonen Hain siis korvauksia vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta Pohjolasta, Turun kaupungilta vahingonkorvauksia eli käytännössä LähiTapiolasta (Turun kaupungin vastuuvakuutus), sekä sähköpotkulautayhtiö Rydeltä (kaiketi joku ulkomainen vakuutushtiö heillä). Palaan korvaushakemuksiin ja ratkaisuihin ne saatuani. Vakuutukset kannattaa edelleenkin ottaa ja korvaukset niistä tulee saada vakuutusehtojen mukaisesti. Sivujani lukemalla saat neuvoja ja vinkkejä myös vapaaehtoisiin ja vapaa-ajan vakuutuskorvausten hakemisiin liittyen.
Mieluusti kuulisin myös eri kaupunkien tapoja ulkoistaa vahingonkorvausvastuunsa. Eli mikäli sinulla on asiasta omakohtaista kokemusta, niin laitathan rohkeasti viestiä ja jaetaan arvokasta tietoa sivustoni kautta.
Tiesitkö, että liukastuminen, kompastuminen katukivetykseen tai törmääminen potkulautaan kaupungin hallinnoimilla kaduilla oikeuttaa vahingonkorvauksien vaatimiseen. Artikelistani Kuka korvaa työmatkalla sattuneen liukastumisen, joka aiheuttaa terveydellisen haitan ja vie työkyvyn? – Toni Korhonen voit lukea pääperiaatteita lisää, vaikka kyseinen artikkeli keskittyykin lähinnä työmatkatapaturmien korvaamiseen ja vastuisiin.
-Toni
