Työeläkelaitoksia ovat työeläkeyhtiöt, erityiseläkelaitokset, eläkesäätiöt ja -kassat sekä julkisilla aloilla Keva. Työkyvyttömyyseläkkeen hakuprosessi noudattaa samaa kaavaa tietyin osin kuin vahinkovakuutusyhtiön työtapaturmaeläkkeen hakuprosessi. Hoitavien lääkäreiden lausunnot, diagnoosit ja hoitosuunnitelmat päätyvät ns. vakuutuslääkäreiden työpöydälle arvioitavaksi. Taistelu eläkkeiden osalta muodostuu yleensä vuosien taisteluksi eläkkeen myöntötahoa vastaan. On lukuisia tapauksia, joissa lopulta yli kymmenen vuoden päästä asia saa vihdoin vammautuneen tai sairastuneen kannalta oikean lopputuloksen.
Täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on työkyvyttömyys eli työkyvyn heikentyminen kaikkiin mahdollisiin tarjolla oleviin töihin ettei työkykyä ole jäljellä kuin maksimissaan 60 %. Mahdollisuus saada työkyvyttömyyseläke edellyttää työkyvyn heikentymistä sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajaksi ennen kuin työkyvyttömyyseläkettä voidaan myöntää. Ensisijainen tavoite kuitenkin on, että kuntoutuksen avulla henkilö palaisi takaisin työelämään. Mikäli työkyvyttömyys kestää alle vuoden, voi saada Kelan maksamaa sairauspäivärahaa.
Tapaturmaeläkkeen myöntäminen edellyttää vähintään 10 % pysyvää haittaa, syy-yhteyttä tapaturman ja siitä aiheutuneiden vammojen välillä. Vuoden ajan ennen tapaturmaeläkettä, vakuutusyhtiö maksaa ansionmenetyskorvausta. Mikäli taistelu vakuutusyhtiön kanssa alkaa heti tapaturman jälkeen, voi vammautunut hakea Kelasta sairauspäivärahaa. Se taas luo omat ongelmansa, sillä Kela voi evätä korvaukset vedoten työtapaturmaan ja työtapaturmavakuutuksesta maksettaviin korvauksiin, vaikkei niitä edes olla vakuutusyhtiön toimesta maksamassa. Tämän lisäksi pysyvän haitan saanut työtapaturman uhri voi hakea työkyvyttömyyseläkettä eläkevakuutusyhtiöstä, mutta sieltä saa vastauksen melko nopeasti kielteisenä, koska muuta työkykyä on jäljellä ja tapaturmaeläkkeen tulee korvata ensisijaisena. Tapaturmaeläkkeen saamiseen ei vaikuta jäljellä oleva työkyky kokonaisuudessaan arvioituna eli työkykyä tarkastellaan eri tavalla. Vamman perusteella arvioidaan kykyä suoriutua nykyisestä tehtävästä kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti, uudelleen koulutus eli ammatillinen kuntoutus aloitetaan tapaturmaeläkkeellä jo ollessasi.
Ilta-Sanomat uutisoi 23.01.2025 jääkiekkouransa päättäneen Pauli Levokarin työkyvyttömyyseläkkeen hakuprosessista. Pauli Levokari ei saa työkyvyttömyyseläkettä – kertoo tilanteestaan – Ilta-Sanomat Poimin Ilta-Sanomien artikkelista muutamia kohtia selventääkseni asioita:
”Heti edellä kuvatun toteamuksen jälkeen päätöksessä todetaan, että ajankohtaisesti sinulla ei ole todettavissa sellaista vaikeaa aivovammamuutosta tai sen jälkitilaa, joka heikentäisi toimintakykyäsi työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin.”
Oikeuttavassa määrin. Mikäli esittäisi kysymyksen työeläkeyhtiöön, että mitäköhän työtä tulisi kyetä tekemään, ei vastausta tule saamaan. Liian vaikea kysymys, koska vastausta ei ole. Ensinnäkin työkyvyttömyyden harkinnassa tulisi ottaa huomioon todellinen mahdollisuus esim. aivovammaisena tulla ensin edes palkatuksi. Helppohan lähes jokainen työkyvyttömyyseläkehakemus on torpata, sillä ehkä sitä jotain pientä pystyy tekemään.
Nykytilanteessa, kun Suomessa töitä ei ole terveillekään tarjolla, niin millä logiikalla vammautunut/sairastunut voi edes pärjätä työnhakumarkkinoilla? Eikö parempi olisi myöntää hoitavien lääkäreiden suosituksesta työkyvyttömyyseläke ja sen päälle tarjota mahdollisuus tehdä eläkkeellä terveydentilan rajoissa esim. osa-aikaista työtä? Tähänhän on nykyiselläänkin mahdollisuus, mutta kun työkyvyttömyyseläkkeistä päättävät vakuutuslääkärit. Yksikin tietty lause hoitavan lääkärin lausunnossa tai eläkehakemuksessa voidaan tulkita väärällä tapaa ja ennen kaikkea eläkkeenhakijan kannalta negatiivisesti. Sanojen tarkoitusperiä vääristellään.
”Toimitus kysyi Kelalta näkemyksiä työkyvyttömyyseläkeasioista ja niiden myöntöperusteista. Asiantuntija ei ota kantaa yksittäistapaukseen, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
Levokarin työkyvyttömyyseläkepäätös ei ole Kelalta, mutta Kela on merkittävä toimija ja julkisyhteisönä puolueeton näkemyksenantaja.
– Asiakkaiden tilanteet ovat hyvin erilaisia, ja jokainen tapaus ratkaistaan erikseen. Arvioinnin vaikeus vaihtelee tapauksittain, joten siihen on vaikea ottaa kantaa. Arviot tehdään kaikkien olemassa olevien tietojen pohjalta, ja pyrimme varmistamaan, että meillä on käytössämme riittävät tiedot. Tarvittaessa kysymme hakijalta myös lisätietoja, Kelan asiantuntijalääkäriyksikön työkyvyttömyyseläkelinjan vastaava asiantuntijalääkäri Päivi Pohjavaara kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.
– Aivovamman alkuvaiheen vaikeusasteen arvioinnissa käytetään laajasti lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suositusta. Jos hakija arvioidaan työkyvyttömäksi, kuntoutumisen seuraamisen ajalle on yleensä myönnetty kuntoutustuki. Aivovamman jälkitilan haittaa arvioidaan valtioneuvoston asettaman haittaluokituksen avulla.”
Huh mikä titteli kaverilla… Kyllähän päätelmät Kelassakin tehdään alan asiantuntijalääkärin toimesta, eikö? Eihän nyt ortopedi voi ottaa kantaa asiantuntijana silmälääkärin lausuntoon vakuutusyhtiössäkään lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvan työtapaturmaeläkkeen osalta? Ai niin voihan se sittenkin, kuten omassa työtapaturmatapauksessani olen useasti sen todistein osoittanut. Vakuutusyhtiön oma ortopedi, joka työskentelee myös yksityisellä puolella, Aavassa työskentelevä ortopedi, Pihlajalinnassa työskentelevä ortopedi. Osa näistä kavereista ei omaa edes vakuutusyhtiöiden mainostamaa vakuutuslääketieteen pätevyyttä. Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden saanut lääkäri voi muun muassa antaa asiantuntijalausuntoja eli titteli tekee yleislääkäristä pätevän kommentoimaan jokaisella lääketieteen alalla asiantuntijana.
”Arviot tehdään kaikkien olemassa olevien tietojen pohjalta, ja pyrimme varmistamaan, että meillä on käytössämme riittävät tiedot. Tarvittaessa kysymme hakijalta myös lisätietoja” Tämä on pääosin paskapuhetta. Vakuutuslääkäri ei kysele lisätietoja. Hän saa ns. viraabelihommina tehtäväkseen kumota eläkehakemuksen. Hän etsii sanoja ja keinoja, jotka voi perusteeksi kirjoittaa. Hänen ei tarvitse perustella mitään kumotessaan hoitavien lääkäreiden lausuntoja. Riittää pelkästään toteamus esim. ei liity, ei aiheuta, ei ole jne. Ei lähdetä kyselemään tarkennuksia, varmistamaan asioita. Tämä taas johtaa vuosia kielteisiä päätöksiä hakemuksiinsa saaneen työkyvyttömän psykiatrin puheille. Ihminen romutetaan ja lannistetaan täysin. Lopulta työkyvyttömyyseläke myönnetään. Myönnetäänkö se lopulta systemaattisesti vasta psykiatrin lausunnon perusteella?
Tehdäänkö Kelassakin tosiaan aivovammoihin liittyvät päätelmät lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suositusten perusteella. En ole perehtynyt kyseiseen suositushoito-ohjeistukseen, mutta eivätkö lähtökohtaisesti potilasta hoitavat alan asiantuntijalääkärit osaa parhaiten oman alansa? Kelalla, eläkevakuutusyhtiöillä ja vahinkovakuutusyhtiöillä on omat vakiintuneet yhtenäiset epäloogiset tavat toimia. Ainoastaan yhdessä linjauksessaan nämä instanssit noudattavat samaa linjaa eli hylkäävät mahdollisimman suurella prosentilla täysin selviä tapauksia.
Mitenkäs se puolueettomuus vakuutuslääkäreiden osalta? Sama lääkäri voi toimia yksityisellä lääkäriasemalla ja samaan aikaan vakuutusyhtiössä, Kelassa tai työeläkelaitoksissa, ehkä jopa kaikissa samaan aikaan. Mitä hän psykiatrina kirjoittaa esim. Kelaan lisälausuntoon, kun hänen yksityisellä lääkäriasemalla pitämälle vastaanotolleen saapuu keskivaikeaan masennukseen ajautunut viisi vuotta työkyvyttömyyseläkkeestä taistellut, alunperin fyysisten vammojen vuoksi työkyvyttömyyseläkettä hakenut vammautunut? Miten hän voi pitää vastaanottoa, kun samaan aikaan evää vakuutuslääketieteen nimissä potilailtaan lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvat korvaukset? Kertooko hän potilailleen eri rooleistaan? Entäpä jääviys? Kuka tätä pelleilyä todellisuudessa valvoo? Ei kukaan todellisuudessa.
Mutta joo, Suomessahan ei ole korruptiota, jääviys mainittu jne. Tuleepas tässä esitettyä tyhmiä kysymyksiä. Tyhmiä siksi, koska kukaan ei osaa niihin antaa järkevää vastausta vakuutuslääkäreitä puolustavilta tahoilta. Annetaanpas vähän lisää pohdittavaa, kun Kela mainittiin.
Miksi Kela vastaa näin, kun asiakas kysyy hoitavien lääkäreiden diagnoosit kumonneen ja työkyvyttömyyseläkkeen hylänneen Kelan asiantuntijalääkärin nimeä ja erikoisalatietoja?
”Pyydetyt selvitykset
Hyvä asiakas. Lähetämme sinulle pyytämäsi tiedot koskien annettua hylkäävää työkyvyttömyyseläkepäätöstä. Asiantuntijalääkärin arvion on antanut xxxxx xxxxxxxxxx. Kelan linja on, ettei erikoistietoaloja anneta. Halutessasi tieto löytyy Valviran ylläpitämästä JulkiTerhikki-rekisteristä.
Ystävällisesti, Kela”
Tämäkään ei ole keksittyä, vaan suoraan Kelan lähettämästä kirjeestä. Saat samanlaisen vastauksen vastaavassa tapauksessa, kunhan vain osaat pyytää. Ehkä lääkärin nimi vaihtuu, mutta ei välttämättä. Hänen pätevyytensä riittää kaikkeen, kunhan vain palkkiosta sovitaan. JulkiTerhikki-rekisteri kerrotaan, mutta miksi ei mainita jo lähtökohtaisesti pyytämättä asiantuntijalääkärin nimeä ja erikoisalaa jo päätöksessä? Eikä edes vastauksessa oteta vastuuta, vaan Kelan allekirjoittamana toivotetaan vieläpä ystävälliset terveiset.
Käytin kyseistä palvelua ja selvitin kyseisen tapauksen asiantuntijalääkärin taustat. Kyseisessä päätöksessä arvion oli antanut hoitavien neurologien diagnosoimaan aivovammaan työterveyshuollon erikoislääkäri, joka on työskennellyt myös työeläkevakuutusyhtiössä. Ai niin ja kyseinen kaveri on myös osallistunut teoksen nimeltä Vakuutusratkaisut potilaan tukena tekemiseen.
”Vakuutusratkaisut potilaan tukena -kirjan tavoitteena on kehittää hoitavien lääkäreiden ja vakuutuslääkäreiden yhteistyötä potilaan parhaaksi. Kirja antaa kokonaiskuvan siitä, mihin etuuksiin ja korvauksiin potilaalla on oikeus sairastuessaan tai tapaturman jälkeen. Teoksessa käsitellään lääkärinlausunnon laatimisen perusteet, eri lausuntojen erityispiirteet sekä muutoksenhaun käytännöt. Kirjassa on omat kappaleensa vakuutuslääketieteellisesti haastavista kliinisistä aihepiireistä. Teoksessa kuvataan myös vakuutuslääketieteen keskeiset periaatteet.
Vakuutusratkaisut potilaan tukena on tarkoitettu niin potilaita hoitaville lääkäreille kuin vakuutusyhtiössä tai Kelassa työskenteleville asiantuntijalääkäreille. Teos sopii myös opiskelijoille, vakuutuslääketieteen erityispätevyyttä suorittaville lääkäreille sekä vakuutuslaitoksissa tai muutoksenhaussa työskenteleville henkilöille.” Että tällaista…
Eikö nyt olisi vähän syytä tutkia tarkemmin lääkäreiden yhteyksiä ja sidonnaisuuksia? Miksei kukaan ole ajanut tähän lakia? Jos on, niin kansanedustajat ovat sen torpanneet. Eli hyvin yksinkertainen ratkaisu olisi varmasti kansan mieleen. Lääkäri allekirjoittaessaan lausunnon, joutuisi kirjaamaan sidonnaisuutensa. Samoin lääkäri olisi velvoitettu kertomaan sidonnaisuuksistaan potilaan saapuessa vastaanotolle. Läpinäkyvyyttä. Vai loppuisivatko Mehiläisen, Aavan ja Terveystalon eräiltä lääkäreiltä asiakkaat? Eihän nyt sellaista lakia voida toteuttaa. Afrikan tähden voi lailla kieltää, mutta hyväveli- verkostoa ei voi tuhota. Kansalaisaloite ei ole kuin ajanhaaskausta, joten ainakaan minä en kyseiseen palveluun aloitteita tule mistään aiheesta tekemään.
MOT:tiin on oltu lähiaikoina yhteydessä. Aiheena olisi nostaa lääkäreiden kytkökset ja roolit vakuutusyhtiöissä, sekä Kelassa esiin. Saa nähdä uskalletaanko. Minua ainakin kiinnostaisi yksityisyrittäjinä toimivat lääkärit ja varsinkin vakuutuslääkäreinä saamansa tulot vakuutuslääkäritoiminnastaan vs. normitulot. Tietenkin vakuutuslääkärinä toiminen poikii titteleitä ja duuneja eräissä instansseissa eli ei suoraan lisätuloja. Mitä tulee ylipäätään toimittajien juttuihin yksin oikeuksistaan ja lakisääteisistä korvauksista taistelevista kansalaisista terveytensä ja toimeentulonsa menettäneinä, herää kysymys tehtyjen juttujen ja uutisoinnin vaikutuksesta. Onko yksikään uutisoitu taistelu muuttanut järjestelmää? Ei. Julkinen paine saattaa muuttaa tilanteen uutisoidussa tapauksessa, mutta asia kääntyy takaisin hyvin todennäköisesti eli ns. pay back time by vakuutusyhtiö. Vakuutusyhtiöiden kohdalla tällaisesta yksittäisessä tapauksessa tuli vain pieni mutka matkaan. Sovitussa suunnitelmassa pysytään ja hylkäävä päätös saapuu postissa uudelleen tietyn ajan kuluttua. Mihinkään positiiviseen päätökseen et vakuutusyhtiöiden kohdalla voi luottaa, etkä sen varaan laskea pysyvyyden osalta.
Summataanpa vähän yhteen juuri lukemaasi. En ole työkyvyttömyyseläkeasioista niin perillä, mutta helposti käsittelykuvioista pääsee kärryille. Kyse on systemaattisesti toimivasta järjestelmästä ja huomattavasti vaikeammasta vastustajasta kuin työtapaturmaeläkettä käsittelevät vahinkovakuutusyhtiöt. Enkä tarkoita, että taistelu olisi helppoa kummankaan kanssa tai oikeutta saisi välttämättä koskaan. Hoitavien lääkärien lausunnot ja arviot työkyvystä alan asiantuntijoina tulisi riittää työkyvyttömyyden toteamiseen. Oma näkemykseni on, että tämä olisi riittävä keino lakimuutoksessa työkyvyttömyyseläkkeen arvion osalta. Tätä ei ikävä kyllä ole tapahtumassa.
Työtapaturmalakiin olisi myös lakimuutos tehtävä, mutta sitä ei tule myöskään tapahtumaan. Jotain ”muka viilauksia” ehkä joskus tullaan tekemään, mutta juurisyyhyn ei tulla puuttumaan. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta koskevan lainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta. Kun mukana ovat vakuutusyhtiöiden edustajat voi jokainen päätellä ettei tarpeellisia lakimuutoksia tule koskaan tapahtumaan.
Tiesitkö muuten, että mikäli työtapaturmassa vammautunut koulutetaan vakuutusyhtiön toimesta uuteen ammattiin, tulee valmistumisen jälkeen 6 kk:n kuluttua voimaan uuden koulutusalan alkupalkka tilastokeskuksen mukaan. Sillä ei ole väliä työllistytkö, koska työttömyys ei jatkossa johdu sairaudesta/vammastasi, vaan uusi koulutus on tehnyt sinut vammasi osalta ns. terveen. Et ole enää koskaan vammasi osalta työkyvytön. Missään työssä. Aika suppeat voi olla mahdollisuudet työllistyä, sillä vamma voi osittain koskettaa uudessa työssäsi pärjäämistä, mutta sillä ei vakuutusyhtiön mukaan ole merkitystä. Jatkossakaan alunperin uudelleenkoulutukseen työtapaturmalain mukaisesti johtanut sairaus tai vamma ei aiheuta työkyvyttömyyttä enää koskaan, sillä uusi koulutus on sinut tosiaan vamman tai sairauden osalta parantanut. Vaikka laissa on pykälä vamman pahenemisesta, tullaan vakuutusyhtiössä asia kommentoimaan vammautuneen oleva kykenevä toimimaan 100%:sti uuden koulutuksensa perusteella. Eli ellet saa uudelta koulutusalalta töitä, tai työtapaturman vamma pakottaa sinut sairauslomalle, vedotaan sinun olevan täysin kykenevä tekemään koulutustasi vastaavaa työtä. Tässä yksi epäloogisuus korvauspolitiikkaan lisää. Mutta kuten Pauli Levokarikin tilanteestaan totesi, välillä ei tiedä itkeäkö vai nauraa lukiessaan epäloogisia lausuntoja.
-Toni