Vakuutuslääkäri vs. hoitava lääkäri

Vakuutuslääkärin (vahinkovakuutusyhtiöt, eläkevakuutusyhtiö, Kela) toimintatapa eroaa hoitavasta lääkäristä vahingoittuneen kannalta merkittävästi.

Vakuutuslääkärillä tarkoitetaan lääkäriä, joka arvioi vakuutetun oikeutta johonkin sosiaalivakuutuksessa säädettyyn etuuteen tai korvaukseen tapaamatta vakuutettua henkilökohtaisesti. Vakuutuslääkäri antaa kirjalliset lausumat vakuutuslaitokselle, joka tekee hankkimansa riittävän selvityksen pohjalta päätöksen.

Hoitava lääkäri puolestaan tapaa potilaan henkilökohtaisesti ja hoitaa potilasta parhaan ammattitaidon mukaan. Hoitava lääkäri kirjoittaa myös potilaalle lääkärintodistuksen jotakin sosiaalivakuutusjärjestelmässä säädettyä etuutta varten.

Mikä on vakuutuslääkäri ja mitä on vakuutuslääketiede? Vakuutusyhtiön korvauksen saaminen edellyttää syy-yhteyden toteamista vakuutusyhtiön palveluksessa toimivan vakuutuslääkärin toimesta. Vakuutuslääketieteen erityispätevyyteen tähtäävä koulutusohjelma hyväksyttiin 17.3.1994 Lääkäriliitto – Vakuutuslääketiede (laakariliitto.fi)  Linkistä voi lukea, kuinka epämääräisestä suhmuroinnista on kyse. Kyseinen koulutusohjelman tehtävänä on tukea kannattavaa liiketoimintaa ja sitouttaa ohjelmaan suostuvia moraalittomia lääkäreitä tekemään muka perustellusti oikeudenmukaisia ratkaisuja. Onneksi on Olli Tenovuon kaltaisia suorasanaisia lääkäreitä. Lukaisehan ihmeessä Mielipidekirjoituksia aivovammoista | Olli Tenovuo 

Miksi vakuutuslääketiedettä tarvitaan? – Lääkärilehti (laakarilehti.fi)

“Henkilövakuutus on ihmisten välinen sopimus, jolla tasataan ja jaetaan riskit eriasteisten odottamattomien, terveydentilaan vaikuttavien tapahtumien varalle. Vakuutustoiminta perustuu solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteille, kun edessämme on epävarmoja riskejä. Solidaarisuus tarkoittaa vastuun ja kustannusten jakamista suuremman ryhmän tai väestön kesken, oikeudenmukaisuuden tarkoittaessa, että yksilö ottaa vakuutuksen suhteessa hänen omaan riskitasoonsa. Vakuutuslääketiede liittyy jossain muodossa lähes kaikkiin yksityistä kansalaista koskeviin vakuutusmuotoihin.” Että näin.

Vakuutuslääkärin ei tarvitse diagnosoida työtapaturman uhrin vammoja, vaan hän voi kommentoida ettei vamma ole syy-yhteydessä työtapaturmaan vahvistaen kirjalliset lausumansa ”minkä kunnian ja omantuntoni kautta vakuutan”. Lääkäri ei etuuksista päätä, vaan kertoo vain asian kannalta tarpeellisia seikkoja. Ja vahinkovakuutusyhtiön ollessa kyseessä työtapaturma-asiassa on määräävänä tekijänä kannattavan liiketoiminnan tukeminen, ei oikeudenmukainen ja moraalinen päätelmä. Vakuutuslääkärin lausunnon jälkeen lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvan etuuden täyttymisen kriteerit arvioivat muut tahot omien ohjeidensa ja sääntöjensä perusteella.

Vakuutuslääkärithän eivät siis anna diagnoosia vaan kieltävät työtapaturman ja oireiden syy-yhteyden lausunnoissaan. Vamman syntymekanismin he kieltävät täysin oletuksin, perustelevat sen useasti väärin kirjattuun yhteen sanaan työtapaturmailmoituksessa tai hoitavan lääkärin huolimattomuuteen (tarkoituksen mukaista, mikäli hoitavalla lääkärillä sidonnaisuuksia kyseiseen vakuutusyhtiöön) lausunnossan.

Vahingonkorvausvastuun syntymiseksi syy-yhteyden ei yleensä tarvitse olla täysin yksiselitteinen ja ehdottoman varma. Koska vakuutuslääkärit eivät joudu diagnoosia antamaan eli mikä on oireiden ja vamman syy tai aiheuttaja, on asiat helppo vain kieltää. Kun asia viedään käräjille, tuomari kysyy vakuutusyhtiön lääkäriltä diagnoosia, mikäli vakuutusyhtiön lääkäri kieltää hoitavien lääkäreiden lausunnot. Tähän ei vakuutusyhtiön lääkäri kykene, jolloin tuomarin tehtävä on tehdä päätös kumpaa osapuolta uskoo.

Liikenneonnettomuuksissa riita-asiat korvattavuuden suhteen puidaan käräjäoikeudessa -> hovioikeudessa -> korkeimmassa oikeudessa, mikäli valitusluvat myönnetään. Työtapaturma-asiat kirjallisin menettelyin Tapaturmien muutoksenhakulautakunnassa (TAMLA), Vakuutusoikeudessa (VAKO) -> korkeimmassa oikeudessa, mikäli valituslupa myönnetään.

Mikäli vakuutusyhtiö antaa siis kielteisen päätöksen työtapaturma-asiassa on mahdollisuus tehdä päätöksestä valitus TAMLAan. Onko näin pakko toimia? Ei. Siihen ei kannata lähteä, vaan otathan yhteyttä ammattiliittoosi ja haette korvaukset vamman aiheuttajalta suoraan. Ammattiliiton tulisi kielteisen päätöksen jälkeen esim. vakuutuslääkärin kieltäessä syy-yhteyden tai työtapaturman viedä vahingonkorvauslakiin vedoten tuottamuksellisesta vamman aiheuttamisesta vahingon aiheuttaja eli työnantaja käräjäoikeuteen. Jättää työtapaturmalain ns. ”puolueettomat oikeusasteet” eli Tamla ja Vako kokonaan käymättä. On turha vaatia oikeuksia instansseista, joiden tarkoitusperä on olla tukemassa kannattavaa liiketoimintaa, eikä ensisijaisena tarkoituksena ole olla oikeudenmukainen. Vanhojen ammattiliittojen apuaan tarjoavat toimitsijat eivät osaa muuta kuin googlata työtapaturmalain ja kertoa sen saman, jonka jokainen voi omatoimisestikin tehdä. Se, että onnistuuko saamaan vakuutusyhtiön korvaamaan tapaturmalaissa määrätyt korvaukset ei ole edes lakimiehen käsissä, sillä järjestelmä on luotu mielivaltaiseksi vakuutusyhtiöiden liiketoimintaa tukevaksi.

-Toni