Pohjola vakuutus: vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen korvauskäsittelyt haittaluokkien eli pysyvien haittojen osalta, osa 1/2

Käyn tässä ja seuraavassa artikkelissani läpi haittaluokan eli pysyvän haittaluokan korvauskäsittelyt vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen osalta Pohjolassa. Ensimmäiseksi tässä artikkelissa kyse vasemman silmän työtapaturmasta vuodelta 2013.Kyseinen vamma arvioitiin väärin ja tiedustelin uusintakäsittelyn mahdollisuutta vasta tänä vuonna. Minulla on jo pidempään käsitys 3 vuoden vanhenemisesta vaatia vakuutussaatavia vapaaehtoiseseta vakuutuksesta, kuten vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen ehdoissakin lukee. Halusin kuitenkin varmistaa asia, koska minulle ettei LähiTapiolakaan ole haittaluokkaani oikein arvioinut.

Mihin täsmälliseen lainkohtaan ja mahdolliseen oikeuskäytäntöön perustuu se, että vakuutusyhtiön virheellinen ja perustelematon korvauspäätös voidaan jättää tutkimatta 10 vuoden jälkeen vanhentuneena asiana?

”Kaikki on samaa paskaa!” ”Ei se vaihtamalla parane!” Muuta klassinen huudahdus pätee myös vakuutusyhtiöihin, kun puhutaan vakuutusyhtiöiden korvauskäsittelyistä ja niiden vertailuista. Pohjola vakuutus on osoittanut asiakaspalvelun ja ennen kaikkea siellä työskentelevien ammattitaidottomuuden viimeisen kuukauden aikana. Tämä selviää tässä kahden artikkelin sarjassa koskien Pohjolan korvauskäsittelyä.

Silmävammani sattui työtapaturmassa 14.12.2013 aiheuttaen akkomodaatiojärjestelmän vaurion, silmän mustuaisen puolieron, värikalvon vaurion, häikäistymisen, sekä alati pahenevan kroonisen kivun. Haittaluokkani olisi tullut käsitellä vuoden 2009 STM:n haittaluokka-asetuksen mukaisesti toiminnallisena haittana asetuksen kohdan 15 mukaisesti, eikä kohdan 8 mukaan silmät ja näkökyky, kuten LähiTapiola asian käsitteli lakisääteisen tapaturmakorvauksen haittaluokan määrityksessä. LähiTapiola määritteli haittaluokan ainoastaan värikalvon vauriosta.

LähiTapiolan korvausmerkinnöistä:

”5.10.2015 12.23.27 Korvausneuvoja
huomioitava asiakirja, b-lausunto 31.8.2015, saapunut 9.9.2015, e-lausunto 27.8.2015, saapunut
9.9.2015
huom, pohjola maksanut asiakkaan mukaan hl 2 yt-vakuutuksen perusteella.
1)Onko tapaturmavamman vuoksi jäänyt korvattavaa yleistä pysyvää haittaa? (vanha/uusi haittaluokitus)
2) Mitkä vammat/sairaudet oikeuttavat haittarahaan?
3) Mikä haittaluokka ja mistä alkaen?
4) Mihin haittaluokituksen kohtaan haittaluokka perustuu ?
5) Yksilölliset perustelut haittaluokalle.
6) Jos haitta ei ole vielä lopullinen, tuleeko haittaa jäämään, mikä
haittaluokka voidaan maksaa ennakkona?
7) Milloin lopullinen haitta voidaan arvioida?

5.10.2015 13.56.22 Vakuutuslääkäri ortopedi
Oikaistaan ja silmälääkärin lausunnon 28.8.15 perusteella HL 2 pys, vasemman silmän toimintahäiriö (värikalvon toimintahäiriö ja häikäistyminen). kohta 8.
Työkykyasiaan ei muutosta, on työkykyinen vähäisellä haitalla.”

”9.11.2015 11.08.28 Korvausneuvoja
Saatu tamlan kuulemiskirje jonka liiteenä 16.10.2015 päivätty asiantuntijalausunto:Aiheuttaako muutosta haittaluokka kahteen ja jos. niin yksilölliset perusteet siihen ja mihin
haittaluokan kohtaan perustuu?

1. Onko uusia korvattavia/hylättäviä diagnoosena ?

2. Ovatko akkomodaatiojärjestelmän vauriot syy-yhteydessä 14.12.2013 tapahtuneeseen
työtapaturmaan?

3. Muuttaako asiantuntijalausunto kantaamme siihen, ettemme korvaa työkyvyttömyyttä 7.1.2014 jälkeen ja sairaanhoitokuluja 8.5.2015 jälkeen, ammatillinen kuntoutus ?

4. Aiheuttaako muutosta haittaluokka kahteen ja jos. niin yksilölliset perusteet siihen ja mihin
haittaluokan kohtaan perustuu ?

9.11.2015 15.10.20 Vakuutuslääkäri ortopedi
1. Ei uutta
2. Jättäisin tämän kyllä Tamlan arvioitavaksi. Itse en pitäisi välttämättömänä tapaturmavamman
hoitona.
3. Ei muutosta
4. ei muutsta.”

Tämän viimeisimmän vakuutuslääkärilausunnon antoi nykyään 75-vuotias ortopedi hyläten edelleenkin kaikki neuro-oftalmologien ja silmälääkärien lausunnot ilman mitään keskustelua STM:n haittaluokka-asetuksen soveltamisesta Silmäortopedi iski jälleen: LähiTapiolassa vakuutuslääkäri ortopedina hylkää silmävammasta aiheutuneet sairauslomat käsittämättömällä höpinällään – Toni Korhonen

Tällä LähiTapiolan toiminnalla haluan nostaa vakuutuslääkärien toiminnan ja osaamattomuuden esiin haittaluokankin määrittämisessä ja kuinka ylimielisen suppeasti vakuutuslääkäri kommentoi korvausneuvojan kysymyksiin. Pohjola noudatti samaa kaavaa eli vakuutuslääkäri ei perustellut haittaluokka kahta mitenkään.

Marraskuussa 2015 syy-yhteys todettiin riidattomaksi eli lääketieteellisesti todennäköiseksi Tamlan päätöksellä perustuen asiantuntijalausuntoon, joka korvauskäsittelymerkinnöissäkin yllä mainitaan. LähiTapiola ei tästäkään huolimatta syy-yhteyttä haittaluokan arvioitiin huomioinut. LähiTapiola korvasi haittaluokka 2 mukaan siis lokakuussa 2015, koska niin oli hetkeä aiemmin korvannut myös Pohjola vapa-ajan tapaturmavakuutuksesta.

Miten Pohjola vakuutus päätyi haittaluokkaan 2 ja miten se päätöksessä perusteltiin? Vastauksen Pohjolan tekemästä haittaluokasta voitte lukea alla olevasta päätöksestä, jonka sain äskettäin haltuuni. En ainakaan muista tätä päätöstä aiemmin saaneeni ja toisaalta en tuolloin osannut sitä edes kyseenalaistaa. Olinhan jo kaksi vuotta tapellut LähiTapiolan kanssa silmävamman olemassaolosta LähiTapiolan silmäortopedeja vastaan, joten olihan se kiva, että sain korvauksia. Mutta en ymmärtänyt tuolloin, että korvaukset olivat määritelty ja maksettu väärin.

Sain siis vain laskelman ja tämän yllä olevan tiedonannon. Päätöksessä ei ole perusteluja laisinkaan, eikä haittaluokan määrittämiseen käytettyä asetuksen haittaluokkakohtaa. Eikä voikaan olla, koska akkomodaatiojärjestelmän vaurio, krooninen kipu, häikäistyminen, mustuaisen puoliero, näkemisen ongelmat, univaikeudet kivusta johtuen, sekä pahoinvointi eivät sovellu antamaan haittaluokaksi vain 2/20. Nyt vasta yli kymmenen vuotta myöhemmin halusin saada päätöksen nähtäväksi ja haittaluokan arviointiperusteet saatuani tietooni ettei LähiTapiolakaan ole haittaluokkaa oikein arvioinut. Vakuuutuslääkäri (Pohjolan asiakaspalvelusta puhelimessa kerrottuna) oli kirjannut Pohjolan sisäisiin lääkärien korvausmerkintöihin vain HL2 ilman mitään perusteluja.

Esitin Pohjola vakuutukselle uudelleenkäsittelypyynnön ja minulle vastattiin:

Toimitin PohjolaanTamlan päätöksen, joka perustui asiantuntijalääkärinlausuntoon, joka oli tehty lääkärilausunnoista ennen Pohjolan tekemään päätöstä. Eli Pohjolalla olisi tullut olla vuonna 2015 kaikki samat lääkärinlausunnot käytettävissään. Näin ei kuitenkaan ollut. Siltikin akkomodaatiojärjestelmän vaurion toteamiseen oli riittävästi lääkärinlausuntoja.

Meni viikko ja tuli ilmoitus ettei asiaani käsitelläkään, koska vanhenemisaika 10 vuotta on ylittynyt. Pyysivät siis lääkärinlausuntoja ja muutosasteen lainvoimaisen päätöksen syy-yhteydestä miksi? Huvikseen? Eli siis olin noin 9 kuukautta asiassani myöhässä. Pahoittelivat sitä puhelimessa, että harmittavasti oli näin päässyt käymään.

Kysymyshän on väärästä päätöksestä, joka on tehty perustelematta ilman STM:n haittaluokka-asetusta. Kiinnostaa myös kuka vakuutuslääkäri on haittaluokan Pohjolassa määritellyt. Tämän vuoksi lähetin tietopyynnön Pohjolaan korvauskäsittelyyn osallistuneista ihmisistä ja olemassa olevista dokumenteista.

Tässä saamani kirjelmä pyytämäni oikaisun käsittelemättä jättämisestä:

Täyttä paskaa suoraan sanottuna. Miten korvausneuvoja voi väittää, että haittaluokka-asetusta on noudatettu, koska päätöksessä ei ole perusteluja, eikä korvausmerkinnöissäkään muuta kirjattuna vakuutuslääkärin toimesta kuin HL2? Eivät vammat ole vain HL2 mukaiset vaan kyse on toiminnallisesta haitasta.

En ole myöskään esittänyt korvausvaatimusta, vaan väärän päätöksen oikaisupyynnön.

Mikä on lakipykälä, jossa mainitaan vanhentuminen alkavaksi vakuutusyhtiön vakuutussopimuslain vastaisesta päätöksestä, jossa ei ole noudatettu haittaluokka-asetusta, eikä päätöstä ole perusteltu?

Soitin Fineen kysyäkseni saamaani vastausta ja vetoamista vakuutussopimuslain pykälään 73. Siellä korvausasiantuntija ei osannut vastata, vaan lupasi keskustella kollegansa kanssa. Hän palasi asiaan myöhemmin puhelimessa ja esitti, että kysymyksessähän on vahingonkorvauslaki ja velan vanhentumisen 10 vuoden takaraja. Kysyin minkä velan? Kysyin minkä vahingonkorvausvaatimuksen? Minähän olin pyytänyt oikaisemaan väärin tehdyn päätöksen? En tähän saanut enempää vastausta vaan neuvon tehdä valitus heille Fineen.

Otin yhteyttä erääseen nettijuristiin, joka mainostaa osaamistaan ja haluaan auttaa vakuutuskorvauksien korvaustaisteluissa tavallisia kansalaisia. Kysyin häneltä lakipykälää johon voisin vedota vakuutusyhtiön tehdessä päätöksessä vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen haittaluokan määrityksessä menettelyvirheitä ja päätöksen antamista perustelematta. Tiedustelin myös lakipykälää, jossa mainitaan tämän 10 vuoden vanhenemisajan olevan vedottavissa väärän päätöksen oikaisupyyntöön. Pyysin myös häneltä oikeuden ratkaisuja esimerkiksi vastaavissa tapauksissa. Toimitin hänelle pyynnöstä vielä alkuperäisen päätöksen, sekä käsittelemättä jättämispäätöksen oikaisupyynnöstä. Lisäksi toimitin hänelle myös Pohjolasta saadut viestit koskien tarvittavia lisädokumentteja ja lupausta käsitellä asia. Mitäs kyseinen juristiseppä sitten vastasi?

”Vakuutusyhtiö on oikeassa, että korvauspäätökseen tulee hakea muutosta laissa säädetyssä määräajassa. Ellei sinulle ole tullut uusia oireita tai pysyvä haittaluokka ole muuttunut 29.9.2015 jälkeen, kyseinen määräaika on siten umpeutunut. Lisäksi vaikka haittaluokka olisi maksupäätöksen jälkeen noussut, vaatimus olisi tullut joka tapauksessa tehdä vakuutusyhtiölle ylipäänsä 3 vuoden kuluessa alkuperäisestä korvauksesta.

Näillä tiedoin mielestäni päätöksen kääntymismahdollisuudet ovat hyvin heikot. Päätös tuskin kääntyy siis edes minun avullani. En valitettavasti pysty olemaan asiassa tämän enempää avuksi. Päätökseen voi tietysti halutessaan hakea muutosta.”

Pitääkö tätä saamaani vastausta jotenkin kommentoida tai vastauksen tasoa arvioida? Tämähän kuulostaa vastaukselta, jonka antaa vakuutusyhtiössä töissä parhaillaan oleva tai josku ollut juristi. Eihän kyseinen seppä vastaa muuta kuin vakuutusyhtiötä puoltavaa jargonia vastaamatta kysymyksiini. Eikö osaavan juristin tulisi pystyä vakuuttavasti argumentoimaan juridisesti myös menestymismahdottomuus? Vittuiluksi tämän lasken. En väitä vastauksen pohjautumista olemassa oleviin kytköksiin vakuutusyhtiöihin. Enkä väitä, että vastaavia tapauksia on monia ja onkohan neuvottu samalla tavalla myös heitä. Mutta voisin väittää.

Tässä hieman näkemyksiäni vakuutusalan ”auttavista” juristeista -> Mihin ja milloin tarvitset juristia taistellessasi vakuutusyhtiötä vastaan työtapaturmalain alaisista korvauksista? Kuka juristi kannattaa palkata? – Toni Korhonen

Nopein tapa saada juridinen perusteltu vastaus on viedä asia arvioitavaksi Pohjolan sisäiselle juristille kannanottoon ennen Fineä. Eli lähettää materiaali ja vaatia päätöksen korjaamista ositteessa asiakasasiamies@pohjola.fi

Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksien korvauksista tappeluhan ei ole minulle kovinkaan tuttua. LähiTapiolan sisäinen ”juridinen puolueeton” taho tuli testattua Turun kaupungin vastuuvakuutuksen osalta ja monen kuukauden jälkeen sain yhtä juridisesti huonon vastauksen kuin korvauspäätöskin oli ollut. Uskomattomia sisäisiä ”puolueettomia” korvausneuvojia on koko vakuutusala täynnä. Tyhmäkin sen tajuaa miten käy, mikäli alkaa kumoamaan oman palkanmaksajansa kielteisiä korvauspäätöksiä.

Tämä oli minulle uutta siis Pohjolan osalta, mutta ajattelin kokeilla millaisen selityksen sieltä saan. Eli sisäinen ”puolueeton” lausunto, jossa Pohjolan juristi ottaa kantaa korvauskäsittelijän päätökseen hylätä asian käsittely vakuutussopimuslain pykälään 73 perustuen.

Laitoin päätökset ja viestinnän asiakasasiamiehelle näillä saatesanoilla:

Pohjolan tekemä päätös ei ole juridisesti pätevä, eikä hyvän vakuutustavan mukainen. Asiassani on kysymys vakuutusyhtiön menettelyvirheen ja virheellisen haittapäätöksen oikaisemisesta, ei uudesta vakuutuskorvausvaatimuksesta. Vakuutussopimuslain 73 §:n vanhentumissäännös ei tällöin sovellu asiaan. Pelkkä viittaus kyseiseen säännökseen ei ole riittävä peruste jättää asia tutkimatta.

Alkuperäinen päätös on tehty ilman perusteluja, ilman haittaluokka-asetuksen 2009 noudattamista. Haittaluokka ei voi olla 2, koska kysymys on haittaluokka-asetuksen kohdan 15. Toiminnallinen haitta huomioimatta jättäminen akkomodaatiojärjestelmän vaurion ja kroonisen kivun osalta. Häikäistyminen, mustuaisen puoliero ja värikalvon vaurio voidaan huomioida asetuksen kohdassa 8. Silmät ja näkökyky.  

Fine ensiselvityksessä todettiin ettei Vakuutussopimuslain 73 § voida asiaani soveltaa. Vaan kysymyksessä Finen mukaan on

Laki velan vanhentumisesta | 728/2003 | Lainsäädäntö | Finlex

Vanhentumislaki: ”Vahingonkorvauksen tai muun 1 momentissa tarkoitetun velan vanhentuminen on kuitenkin katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta taikka vahinkoon johtaneesta tai edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta. Tämä määräaika ei kuitenkaan rajoita vahingonkärsijän oikeutta vaatia korvausta henkilö- tai ympäristövahingosta.”

3 §
Pakottavuus
Tämän lain säännöksistä ei saa sopimuksin poiketa velallisen vahingoksi.

Pohjola ei ole osoittanut, mihin lakiin perustuu se, että vakuutusyhtiön väitetyn menettelyvirheen oikaiseminen vanhentuisi tässä tilanteessa.

Mikäli Pohjolan tekemä ratkaisu molemmissa asioissa sekä menettelyvirheiden korjaaminen omaehtoisesti ole enää lakiin vedoten mahdollista, pyydän nimeämään lain ja lainkohdan, joka oikeuttaa menettelyvirheen henkilövahingon ollessa kyseessä ja korvaamatta jättämisen oikeutetuksi asian jääden henkilökohtaiseksi vahingokseni 10 vuoden vanhenemisajan jälkeen.

Lisäksi Hyvä vakuutustapa ja luottamuksensuoja erillisenä arviointiperusteena

Vaikka vanhentumissäännöksen soveltuvuus ratkaistaisiin tiukasti vakuutussopimuslain sanamuodon perusteella, Pohjolan menettelyä voidaan arvioida erikseen hyvän vakuutustavan näkökulmasta. Hyvä vakuutustapa edellyttää johdonmukaista, avointa ja asiakkaan oikeusturvaa kunnioittavaa menettelyä. Kun Pohjola ensin pyytää selvityksiä, ilmoittaa ottaneensa asian käsittelyyn ja vasta tämän jälkeen jättää asian tutkimatta vedoten vanhentumiseen, menettely on omiaan horjuttamaan asiakkaan perusteltuja odotuksia. 

Pyydän Teiltä perusteltua päätöstä asiassani 14 vrk:n kuluessa eli 31.7.2026 mennessä. Mikäli ette tässä ajassa ehdi päätöstä tekemään, pyydän ilmoittamaan milloin päätös annetaan. 

Turussa 17.07.2026 Toni Korhonen”

Tässähän voidaan pohtia hamaan loppuun asti, esitänkö lisäkorvauksen vaatimusta vaikken sitä suoranaisesti tee vaatiessani päätöksen oikaisua. Vahingonkorvausvaatimushan oli kyseessä vaatiessani vahingonkorvausta vakuutusyhtiön omasta virheellisestä menettelystä. En ole sitä vaatinut, ainoastaan uuden päätöksen oikein tehtynä. Pohjolan tekemä päätös ei ole juridisesti pätevä, eikä hyvän vakuutustavan mukainen. Asiassani on kysymys vakuutusyhtiön menettelyvirheen ja virheellisen haittapäätöksen oikaisemisesta, ei uudesta vakuutuskorvausvaatimuksesta. Pelkkä vakuutussopimuslain 73 §:n lainaaminen ei vielä vastaa siihen.

Tämähän näyttää ulospäin siltä, että vasta uusien lääkärinlausuntojen ja TAMLAn ratkaisun nähtyään Pohjolassa ymmärrettiin, että vuoden 2015 haittaluokkapäätös oli tehty puutteellisella lääketieteellisellä aineistolla ja aineistoa oli arvioitu väärin. Sen jälkeen asia jätettiin tutkimatta vetoamalla vanhentumiseen. Tämän juridisen arvion teki muka korvauskäsittelijä, mutta päätöksessähän ei ole käsittelijän nimeä. Päätöksessä ei arvioida Pohjolan pyytämiä ja haluamia dokumentteja ollenkaan. Voiko vakuutusyhtiö ensin pyytää lisäselvityksiä, ilmoittaa käsittelevänsä asian ja vasta sen jälkeen vedota vanhentumiseen tutkimatta aineistoa?

Voisi muuten herätä kysymys, onko LähiTapiolaan otettu yhteyttä ja tiedusteltu asian käsittelyä siellä? Mutta kuten blogistani olette huomanneet, että mikäli vakuutuslääkäri ortopedina voi hylätä neuro-oftalmologin lausunnot ja Tamlan lääketeiteellisesti todetun todennäköisen syy-yhteyden, niin kyllähän sitä nyt juristi Pohjolasta voi ohimennen tiedustella LähiTapiolan kollegaltaan hieman ”tilannetta”. En väitä, että näin olisi käynyt.

LähiTapiolahan siis ei vieläkään syy-yhteyttä haittaluokkaani huomio, vaikka kyseessä ei ole lakisääteisenä vakuutuksena asian vanhentuminen. LähiTapiolassa itse asiassa 10 vuotta ei ehtinyt edes kulua, kun vaadin oikaisua 2015 tehtyyn päätökseen. Voiko vakuutusyhtiö vedota vanhentumiseen ilman, että se ottaa kantaa väitteeseen, jonka mukaan alkuperäinen päätös perustui puutteelliseen tai virheellisesti arvioituun lääketieteelliseen aineistoon?

Minua ei niinkään nyt kiinnosta korvauksen määrä, vaan onko tosiaan niin, että kyseinen 10 vuotta pelastaa vakuutusyhtiön velvoittamatta käsittelemään asiaa uudelleen ja tekemästä päätöstä oikein? Mihin lakiin ja lainkohtaan perustelemattoman ja menettelyvirheen omaavaan päätöksen voi perustaa vanhentuneeksi? Eli odotan nyt juridisista vastausta asiakasasiamieheltä sekä Pohjolan tietosuojavastaavalta vastausta tietopyyntööni.

Huvittavaa koko yhteisen tavoitteen sekoilussa on, että Pohjola ja Fine näkevät asian 10 vuoden vanhentumisen osalta eri tavalla, johon taas nettijuristi tuumaa ja tarjoaa kolmen vuoden pykälää. Kaikki kolme ”osaajaa” ovat siis eri mieltä, mutta samaa mieltä vakuutusyhtiön olemisesta ns. ”kuivilla” eli oikaisua ei missään tapauksessa tule tehdä. Kaikki siis puhaltavat yhteen hiileen ja haluavat, että asia jää käsittelemättä ja vakuutusyhtiön toiminta ei saa moitteita.

Kyllähän tämä riita-asia Fineen etenee ja mielestäni tässä yksi kannaottoa odottava pointti: Mikäli vakuutusyhtiö katsoo asian olevan vanhentunut, miksi se pyysi minulta ratkaiseviksi ilmoittamiaan lääkärinlausuntoja ja TAMLAn päätöksen, ilmoitti käsittelevänsä asian ja antoi vasta tämän jälkeen tutkimatta jättämispäätöksen? Miten tämä menettely täyttää hyvän vakuutustavan ja asiakkaan oikeutettujen odotusten suojan vaatimukset? En halua lähetellä terveysasiakirjojani ja oikeuden päätöksiä vapaa-ajan vakuutuksia käsittelevälle korvausneuvojalle Pohjolaan vain sen vuoksi, että arkaluontoiseni tietoni voidaan mahdollisesti jakaa silmille joille nen eivät todellakaan kuulu. Kyllähän nuo dokumnetit joku Pohjolassa on katsonut. Pyydettiinkö lääketieteelliset asiakirjat vain sen arvioimiseksi, voidaanko asia käsitellä, vai arvioitiinko niiden sisältöä ennen tutkimatta jättämispäätöstä? Jos arvioitiin, kuka arvioinnin teki? Jos ei arvioitu, miksi asiakirjat pyydettiin?

Seuraavassa artikkelissa otan esiin pysyvän haitan käsittelyn ja toiminnan solisluuvamman pysyvän haitan osalta Pohjolan vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen osalta. Pohjolan toiminta on aivan yhtä surkeaa ja amatöörimäistä kuin LähiTapiolan. Toki erona on lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta hallintolain velvoitteet ja julkisen vallan käyttö, mutta hyvä vapaaehtoisen vakuutuksen käsittelyssä ”hyvä vakuutustapa”, sekä asiakkaiden vedätys, korvauskäsittelyn viivyttely ja asiakkaille valehtelu on samasta opuksesta: vakuutusyhtiön vakiintunet korvauskäytännöt.

-Toni