Artikkelissa jakamiani tietoja ja päätelmiä voit halutessasi vapaasti hyödyntää omissa tapauksissasi omalla vastuulla. Kirjoittamani artikkelit perustuvat omakohtaiseen kokemukseen, sekä kymmenien työtapaturman uhrin sekä ammattitautiin sairastuneiden kokemuksiin yhdistettynä olemassa oleviin lakeihin ja niiden oikeuskäytäntöihin. Mikäli koet kirjoittamissani artikkeleissa olevan asiavirheitä niin otathan yhteyttä kommenttikentän kautta, jotta pääsen korjaamaan asiavirheet. En julkaise lukijoiden kommentteja, mutta vastaan niihin eli antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Mikäli käytät tekoälyä, niin tarkastathan faktat ennen kuin kyseenalaistat kirjoituksiani, kiitos.
Tekoälyn tiivistelmä artikkelista:
”Vakavassa työtapaturmassa vammautuneen oikeusturva rakentuu ennen kaikkea asianmukaisen työtapaturmatutkinnan varaan. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa vakavasta tapaturmasta työsuojeluviranomaiselle ja poliisille, mutta käytännössä ilmoitus jää joskus tekemättä esimerkiksi vamman vakavuuden vähättelyn tai tietämättömyyden vuoksi.
Viranomaisen tekemä työtapaturmatutkinta tuottaa puolueettoman syy-yhteys- ja tuottamusarvion, jotka ovat ratkaisevia myöhemmissä korvausprosesseissa. Vammautuneen on oltava aktiivisesti mukana tutkinnassa, jotta kaikki olennaiset tiedot – kuten aiemmat vaarailmoitukset ja läheltä piti -tilanteet – kirjataan raporttiin. Tuottamus voi perustua jo pelkkään huolimattomuuteen, esimerkiksi siihen, ettei työnantaja ole korjannut tiedossa ollutta vaaraa ennen tapaturmaa. Tahallisuutta ei vaadita tuottamukseen syylistymiseen.
Mikäli vakuutusyhtiö evää lakisääteiset korvaukset tuottamuksellisessa työtapaturmassa, työnantajan korvausvastuu kasvaa merkittävästi, ja tutkinnan havainnot muodostuvat keskeiseksi näytöksi. Vaikka korvaukset maksettaisiin, vammautuneella on edelleen oikeus vaatia työnantajalta lisäkorvauksia, kuten kivusta ja särystä eli tilapäisestä haitasta, sekä puuttuvaa 15 % ansionmenetystä tapaturmaeläkkeellä ollessa. Työtapaturmatutkinta on siten vammautuneen tärkein keino varmistaa oikeuksiensa toteutuminen järjestelmässä, jossa työnantajan tuottamuksella on oleellinen merkitys korvausvastuun laajuuteen.”
★★★★★★★
Hyvin usein saadessani yhteydenoton työtapaturmassa vaikeasti vammautuneelta paljastuu tiettyjä samankaltaisuuksia, joita kohdataan riippumatta työnantajasta tai vakuutusyhtiöstä. Olen kirjoittanut blogiini yli 200 artikkelia, joten ajattelin koostaa artikkelisarjan, jossa pureudun hieman yksityiskohtaisemmin antamaan vinkkejä ja avaamaan eri osioita niin korvauskäytännöistä kuin lakien velvoitteista. Tulevassa artikkelisarjassa jää varmasti useita pointteja mainitsematta, mutta pyrin tekemään artikkeleista yksityiskohtaisia ja samalla myös mahdollisimman laaja-alaisia näkökulmiltaan.
Peusteet haltuun eli mikäli vammaudut vakavasti työtapaturmassa, hoida paikalle työtapaturmatutkinta eli ota selville miten kuuluu toimia Työtapaturma – Tyosuojelu.fi – Työsuojeluhallinto ”Työnantajan on ilmoitettava viipymättä työsuojeluviranomaiselle ja poliisille sellaisesta työtapaturmasta, jonka seurauksena on kuolema tai vaikealaatuinen vamma.”
1. Miksi työtapaturman tutkinta työsuojeluviranomaisen toimesta on sinulle tärkeää?
Työtapaturmatutkinnan tärkein asia sinulle on saada syy-yhteys- ja tuottamustutkinta työsuojeluviranomaisen toimesta raporttina mahdollisia lisäkorvausvaateita varten. Tutkinta on suoritettava mahdollisimman nopeasti.
Mikäli kyse on työturvallisuusrikoksesta, vanhenemisaika on 2 vuotta. Kyse on siis tutkinnan osalta siitä, että se ehditään tehdä, sekä ennen kahden vuoden aikarajaa on myös mahdollinen syyte työturvallisuusrikoksesta ehdittävä nostamaan. Tee siis osasi tutkinnan osalta eli varmista tutkinnan toteutuminen. Osa työnantajista saattaa jättää poliisille tai työsuojeluviranomaiselle ilmoituksen kokonaan tekemättä. Syy tähän on yleensä vamman vakavuuden vähättely tai muka tietämättömyys työnantajan taholta. Lisäksi työnantajalla voi olla muitakin syitä peitellä toimintaansa eli ei todellakaan haluta viranomaisia omalle työmaalle mistään syystä.
Pidä myös huoli, että olet tutkinnassa mukana joko fyysisesti paikalla tai vähintäänkin yhteydessä tutkijaan, jotta kaikki oikea ja oleellinen tieto kirjataan tutkimusraporttiin. Tämä on tärkeää, koska mikäli työnantaja katsotaan työtapaturman aiheuttajan osalta tuottamukselliseksi, on työnantaja käytännössä vahingonkorvausvelvollinen aiheuttamaansa vahinkoon. Tuottamus ei siis vaadi tahallisuutta, huolimattomuus riittää.
Työturvallisuusrikoksen vaatimista oikeusteitse ei mielestäni auta muussa tapauksessa, kuin mikäli haluat ammattiliitoltasi apua korvausriitaan. Se, että työnantaja tuomitaan työturvallisuusrikoksesta aiheuttaa työnantajalle vain sakkoa, etkä sinä vammautuneena saa mitään korvauksia tuomion kautta automaattisesti. Vahingonkorvausvaatimusta on tällöin helpompia laittaa tulille. Tästä seuraavassa artikkelissani eli ammattiliittojen merkityksestä jäsenensä työtapaturmien korvausasioissa auttamisessa, osa 2/10. Tästä tulee kovaa settiä.
Esimerkkeinä tahattomuudesta tuottamuksena ovat mm. vaaran liian vähäinen huomioiminen, piittaamattomuus aiemmista työntekijöiden havainnosta eli reagoimattomuus poistaa mahdollisen työtapaturman aiheuttamat riskit. Mikäli työnantaja tekee korjaavia toimeenpiteitä estääkseen seuraavan vastaavan työtapaturman aiheutumisen vasta ensimmäisen vakavan työtapaturman sattumisen jälkeen ollessaan tapaturman aikaan tietoinen mahdollisesta tuolloin jo olemassa olevasta uhasta, on työnantaja toiminnallaan tällöin myöntänyt työturvallisuusrikkeen.
Tutkinnassa aiemmista läheltä piti- tilanteista tai ilmoituksista vaarasta on tärkeää dokumentointi tutkimusraporttiin mahdollista myöhempää vahingonkorvausvaatimusta silmällä pitäen. Eli tällöin on kyse piittaamattomuudesta, mikäli havainnoista on tehty ilmoituksia, mutta työnantaja ei ole niihin reagoinut.
Mikäli kyse on työmatkatapaturmasta, tilanne vaikeutuu vahingoittuneen osalta. Tällöin hänellä on itsellä vamman saatuaan usein melko vaikeaa ellei mahdotonta dokumentoida olosuhteet, teiden kunto yms. Työsuojelun valvontalaki velvoittaa työsuojeluviranomaista tutkimaan kaikki tietoonsa tulleet vakavat työtapaturmat. Työsuojeluviranomainen ei pääsääntöisesti tutki kuitenkaan tapaturmia, jotka tapahtuvat kodin ja työpaikan välisellä matkalla sellaisilla alueilla ja tilanteissa, joissa työnantajan vastuu turvallisuudesta on vähäinen tai olematon.
Mikäli tapaturmavakuutusyhtiö evää lakisääteiset korvaukset syy-yhteydessä olevaan työtapaturmaan nousee vahingon aiheuttajan korvausvastuu suuremmaksi. Työnantajan ottama lakisääteinen tapaturmavakuutus on riskivakuutus, jonka tulisi korvata työssä terveyden menetys. Tutkimusraportissa todettu työnantajan tuottamus on tällöin erittäin tärkeä todiste lähteä vaatimaan vahingonkorvauksia. Mikäli vakuutusyhtiö korvaa lakisääteiset korvaukset, on vammautuneella edelleen mahdollisuus vaatia vahingon aiheuttajalta lisäkorvauksia.
Suomessa ei ole myytävänä ainuttakaan vakuutusta, joka pelastaisi vahingonkorvausvastuulta. On lakisääteisiä vakuutuksia ja vapaaehtoisia vakuutuksia mahdollisten riskien varalle. Mikäli vakuutusyhtiö ei korvaa lakisääteisissä vakuutuksissa tai työnantajan ottamasta vastuuvakuutuksesta, ei asia ole loppuun käsitelty. Kyseiset vakuutukset on otettu turvaamaan työnantajaa taloudellisesti, ei korvaamaan henkilövahinkoja. Kyseisissä vakuutuksissa syy-yhteys ja tuottamuspäätelmät tekee vakuutusten myyjä eli vakuutusyhtiö, joka on mahdollisesti maksamassa loppuelämän miljoonakorvaukset. Täysin puolueeton tahoko on tällöin tekemässä selvitystä? Tätä täysin puolueellista tapaturmatutkinnan mallia käyttävät mm. Turun kaupunki ja Kouvolan kaupunki eli ulkoistavat vahingonkorvausvastuunsa ja vahingonkorvausvelvollisuutensa selvittämisen vakuutusyhtiölleen. Kuka korvaa työmatkalla sattuneen liukastumisen, joka aiheuttaa terveydellisen haitan ja vie työkyvyn? – Toni Korhonen
Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvaukset ansionmenetyksestä ovat ensimmäisen vuoden osalta 100 % tapaturmavuoden työtuloista. Vuoden jälkeen korvausnimike muuttuu ja korvaus putoaa eli korvaus ansionmenetyskorvaus – > tapaturmaeläke pudoten 100 % -> 85 % tapaturmavuoden indeksikorotetusta vuosityötulosta. Vuosityötulo korotetaan jokaisen vuoden alussa palkkakertoimella jolloin puhutaan indeksikorotuksesta. Tapaturmaeläke korottuu 5 vuoden tapaturmaeläkkeelläolon jälkeen kertakorotuksella riippuen vammautuneen iästä. Korvaus on siis tapaturmaeläke + indeksikorotuksen osuus. Puhun usein blogissani kokonaisuudesta eli ilman erittelyä.
Mitä korvauksia voit siis vaatia tuottamukseen vedoten työnantajalta lakisääteisten korvausten lisäksi? Kivusta ja särystä eli tilapäisestä haitasta. Vamman laatu ja vaikeus vaikuttaa korvauksen määrään, perustuen useasti liikennevakuutuksesta korvattuihin normeihin. Korvaus on vammautuneelle verovapaa. Vahingonkorvaus ansionmenetyksestä eli 100 % ansionmenetyskorvauksen jälkeen tapaturmaeläkkeeksi 85 % muuttumisen myötä puuttuva 15 %.
Perusteet 15 % ovat selkeät. Mikäli vammautunut on saanut vakuutusyhtiöltä 100 % ansionmenetyskorvausta olleessaan työkyvytön vuoden ajan, niin minkä takia vammautuneen tulotaso voidaan laskea 15 %? Perusteluna ovat käyttäneen kieltäytymisesityksissään ettei tällöin aiheudu työssä käymisessä aiheutuneita kuluja, mihin tuo 85 % perustuu. Täysin perusteetonta, sillä onko 100 000 € tienaavan työssäkäyntikulut 15 000 € vuodessa? Liikennevakuutuksessa noudatetaan 100 % korvausperiaatetta koko ajan eli vahingonkorvauslakia. Mikäli vammautunut uudelleenkoulutetaan uuteen ammattiin saa hän uudesta ammatistaan palkan tai mikäli ei työllisty niin teoreettisen palkan ja tämän erotuksen tapaturmaeläkkeenä 100 % ansionmenetykseen perustuen. Täysin selvä perusteltu korvausvaade.
Vahingonkorvausvaatimus on esitettävä 3 vuoden kuluessa ettet menetä oikeuttasi vahingonkorvauksiin. Eli tämä aikaraja on todella tärkeä vahingonkorvausvelvollisuuteen vedotessa.
Eikö ole mielenkiintoinen yhtälö tämä tapaturmavakuutus, joka on lakisääeinen työnantajalle, mutta korvausvelvoite ei? Työtapaturmakorvauksien saamiseksi vakuutuksesta ei vaadita tuottamusta vaan ainoastaan todennäköinen syy-yhteys. Tapaturmavakuutus luotiin aikanaan estämään työntekijän ja työnantajan välinen taistelu korvauksista, mikäli työntekijä vammautuu työssään. Idea oli ettei tapaturmakorvauksista tarvitse taistella, vaan ne korvataan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta automaattisesti. Nyt tilanne on valitettavasti kuitenkin lisääntyvässä määrin se, että mikäli ei ole tuottamuksellinen työtapaturma, työnantaja pääsee kuin koira veräjästä, kun oma työntekijä menettää terveytensä työpaikalla työtapaturmana ja vakuutusyhtiö päättää olla korvaamatta päivän selvää syy-yhteyttä. Monelle vammautuneelle ei kerrota tuottamuksen merkityksestä. Sitä ei todellakaan kerro työnantaja, ei vakuutusyhtiö, eikä tapaturmatutkinnan tekevä virkamies.
Tällä hetkellä siis korvausriitojen alkaessa/jatkuessa työntekijä tappelee työnantajansa ottamasta vakuutuksesta, eikä työnantajaa kiinnosta tippaakaan. Ainakaan suurinta osaa. Tai sitten työanatajaa kiinnostaa maksimissaan voivotella ja ihmetellä asiaa selittäen etteivät muka voi vaikuttaa korvausten saamiseen. Usein kuultu lause työnantajalta: ”Tämä on sinun ja vakuutusyhtiön välinen asia” Suuri syy tähän on, että esim. isommissa yrityksissä jokainen työtapaturmavakuutuksesta korvattu tapaturma saattaa nostaa merkittävästi työnantajan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksuja. Aiheutunut työtapaturma, jossa työntekijä menettää osan tai kokonaan työkykynsä on aina äärimmäisen merkittävä tragedia. Kohdatessaan tämän lisäksi vittuilevan ja välinpitämättömän työnantajan on yksin tilanteeseen jäänyt työntekijä heikossa asemassa.
Mikäli siis vakuutuskorvauksia ei makseta, vakuutusyhtiö tekee parempaa tulosta, eivätkä työnantajan vakuutusmaksut nouse. On molemmille vakuutusopimussuhteessa oleville osapuolille taloudellisesti parempi ohjata vammautuneen työntekijän kulukorvaukset Kelaan ja eläkevakuutusyhtiöille. Sehän on työntekijän kannalta äärettömän huono vaihtoehto. Kummastakaan instanssista ei kuulu työtapaturmassa aiheutuneita vahinkoja korvata edes väliaikaisesti.
Tapaturmaeläke on äärettömän kova eläke, varsinkin tulojen ollessa hyvät tapaturman sattuessa. Tapaturmaeläke on lähes jokaiselle parempi kuin mitä hän olisi koskaan tullut työeläkettä saamaan eläkkeelle päästyään, vaikka korvaus putoaa 65 vuoden iän saavutettua 85 % -> 70 %. Ansionmenetyksen lisäksi korvataan mm. lääkärikäynnit, apuvälineet, avustajat, hoidot, tutkimukset,lääkkeet sekä kilometrikorvaukset hoitoon ja lääkäreihin. Eli mikäli vammautuneelle ei tapaturmalain mukaisia korvauksia myönnetä hän joutuu Kelan sairauspäivärahoista tai työkyvyttömyyseläkkeestään korvaamaan edellä mainitut itse. Mikäli ansionmenetystä ei enää aiheudu, hoidot ja lääkkeet ym. korvataan edelleen kuolemaan asti. Tai siis tulisi lain mukaan korvata.
Joko alkaa hahmottumaan miksi erittäin harva työssä terveytensä menettänyt ei lakisääteisiä tapaturmalain mukaisia korvauksia koskaan saa? Tai mikäli saa niin vain hetkeksi.
Oletteko kuulleet työnantajan vastuuvakuutuksesta? Sehän on vapaaehtoinen, mutta äärettömän tärkeä riskivakuutus työnantajalle. Mikäli työnantaja todetaan tuottamuksesta syyllisiksi, eikä vastuuvakuutusta ole tai se on mitoitettu liian alhaiseksi, on yhtiöllä pöydällä äärettömän iso ongelma. Onhan se muutenkin, mutta vastuuvakuutuksen puuttumisen osalta vieläkin suurempi. Oikeudenkäyntikulut tulevat maksettavaksi turpaan oton jälkeen käräjillä + hovissa, sekä päälle loppuelämän korvaukset tapaturmalain tapaan, joten usein joudutaan miljoonien korvausvastuuseen. Työssä terveytensä menettäneen kannattaa ja on käytännössä pakko ajaa asia ns. loppuun asti. Maksoi mitä maksoi.
Muutama pohdinta myös työnantajan suuntaan. Kannattaisko avustaa omaa työntekijää saamaan teidän maksamastanne lakisääteisestä vakuutuksesta hänelle kuuluvat lakisääteiset korvaukset, vaikka kysymyksessä ei olisikaan tuottamus? Olisiko se ns. vähintä mitä voisitte tehdä? Vai onko parempi jakaa omalle henkilöstölle bonuksia, kun muka työtapaturmaa ei ole sattunut, vaikka tiedätte asian olevan toisin? Kannattaisiko ottaa vastuuvakuutus eri yhtiöstä kuin tapaturmavakuutus? Vai onko liian kallista? Meinaan vain, että mikäli kyseessä on tuottamus niin tapaturmavakuutuksesta maksetut korvaukset voi vakuutusyhtiö hakea toisen vakuutusyhtiön vastuuvakuutuksesta, eikö? Tällöin lakisääteisten tapaturmavakuutusmaksujen korotukselle ei ole perustetta vakuutusyhtiön saadessa maksetut korvaukset toisesta vakuutusyhtiöstä. Vai onko tämä jo sumplittu vakuutusyhtiöissä ettei näin voi toimia? Riippuu varmaan korvausmääristä ja halusta kusettaa työnantajia, mutta tiedän tapauksia, joissa vakuutusyhtiö on hakenut työmatkatapaturmista maksetut lakisääteiset tapaturmaeläkkeet katujen kunnossapitolain nojalla tuottamukseen syyllistyneeltä vahingon aiheuttajalta heidän vastuuvakuutuksestaan sen ollessa eri vakuutusyhtiössä. Onkohan siis tällaisissa tapauksissa korotettu perusteetta lakisääteisiä vakuutusmaksuja vakuutusyhtiön toimesta.
Tuottamuksellisessa työtapaturmassa vahingoittuneella voi olla siis lakisääteisten korvausten lisäksi oikeus vahingonkorvauslain mukaisiin lisäkorvauksiin. Näiden vaatiminen ei kuitenkaan automaattisesti poista tarvetta hakea ja tarvittaessa riitauttaa lakisääteisiä vakuutuskorvauksia, sillä nehän hänelle kuuluisivat ensimmäisinä. Mikäli vakuutusyhtiön korvauskäsittelyssä epäillään rikosta, asiasta voidaan tehdä rikosilmoitus. Rikosasian eteneminen ei kuitenkaan ratkaise automaattisesti vahingonkorvausasiaa. Vaikka poliisi ei tutkisi asiaa tai syyttäjä ei nostaisi syytettä, vahingoittuneella voi edelleen olla mahdollisuus vaatia korvauksia erillisessä riita-asiassa. Tällöin ratkaisevaa on, pystytäänkö korvausvastuun perusteet ja aiheutunut vahinko osoittamaan riittävällä näytöllä jolloin kuluriski kohdistuu työssä terveytensä menettäneelle. Korvausriidat ovat erittäin pitkiä ja toimeentulo riitojen aikana on haasteena.
Tämän vuoksi tuottamuksellisissa työtapaturmissa kannattaa iskeä heti työnantajaan, mikäli vakuutusyhtiö tekee kieltäviä korvauspäätöksiä. Älä pelkää työnantajan suhtautumista, sillä en näe yhtäkään syytä miksi pitäisi pelätä. Hommaa pätevä juristi hoitamaan vahingonkorvausasiaa, mutta älä haaskaa rahojasi muutoksenhakuun Tamlaan tai vakuutusoikeuteen. Näistä asioista kirjoittelen omia osioitaan tähän artikkelisarjaan.
-Toni
