Ylen tiimi julkaisi viime viikolla erittäin hyviä artikkeleita, sekä MOT dokumentin liittyen korvaustaisteluun vakuutusyhtiötä vastaan. Vaikka MOT:n ohjelmassa Gabriel vastaan vakuutusyhtiö | MOT | Yle Areena on kyse liikennevahingosta ja lakisääteisestä liikennevakuutuksesta, on syy-yhteyden määrittämisen osalta vastassa vakuutuslääketiede ja vakuutuslääkäri, kuten lakisääteisessä työtapaturmavakuutuksessa. Samat lainalaisuudet pätevät, mutta lakisääteiset korvaukset hieman poikkeavat toisistaan. Gabrielin tapauksessa hänellä on vastassaan vakuutusyhtiönä Fennia ja vakuutuslääkärin roolissa vanha tuttu vakuutusyhtiöiden luottolääkäri Jari Honkaniemi.
Tekoälyn tiivistelmä artikkelista:
”Ylen MOT-dokumentti ja artikkelit paljastavat karulla tavalla, millaiseen vakuutusyhtiöiden pyörittämään korvausmyllyyn tapaturmassa vammautunut voi joutua. Kun hoitavat lääkärit toteavat vammoja ja niiden aiheuttamia oireita, vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäri voi vetää maton alta vetoamalla keskosuuteen, masennukseen, työilmapiiriin tai johonkin muuhun vaihtoehtoiseen selitykseen.
Samaan aikaan ihminen taistelee vuosikausia toimeentulostaan ja oikeuksistaan. Muutoksenhaku venyy, vastuu tuntuu katoavan ja vakuutusyhtiöiden toiminta jää liian usein ilman todellista valvontaa. Omien kokemusteni perusteella tiedän, ettei kyse ole vain Ylen esittelemistä tapauksista. Myös minä olen joutunut taistelemaan LähiTapiolan kanssa, vaikka lääketieteellinen syy-yhteys on jo vahvistettu lainvoimaisella päätöksellä.
Kuinka kauan tätä voidaan kutsua toimivaksi oikeusturvaksi? Vakuutusjärjestelmä tarvitsee riippumatonta valvontaa, avoimuutta ja ennen kaikkea vastuuta. Vammautuneen ihmisen elämä ei saa olla vakuutusyhtiön säästötoimenpide.”
★★★★★★★
Jari Honkaniemi oli myös Sofia Tuomen jutussa todistamassa Fennian puolesta ja tällöin hän nousi otsikoihin ChatGPT-lääkärinä todistaessaan kysyneensä arviota CRPS-oireyhtämään tekoälyltä. Tällä kertaa liikenneonnettomuudessa peräänajokolarissa aivovamman saanut siitä aiheutuneet terveydelliset ongelmat johtuivat Honkaniemen mukaan keskosuudesta. Honkaniemi on siis perus vakuutuslääkäri eli joka alan asiantuntijalääkäri. Tuskin hänellä on ongelmaa asiantuntijaroolissaan arvioida myös esim. keuhkosairauksia. Jännä homma, että hoitavana lääkärinä asiantuntemus loppuu, mikäli vastaanotolle saapuu oman lääketieteellisen asiantuntijalääkärikoulutuksen ulkopuolelle sijoittuva potilas.
Muutama fakta ennen kuin alan tarkemmin analysoimaan Ylen julkaisemia artikkeleita. Tässä artikkelissa käsittelen pelkästään lääketieteellistä syy-yhteyttä korvausriidoissa. En siis kirjoita muista korvausriidoista, kuten esim. ansionmenetyskorvauksista tai haittaluokan arviosta.
Syy-yhteyden määritäminen perustuu todennäköiseen lääketieteelliseen syy-yhteyteen. Vakuutuslääkäri arvioi vammautunutta pelkästään saamiensa lääkärinlausuntojen ja tutkimusdokumenttien perusteella. Hän ei tutki, eikä näe potilastaan. Vakuutuslääkäriltä edellytetään laissa vain ja ainoastaan hänen olevan laillistettu lääkäri. Hänen ei tarvitse olla alan asiantuntijalääkäri. Vakuutuslääkäri osallistuessaan lakisääteisen vakuutuksen korvauskäsittelyyn antaessaan lausuntonsa käyttää julkista valtaa. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, eikö? Laissa ei käsittääkseni lue vakuutuslääketieteen ohittavan lääketiedettä.
Vakuutuslääkärillä kuvitellaan olevan ja muka edellytetään vakuutuslääketieteen erityispätevyyttä, mutta kyseistä pätevyyttä ei akuutuslääkäreillä useinkaan ole. Se ei ole pakollinen pätevyys, eikä se höpöhöpö-pätevyytenä voikaan olla. Vakuutuslääkäri toimii usein myös omalla yksityisvastaanotollaan hoitavan lääkärin asemassa, työskentelee julkisella tai yksityisellä sektorilla, voi toimia julkisella puolella osaston ylilääkärinä, toimia muutoksenhakulautakunnissa ym. Hän kykenee toimimaan vaikka kaikissa edellä mainituissa toimissa virka-aikana helposti. Eikö ole outoa, että vakuutuslääkäri voi toimia ns. virka-aikana monissa eri instansseissa ja laskuttaa kaikista toimista virka-ajalta? Kannattaa siis olla varovainen ja tietoinen kenen vastaanotolle eksyy, mikäli kyse on vakuutuskorvauksista.
Vakuutuslääketieteessä lääkäri soveltaa asiantuntijana kliinisen lääketieteen tietoja mm. sosiaalivakuutuksen ja yksityisvakuutuksen säädöksiin. Eli Kelassa, vahinkovakuutusyhtiössä vapaaehtoisissa ja lakisääteisissä korvauskäsittelyissä ja eläkevakuutusyhtiöissä. Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden suorittanut lääkäri voi muun muassa antaa asiantuntijalausuntoja, mutta kuten jo totesin kyseinen pätevyys ei ole vaatimus, eikä se vakuutuslääketieteellä tulisi voida kumota lääketieteellistä syy-yhteyttä.
Muutoksenhaku liikennevahingoissa on erilainen kuin työtapaturmissa. Liikennevahingoissa ensimmäinen muutoksenhakuaste on Liikennevahinkolautakunta eli Liipo, kun taas työtapaturmissa Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta eli Tamla. Kyseiset instanssit eivät ole tuomioistuimia. Seuraavat valitusasteet ovat tuomioistuimia eli Liipon jälkeen siirrytään siviilioikeuteen eli käräoikeuteen, kun taas Tamlan jälkeen vakuutusoikeuteen. Muutoksenhakuasteet ovat käytännössä ajanhukkaa, sillä Liipo käsittelee korvausriitoja, joissa vastapuolena voi olla juuri sellainen vakuutusyhtiö, jonka toimialan maksamista maksuista lautakunnan toiminta rahoitetaan. Sama pätee Tamlaan. Molempia pidetäään riippumattomina ja puolueettomina eliminä. Vakuutusoikeus on samaa turhanpäiväistä ajanhukkaa. Liipon lautakuntakäsittely ei ole pakollinen oikeudenkäynnin edellytys vaan kanne vakuutusyhtiötä vastaan voidaan nostaa yleisessä tuomioistuimessa ilman Liipon käsittelyä.
Missään näissä kolmessa instanssissa ei mielestäni lakimiehen palveluja tarvita menestyäkseen valituksissa. Menestymismahdollisuudet ovat käytännössä nolla voittaa edes pienempiä riitoja, pitkäaikaisista ja isoista korvausriidoista puhumattakaan. Tämä johtuu vakuutuslääketieteestä ja vakuutuslääkärien vallasta. Toki jokaisella on oikeus valittaa. Vakuutusalan puolestapuhujat korostavat valitusmahdollisuuden olevan kansalaisen tärkein oikeusturva. Valittaminen voisi olla oikeusturvakeino, mikäli kyse olisi puolueettomasta tahosta. Niin kauan kun asioissa muutoksenhaussa päätöksiä tekevien henkilöiden sidonnaisuudet ja taustat ovat vakuutusalalla, on kansalainen heikoilla.
Muutoksenhakulautakunnissa menestyminen voi olla mahdollista, mikäli muutoksenhakulautakunnat pyytävät asiantuntijalääkärin lausunnon eli lääketieteellisen arvion hoitavien lääkärien annettujen lausuntojen ja tehtyjen tutkimusten perusteella. Tätä ei kovinkaan usein tapahdu. Minun pelastukseni oli nimenomaan tuo kyseinen Tamlan pyytämä asiantuntijalääkärilausunto. Vastapuolen eli LähiTapiolan ortopedien hylkäämä syy-yhteys vs. neuro-oftalmologin, silmälääkäärien ja neurologin antamat lausunnot todettiin asiantuntijalääkärärilausunnossa todennäköiseksi syy-yhteydeksi ja sain riidattoman syy-yhteyden lainvoimaisella päätöksellä. Sitä nyt LähiTapiola ei noudata ja siitähän osaksi tämä blogini syntykin alkoi. Huomioitavaa oli, ettei asiantuntijalääkärille toimitettu kaikkia hoitavien lääkärieni lausuntoja vakuutusyhtiön ja Tamlan toimesta. Älkää koskaan luottako muutoksenhakuun toimitettujen asiakirjojen oikeellisuuteen tarkastamatta niitä eli pyytäkää nähtäväksenne kaikki muutoksenhakuun toimitetut asiakirjat ennen päätöksen tekoa, jotta voitte tarkastaa asian ja antaa tarvittaessa vastineen.
Kuulemispyynnän lähettämättä jättäminen on vakuutusyhtiöissä, Takossa ja Tamlassa yleisesti ottaen yleisin hallintolain rike. Kuulemispyyntöä rikottaessa on kyse vakavasta menettelyvirheestä, jonka paljastuessa asia palautuu kuulemisvirheen tehneelle instanssille. Tietenkin ilman sanktiota ja asian käsittely venyy entisestään, koska kuulemispyynnön jälkeen päätös ei tule muuttumaan. Kuulemispyyntö tulee työtapaturmalain mukaisissa päätöksissä antaa aina ennen kielteisen päätöksen antamista. Hallintolaki mahdollistaa kuulemispyynnön lähettämättä jättämisen, mutta mikäli kyse on esim. kaikkien korvauksien hylkäämisestä vakuutuslääkärin lausunnon perusteella, ei voida vedota ilmeisen tarpeettomaan kuulemiseen. Kyse on loppuelämän korvauksista. Jännä homma, että mm. Kela tekee kuulemispyynnön takaisinperinnän mahdollisuudesta, mutta vakuutusyhtiö ei mikäli kyse on loppuelämän korvausten eväämisestä oman käsityksen mukaan.
Käytännössä siis työtapaturma-asioissa korvausriita pysähtyy vakuutusoikeuden kielteiseen päätökseen, eikä hakea valituslupaa KKO:lta anneta. Tähän hukkuu helposti kolme-neljä vuotta, sillä muutoksenhakuasteet ovat ylikuormitettuja. Lisäksi vakuutusalan korvauskäsittelyt perustuvat viivyttelyyn ja kieltämiseen, joten pelkkien viivästyskorkojen maksaminen ollessa mahdollinen ”sanktio” on vakuutusyhtiön erittäin kannattavaa viedä muutoksenhakuun kaikki asiat. Suurin osa luovuttaa heti valittamatta, osa jatkaa kolme kierrosta yrittäen taistella oikeuksiensa puolesta. Ainut positiivinen puoli edellä mainituissa muutoksenhauissa on maksuttomuus.
Liikenneakuutuksessa on kyse vahingonkorvausvelvollisuudesta. Sama pätee myös tapaturmalain alaisiin korvauksiin, mikäli on kyse tuottamuksesta. Molemmissa vakuutuksissa korvausten tulisi olla automaation syy-yhteyden ollessa lääketieteellisesti todennäköinen. Tässä on koko korvaustaistelun pointti. Todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys. Mikäli vakuutuslääkäri on eri mieltä, tulisi hänen esittää todennäköisempi lääketieteellinen syy-yhteys kumotakseen hoitavien lääkärin diagnoosit. Näkemättä ja tutkimatta potilasta. Tästä johtuen vakuutusyhtiö alkaa kaivamaan vammautuneen terveystietoja ja historiadataa löytääkseen teoreettisen syyn evätä korvaukset. Ellei niitä löydy, kaivetaan käypä hoito-suositukset esiin ja esitetään yleislinjaukset yleispätevinä kaikkeen eli evätään täysin väärin perustein korvaukset. Ellei apua löydy, on viimeinen vaihtoehto keksityille selityksille: syntyperäinen, iän tuoma kuluma, iän tuoma rappeuma, muuttunut toiminnalliseksi haitaksi, kolmen kuukauden jälkeen vamma muuttunut sairausperäiseksi, blaablaablaa…
Käräjäoikeudessa on aina kuluriski. Sen tietää myös vakuutusyhtiö. Vakuutusyhtiössä tiedetään että harva uskaltaa lähteä yksityishenkilönä vakuutusyhtiötä haastamaan. Täysin valheellinen kuvitelma on, että vakuutusyhtiöllä on käytössään ylivoimaiset resurssit. Kyllä, rahaa on. Mutta onko osaamista ja ennen kaikkea mahdollisuuksia pärjätä lääketieteellistä syy-yhteyttä lähdettäessä vakuutuslä’äkärien toimesta kumoamaan? Ei. Tuomarin tehtävä on päättää kumpaa osapuolta uskoo. Esim. omassa tapauksessani uskooko hän ortopedeja, jotka hylkäävät vasemman silmän lainvoimaisen päätöksen riidattomasta syy-yhteydestä huolimatta silmäsärystä aiheutuneet sairauslomat väittäen silmän olevan 100 % terve ja vasemman silmän säryn johtuvan lähiomaisen kuolemasta tai neljästä lapsestani? Miksi muuten vitussa heillä tällaisia tietoja edes voi olla?
LähiTapiolan ortopedit ovat kusessa, joku voisi arvella. Ehkä myös kyseisen puljun juristit, sekä asiasta tietoinen LähiTapiolan johto. Katsotaan, sanoi tuomari. Eli on hyvin tärkeää ymmärtää, mille pelikentälle joutuu liikennenonnettomuuden tai työtapaturman seurauksena ja ennen kaikkea millä pelisäännöillä vastapuolen annetaan pelata. Ja millä toivotaan sinun pelaavan. MOT:n dokumentin lisäksi Yle julkaisi kolme mielenkiintoista artikkelia aiheeseen liittyen. Seuraavassa linkit, lainaukset artikkeleista ja kommenttini.
Gabrielin tapaukseen. Alussa linkkaamani MOTin dokumentti on karua katseltavaa. Aiheeseen liittyen Yle on julkaissut myös erillisen artikkelin.
Auto-onnettomuudesta alkoi 11 vuoden riita – vakuutusyhtiö veti esiin yllätyskortin | MOT | Yle
Seuraavassa lainaukset linkkaamastani artikkelista ja kommenttini lainauksiin.
”Vakuutusyhtiö maksoi aluksi korvauksia, mutta päätti vuoden jälkeen, että Majurin pitkittyneet oireet eivät ole enää syy-yhteydessä liikenneonnettomuuteen. Majuri valitti päätöksestä liikennevahinkolautakuntaan, joka käsittelee vakuutusriitoja. Tapaus pyöri lautakunnassa vuosia ja käsiteltiin peräti neljä kertaa.” ”Lautakunta ei kuitenkaan suositellut vakuutusyhtiölle, että se muuttaisi päätöstään.”
Erityisesti minua kiinnostaa, miksi on valitettu kyseiseen tahoon peräti neljä kertaa? Hyvin usein vammautunut lähtiessään valittamaan on lähtökohtaisesti asennoitunut taistelemaan. Hän ei alussa ymmärrä, eikä tiedä mihin myllyyn on joutunut ja miten järjestelmä toimii. Hän luottaa järjestelmään ja siinä mukana oleviin ihmisiin ”auttamassa” ja ”neuvomassa”. Totuus on, että näihin muutoksenhakuihin valittaminen on ainoastaan kerran jotenkin perusteltua, mutta eihän jatkovalitukset tuo mitään muutosta. Ihmisen elämä kuluu ja turha toivo ja kuvittelua oikeuden saamisesta päättyy pettymyksiin toistuvasti.
”Majuri ei pystynyt palaamaan opintoihin eikä työllistymään. Hän eli Kelan myöntämällä kuntoutustuella.”
Tämä on peruskuvio. Vakuutusyhtiöt keräävät lakisääteiset vakuutusmaksut, mutta yhteiskunnnan verovaroista kustannetaan korvauksia ja hoitoja. Tämä on järjestelmän ydintoimintaa. Homman halutaan menevän näin myös Kelassa. Eikö Kelan tulisi lähteä haastamaan yksityisiä vakuutusyhtiöitä, jos itse korvaavat työkyvyttömyyttä, sairauskorvauksia ja hoitoja samojen lääkärilausuntojen perusteella? Miksi ovat käsi ojossa, kun vammautunut taistelee itselleen 11 vuotta hänelle kuuluvat lakisääteiset korvaukset? Ymmärrän, että laissa maksujärjestys on tämä, mutta on täysin kohtuutonta taistella käytännössä yksin ja jälleen muut ottavat korvauksista ensimmäisenä sen mikä heille kuuluu. Miksi niitä ei oteta heti alkuun ja auteta vammautunutta taistelussa? Siksi koska kukaan ei voi tätä järjestelmän epäinhimillisyyttä ja vuosia kestänyttä laittomuutta enää paljastaa. Tai niin vastapuoli edelleen kuvittelee.
”Oikeudessa kuultiin asiantuntijatodistajana ylilääkäri Jari Honkaniemeä, joka oli vedonnut Majurin keskosuuteen.
Honkaniemi otti lausunnossaan kiinni Majurin ahkeraan työntekoon.
– Hän itse käytti hyvin kuvaavaa ilmaisua, että hän on tehnyt töitä laikka punaisena. Lähden siitä, että hän on toiminut henkisen kapasiteettinsa ylärajoilla. Jossain vaiheessa elämää tulee rajat vastaan. Hän joutuu onnettomuuteen, joka on selkeä ja se jotenkin räjäyttää tilanteen päälle, Honkaniemi lausui.”
”Asianajaja kysyi Jari Honkaniemeltä, pitääkö hän todennäköisempänä syynä oireille aivovammaa vai keskosuutta.
– Varmaan voi olla molempia. Sitten voi olla masentuneisuutta, voi olla kipuongelmaa tai jotain muuta tällaista, Honkaniemi vastasi.
Honkaniemen mukaan Majuri ei joka tapauksessa ollut pysyvästi työkyvytön.”
Eipä tässä paskanjauhantaa kannattaisi harrastaa, mutta tämä on hyvin tyypillistä höpinää myös LähiTapiolan silmäortopedien suusta. Miksi asianaja ei kysynyt tähän tyyliin: ”Onko jokin muu todennäköisempi lääketieteellinen syy-yhteys kumoamaan nyt esitetyn hoitavien lääkärien lausuman todennäköisen syy-yhteyden? Mikäli on, niin mikä?” Laikka punaisena töitä, keskosuus, työuupuminen, masentuneisuus, voi olla kipuongelmaa tai jotain muuta tällaista… Näillä selityksilläkö asian ratkaisuus meni 11 vuotta?!?! Miten tämä voi olla oikeusvaltioksi väitetyssä Suomessa perusmeininkiä? Kyse on todellakin yksittäistapauksesta, mutta kun vastaavia on tälläkin hetkellä käynnissä satoja ellei tuhansia. Eduskunnan oikeusasiamiehen tulisi ottaa asia käsittelyyn apunaan poliisi. Kukaan ei tätä uskalla valvoa puuttumalla riittävin sanktioin.
Jari Honkaniemi ei ole ilmoittanut mitään sidonnaisuuksistaan Sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteri ssä. Rekisteriin ei ole taidettu merkitä ainuttakaan lääkäriä, joka olisi ilmoittanut sidonnaisuutensa vakuutuslääkärinä julkisen vallan käyttäjinä. Eikö tämä titteli kestä päivänvaloa? Ei. Loppuisivat potilaat hoitavan lääkärin ominaisuudessa. Ei kukaan halua vastaanotolle lääkärille, joka toimii lääkärietiikan vastaisesti rahan ja vallan perässä juosten.
Gabrielin tapaukseen lisäksi Yle julkaisi myös artikkelin aiheeseen liittyen Ylilääkäri selitti rekkakolarin uhrin oireita työilmapiirin ongelmilla – MOT tutki lähes sata vakuutusriitaa aivovammoista | MOT | Yle
”Mikkelissä tapahtui vuonna 2011 onnettomuus, jossa rekka ajoi henkilöauton perään noin 80 kilometrin tuntinopeudella. Auton takaosa tuhoutui täysin, ja kuljettaja vietiin sairaalaan.
Autoa kuljettaneella miehellä havaittiin häiriöitä muistissa ja keskittymiskyvyssä sekä tunne-elämän muutoksia. Hän joutui jäämään pois töistä. Alkoi vuosien korvausriita vakuutusyhtiön kanssa.”
”Mies haastoi vakuutusyhtiön lopulta oikeuteen. Mies vaati käräjäoikeutta vahvistamaan sen, että hän on onnettomuudesta johtuvan aivo- ja niskavamman takia täysin työkyvytön.”
”Vakuutusyhtiö pyysi oikeuteen asiantuntijatodistajaksi neurologian ylilääkäri Jari Honkaniemen. Honkaniemen mukaan miehen työkyvyttömyyden selittivät vammojen sijaan psykiatriset ja persoonallisuuteen liittyvät probleemat, alkoholin käyttö ja työilmapiirin ongelmat.”
”Myös vammaan liittyvät juridiset prosessit saattoivat Honkaniemen mukaan liittyä oireiston pitkittymiseen. Hän arvioi, että miehelle ei jäänyt onnettomuudesta pysyvää haittaa.”
Eli Jari Honkaniemi yritti esittää todennäköisempiä lääketieteellisiä syy-yhteyksiä tutkimatta sekä näkemättä potilasta. Kuka tätä nyt sitten muka voi uskoa ja kuinka kauan tämän herran asiantuntijuus ja puolueettomuus on riidatonta? Asiahan on niin, että riippuu täysin kuka asiasta on tuomioistuimessa päättämässä.
”MOT:n tutkimissa tapauksissa toistuu sama ongelma: Aivovammaa koskevissa alkuvaiheen tutkimuksissa ja kirjauksissa on usein vakavia puutteita. Tämä voi vaarantaa ihmisen oikeusturvan ja johtaa herkästi riitatilanteisiin.”
Tiedän omasta kokemusta, että silmävammankin hoitoon ja vamman vakavuuden arvioon ei tunnu asiantuntijuutta löytyvän. Perus silmälääkäri ei voi ottaa kantaa neurologisiin asioihin, mutta 9 kpl LähiTapiolan silmäortopedeja voi. Helposti. Heillä on ns. munaa kumota myös riidaton lainvoimainen syy-yhteys. Yksi näistä sepistä on antanut kielteisiä lausuntoja ennen Tamlan syy-yhteyspäätöstä ja sen jälkeen. Kaikki sallitaan, kukaan ei uskalla puuttua.
Alkuvaiheen tutkimukset auto-onnettomuuksissa, sekä liukastumisonnettomuuksissa päätä lyötäessä tai ns. piiskaniskuvamman aiheutuessa ovat äärettömän tärkeitä. Löytyykö tästä maasta päivystyksistä riittävää osaamista lääketieteellisesti? Onko kyse tuurista saada oikeanlaista hoitoa? Entä kuinka moni perus neurologi tietää ja ohjaa vammautuneen oikeisiin jatkotutkimuksiin, sekä oikealle alan asiantuntijalääkärille? Pahin virhe on saada heti alusta asti väärää ja riittämätöntä hoitoa.
Kirjoitin artikkelin aiheesta, vaikka en ole lääkäri. Kirjoituksiani ei välttämättä kannata ottaa ohjeina ja niiden pääasiallinen tarkoitus on nostaa tavallisen tietämättömän kansalaisen näkökulmasta pohdintoja ja kyseenalaistuksia. Vakuutusyhtiöiden vakiintuneet korvauskäytännöt: Niskan retkahdusvamma eli whiplash/piiskaniskuvamma – Toni Korhonen
”Kysymyksen arvioimisessa asiantuntijatodistajilla on tärkeä rooli. Heidän tehtävänsä on auttaa tuomioistuimia ymmärtämään esimerkiksi lääketieteellisiä kysymyksiä.”
Sama pätee tuomioistuimien ohella muutoksenhauissa mm. Tamlassa. Siellä kuitenkin vain ani harvoin kysytään asiantuntijalausuntoja riippumattomalta alan asiantuntijalääkäriltä. Se ei ole sattumaa, koska kyse on hoitavien lääkärien lääkärinlausuntoihin perustuva lausunto pelkkänä asiakirjatodisteluna. Kysymyksessä asiantuntijalääkärilausunnossa on hoitavien lääkärien esittämän todennäköisen lääketieteellisen syy-yhteyden vertaaminen puolueettoman alan asiantuntijalääkärin näkemykseen, joka perustuu lääketieteellisiin tutkimuksiin. Vakuutuslääkärillä on usein vain epämääräisiä selityksiä annettavana tai korkeintaan vertailu yleispäteviin hoitosuosituksiin.
”Oikeudenkäynneissä toistuvat usein samat nimet. Yksi heistä on neurologian ylilääkäri Jari Honkaniemi. Oikeudenkäyntimateriaalin mukaan hän on todistanut noin 80 oikeudenkäynnissä ja antanut vakuutusyhtiöille noin 180 lausuntoa.
MOT:n selvityksen perusteella vakuutusyhtiöt maksavat lausunnosta noin 2000 eurosta 5000 euroon.”
On siinä meillä asiantuntija. Herra ottaa hoitavana lääkärinä vastaan aivovammapotilaita, ei tutki, ei tee kuvantamisia, ei päivitä lääketieteellistä osaamistaan, vai? Fyrkkaa tulee ovista ja ikkunoista joka suunnasta. Varoisi nyt herran jestas ettei aja itseään loppuun painaessaan hommia laikka punaisena. Kyseinen herra ei ole vielä silmävammaani arvioinut. Vink vink LähiTapiola.
”MOT:n tutkimissa tapauksissa Honkaniemi vaikuttaa päätyvän joka kerta vakuutusyhtiöille myönteiseen kantaan. Usein toistuu sama kaava: Hän kiistää henkilön oireiden liittyvän aivo- tai niskavammaan ja nostaa esiin jonkin muun syyn.”
”Yhdessä tapauksessa Honkaniemi vetosi siihen, että nuorella työmiehellä onnettomuuden jälkeen todettu liikehäiriöoire ei johtunut aivovammasta, vaan todennäköisesti hampaan poistosta.” Lääketieteellinen todennäköisempi syy-yhteys?!? Muistakaa tämä lääketieteellinen todennäköinen seuraamus mennessänne seuraavan kerran esim. viisaudenhampaan poistoon.
”Puheenjohtaja Teemu Luoto pitää suositukseen vetoamista kuitenkin ongelmallisena.
Hän korostaa, että suositus on tehty terveydenhuollon käyttöön, ei monimutkaisten riitatapausten ratkomiseen.
– En sano, että sitä käytetään väärin, mutta riski on, että perustason ohjetta ylitulkitaan hyvin hankaliin tapauksiin. Se ei ole kenenkään etu, Luoto sanoo.
– Kyllähän tämä altistaa aikamoisille ihmistragedioille.”
Tästä olen lukuisia kertoja artikkeleissani kirjoittanut. Kysymys on aina yksilöstä ja yksittäistapauksesta. Päänsä lyödessä voi selvitä säikähdyksellä, saada lievaän aivovamman eli kansan kielellä aivotärähdyksen, saada keskivaikean tai vaikean aivovamman ja arki muuttuu totaalisesti tai sitten voi jopa kuolla. Voiko vakuutuslääkäri väittää kuolleenkin kohdalla keskosuutta tai hampaan poistoa tällöin syy-yhteydeksi? Voi tietenkin ja niinhän hän todistelupöntössä tulee väittämäänkin. Muuten loppuu työsuhde ja vakuutuslääkärikeikat vakuutusyhtiöön. Koska kyseiset vakuutuslääkärit ja asiantuntijat menettävät lupansa, sekä saavat tuomion? Koska asiantuntija-titteli menettää uskottavuutensa?
”Kysymykset aivovammoista puhuttavat myös maailmalla. Teemu Luodon mukaan aivovamman kolmiportaisesta luokittelusta ollaan kansainvälisesti pyrkimässä poispäin. Hän pitää tätä hyvänä asiana, koska vammaa on vaikeaa asettaa jyrkkiin luokkiin.
– Aivot on elimistömme monimutkaisin kohta, ja siihen tulee hyvin monimutkainen vamma. Tiukka jako ei palvele ketään, Luoto sanoo.”
Erittäin hyvä suuntaus. Harmi, että tällaiset koulukuntamuutokset eivät ikävä kyllä toteudu kuin harvoin ja pitkällä viiveellä. Kysymys on vakuutusalan ja henkilökorvausten mullistuksesta ja tällöin vakuutusten kannattavuus laskee. Vai miksi luulette, että vapaa-ajan vakuutusehdoista on poistettu nykyisellään työtapaturmissa ja liikennevahingoissa aiheutuneet pysyvän haitan korvaukset?
Lievä aivovamma- diagnoosi yleispätevänä aivan liian itsestään selvyytenä ja helposti. Koska vakuutusyhtiöt pääsevät tällä väärällä diagnoosilla korvausvelvoitteestaan. Lieväs aivovammasta yleispätevästi toipuu nopeasti sen jättämättä pysyviä vaurioita. Se on diagnoosi, jonka vakuutusyhtiöt haluavat kuulla kaikissa pään lyömis ja niskan retkahdusvammoissa. Jopa minä sain vakuutuslääkärin lausuntona silmävammani syyksi lievän aivovamman. Mieti mitä helvettiä? Myöhemmin se korjattiin vakuutusyhtiössä ettei kyseistä aivovammaa minulla olekaan. Tällä diagnoosilla yrittiin yleispätevästi estää lakisääteiset korvaukset vääristellen syy-yhteyttä. Puuttuiko tähän kukaan? Ei tietenkään. Kaikkea saa vakuutuslääkäri kokeilla, koska seuraamuksia ei ole. Miksi julkista valtaa käyttävä vakuutuslääkäri ei ole jatkuvasti valvonnan alla?
”Rekkakolariin joutunut mies hävisi juttunsa oikeudessa. Vakuutusyhtiö oli kuitenkin aiemmin myöntänyt hänelle 50 prosenttisen työkyvyttömyyseläkkeen.”
Loppukaneetti on tyly. Ristiriitainen. Onko siis työeläkeyhtiö todennut vammat korvattavaksi 50 prosenttisesti? Peruskuviohan on, että lakisääteiset korvaukset jää saamatta ja vammautunut siirretään Kelan, sekä työeläkeyhtiön kustannettavaksi. Tämä on täysin normaalia nykyjärjestelmässä. Miten tämäkin saliitaan? Koska tämä sama porukka, joka osallistuu lain valmisteluihin, käypä hoito suositusten kirjauksiin, on kytköksissä vakuutusyhtiöihin. Ei tätä järjestelmää voi muuttaa, mikäli on myynyt sielunsa järjestelmälle. Osa jättäytyy tästä mielivaltaisesta kansalaisten kusetuksesta pois tajuttuaan mistä on kyse, mutta aina löytyy reppanoita, joille kelpaa moraalittomiin tekoihin pohjautuva helppo raha.
”Onko sinulla juttuvinkki liittyen vakuutusalaan? Voit lähettää sähköpostia osoitteeseen jouni.munukka@yle.fi ” Artikkelin lopussa Jouni Munukka pyytää juttuvinkkejä vakuutusalaan liittyen. Kannustan ehdottomasti laittamaan postia, mikäli on totuuksia kerrottavana. Julkisuus on myrkkyä vastapuolelle ja niitä harvoja keinoja saada järjestelmää muuttumaan oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Loppuun vielä yksi Ylen artikkeli herättämään keskustelua miksi tämän maan vakuutusalalle on annettu liikaa valtaa ja miksi mm. kansanedustajat eivät siihen halua puuttua. Puoluepoliittiset ammattiliitot voisivat myös katsoa peiliin, kun kyse on jäsenilleen tarjottavasta juridisesta avusta koskien lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen alaisia korvausriitoja. Ei tulisi olla mahdollista, että SAK:n ja ammattiliittojen juristit edustavat mm. vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoissa ja samalla heidän tulisi ajaa jäseniensä oikeusturvaa. Kyselkäähän ammattiliiton jäsenet liitoistanne näistä kytköksistä. Teidän tuomalla vaikutusvalla kyseiset juristit halutaan palkata vastapuolelle ”riippumattomiksi” jäseniksi muutoksenhakulautakuntiin, sekä eri mm. vakuutusyhtiöiden hallituksiin.
Iso kiitos Ylelle erittäin tärkeästä duunista nostaa vakuutuslääkärijärjestelmää, vakuutuslääketiedettä ja vakuutusyhtiöiden toimintaa oikeasta näkökulmasta esille.
Odotan sitä päivää, kun koko järjestelmän mähmäisyydet paljastetaan ihan henkilötasolla. Odotan myös tuomiopäivää julkisen vallan väärinkäyttäjille.
-Toni
