Käräjätuomio: Fennian esittämät petossyytteet koskien Sofia Tuomea hylättiin

Eilen perjantaina 21.03.2026 käräjäoikeus antoi tuomionsa petossyytteeseen joutuneeseen Sofia Tuomen tapaukseen, jossa Fennia yritti itse käytännössä itse petosta. Fennialla oli tarkoituksenaan periä jo maksettuja korvauksia takaisin ja lopettaa jo myöntämänsä käytännössä miljoonakorvaukset. Syytöksenä törkeä petos. Fennian päätodisteina yksityisten vakuutusetsivien salakuvaamat videot ja valokuvat, sekä niistä koostetut raportit. Ylen uutinen aiheesta Vakuutusetsivät seurasivat Sofia Tuomea salaa – nyt oikeus totesi hänet syyttömäksi | MOT | Yle

Lainauksia Ylen artikkelista:

”Kanta-Hämeen käräjäoikeus on antanut tuomion tapauksessa, jossa vakuutusyhtiö Fennia syytti naista vuosia kestäneestä vakavan sairauden teeskentelystä.

Käräjäoikeus hylkäsi Sofia Tuomen syytteen törkeästä petoksesta. Käräjäoikeuden mukaan Tuomi oli oikeutettu etuuksiin, jotka vakuutusyhtiö häneltä eväsi.”

”Sofia Tuomen lonkka vaurioitui, kun hän kaatui työpaikkansa portaissa. Tuomella diagnosoitiin kipusairaus CRPS vuonna 2017.

Tuomen työnantajan vakuutusyhtiö Fennia maksoi hänelle tapaturmaeläkettä. Vuonna 2020 yhtiö laittoi Tuomen perään vakuutusetsivät.

Seurantajakson jälkeen Fennia katkaisi kaikki tuet. Yhtiön mukaan Tuomi on saanut korvauksia vilpillisesti.

Poliisi tutki tapausta törkeänä petoksena, mutta syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen. Apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi kuitenkin syytteen nostettavaksi.

Sofia Tuomi kiisti syyllistyneensä törkeään petokseen.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus hylkäsi Sofia Tuomen syytteet törkeästä petoksesta maaliskuussa 2026.”

”Oikeuden mukaan jäi kuitenkin näyttämättä, että Tuomi olisi ollut työkykyinen. Hän ei siis saanut oikeudetonta taloudellista etua.”

”Käräjäoikeus katsoi, että merkittävä osa esitutkintamateriaalista on syntynyt esitutkintaviranomaisen sijaan vakuutusyhtiö Fennian tuottamana. Fennialla on ollut käytettävissään selvästi enemmän resursseja epäillyn rikoksen tutkimiseksi ja todistelun hankkimiseksi kuin Sofia Tuomella, oikeus totesi.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen, eli siitä voi valittaa.”

Kirjoitin aiheesta blogikirjoituksen 18.08.2023 Vakuutusyhtiö Fennia vie työtapaturman uhrin oikeuteen; Sofia Tuomen tapaus. – Toni Korhonen Artikkelistani voitte lukea ennakointini miten jutussa tulee käräjillä käymään. Suoraa puhetta-blogini teeman mukaisesti uskallan myös ottaa kantaa myös ennakkoon ja seistä näkemyksieni takana. Lyhyesti ennakoimaani lopputulokseen: olin oikeassa. Väitteeni perustuivat täysin olemassa oleviin lakeihin ja niiden tulkintoihin. Uskon rippeet, mitä Suomen oikeusjärjestelmää kohtaan ovat, saivat ainakin vielä toistaiseksi toivon pilkahduksen paremmasta. Korostan, että nyt en todellaan tarkoita tapaturma- ja ammattitautilain muutoksenhakua Tamlaa ja vakuutusoikeutta, enkä sen yläpuolella mahdollisesti superrangaistuksenaan moitteita ja korkeintaan huomautuksia jakelevaa eduskunnan oikeusasiamiestä.

Yksittäinen kansalainen ei saa petossyytettä poliisin tutkittavaksi ja syyttäjälle asti, joka lähtisi petossyytteenä ajamaan vakuutusyhtiöön kohdistuvia petosepäilyjä. Kun vakuutusyhtiö esittää petossyytteen asiakkaastaan, mennään käytännössä aina käräjille valtion piikkiin. Siis valtion piikkiin vakuutusyhtiön taholta, mikäli se häviää petossyytteensä. Mikäli vakuutusyhtiö voittaa, petossyytteen saanut ja hävinnyt asiakas maksaa kaikki oikeudenkäyntikulut. Sofia Tuomen tapauksessa valtio köyhtyi kymmeniä tuhansia euroja maksaessaan Sofia Tuomen asianajokulut, jotka tällaisessa tapauksessa ovat arviolta 40 000 – 70 000 euroa riippuen käräjien kestosta ja todistajien määrästä.

Joku voisi huudella, että turha juhlia, koska päätös ei ole vielä lainvoimainen. Tuleeko Fennia valittamaan hoviin? Mikäli olisin Fennian edustaja täydellä päätäntävallalla eli esim. korvauspäällikkö, häpeäisin. Pyytäisin Sofia Virralta nöyrästi anteeksi ja irtisanoutuisin. En valittaisi todellakaan hoviin. Tätä vakuutusetsiväpelleilyä harrastetaan enenemässä määrin vakuutusyhtiöissä ja käskythät vakuutusetsivien käyttöön tulevat suoraan vakuutusyhtiöiden johtoportaalta. Viittaan tässä artikkeliini Vakuutusetsivän tarkoitus on pääasiassa estää vakuutusyhtiön jo myöntämät lakisääteiset työtapaturma- ja ammattitautikorvaukset – Toni Korhonen

Eli mikäli hovista tulisikin ratkaisu käräjäoikeuden päätöksen kumoamisesta ja Fennia voittajaksi, etenisi asia korkeinpaan oikeuteen. Tällöin korkein oikeus antaisi ennakkopäätöksen ja sen päätöksen jälkeen taputeltaisiin vakuutusetsivien käyttö lakisääteisten vakuutusten osaksi korvauskäsittelyä joko kyllä tai ei käytännössä lopullisesti. Tätä eivät vakuutusyhtiöt halua tapahtuvaksi.

Toki Fennia voi valittaa, kuten vakuutusyhtiöt tekevät nykyisellään kiihtyvällä tahdilla myös tapaturmalain alaisissa Tamlan antamien päätösten kohdalla. Eli valittajan voittaessa Tamlassa (äärettömän harvinaista), vakuutusyhtiön siis hävitessä, vakuutusyhtiö valittaa vakuutusoikeuteen. Tällöin lainvoimainen päätös siirtyy jälleen vähintään vuodella ja koska pelkona viivästykorko vakuutusyhtiölle, sekä mahdollisuus saadajopa miljoonakorvaukset evätyksi, niin onhan se ymmärrettävää. Sopivat kaverit istumassa vakuutusoikeudessa niin totta kai kannattaa valittaa.

Tärkein pointti on hoitavat lääkärit vs. vakuutuslääkärit käräjä- hovi- ja korkein oikeus: Oikeuden tuomarit perustavat päätöksensä asiantuntijalääkäreiden arvioihin. Vakuutuslääkärin tulee perustella, kumotessaan hoitavien lääkäreiden lausunnot, mikä työtapaturmassa vammautunutta/ammattitautiin sairastunutta vaivaa, ellei hoitavien asiantuntijalääkäreiden esittämät lausunnot ja diagnoosit. Tällöin ei enää riitä pelkkä syy-yhteyden tai vammamekanismin kieltäminen, näkemättä ja tutkimatta potilasta, vieläpä olematta alan asiantuntijalääkäri. Tamlassa ja vakuutusoikeudessa riittää pelkkä vakuutuslääkärin ei-sana ilman alan asiantuntijalääkärin pätevyyttä.

Käräjäoikeuden päätöksessä muuten vakuutuslääkäri viittaa ChatGPT:n antamiin vinkkeihin: ”xxxxxxxxx on kertonut kysyneensä Chat GPT:ltä CRPS:n oirekuvasta, ja tekoäly on vahvistanut, ettei taudille ole tyypillistä Tuomen henkilöseurannassa havaitut toimintakyvyn vaihtelut.” Onneksi käräoikeuden tuomari ei tehnyt päätöstään ChatGPT:lla. Olen usein itseasiassa miettinyt vakuutuslääkäreitä boteiksi ja heidän vastauksiaan tekoälyn tuottamiksi. Huhhuh…

Kun Sofia Tuomen tapauksessa päätös saa lain voiman, kuka tekee petossyytteen Fenniasta? Fenniahan tavoitteli petossyytteellään jo maksamiaan korvauksia takaisin, sekä tulevaisuudessa maksettavaksi tulevien miljoonakorvauksien eväämistä. Työtapaturma- ja ammattitautiasioissa vain petossyytteet saa käräjille. Tosin asiakas kuluriskin osalta asian omalle kukkarolleen. Järjestelmä on rakennettu tarkoituksellisesti epäoikeudenmukaiseksi ja vieläpä täysin palvelemaan yksityistä pörssiyhtiötä, jolle on annettu julkinen valta eli lakisääteisten vakuutusten korvauskäytäntöjen ehtojen määrittäminen lain ja vakuutusehtojen vastaisesti tehdessään päätöksiään lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvista ensisijaisista etuuksista.

Korostan, en edelleenkään ole juristi. Mielipiteeni ovat omiani. Mikäli Sofia Tuomen käräjäoikeuden päätös kiinnostaa, niin voit tilata sen itsellesi Kanta-Hämeen käräjäoikeudesta antamalla tiedot esim. Sofia Tuomen nimellä päätöksestä 20.03.2026 tai asianumerolla R 23/1127. Saat päätöksen sähköpostiisi maksutta henkilökohtaiseen käyttöösi. Varmistathan vielä, ettei tilauksesta aiheudu maksua. Minulle ei sitä ole koskaan aiheutunut, kun olen päätöksiä tilaillut.

Vinkkinä kaikille vakuutusetsivien ja vakuutusyhtiön petossyytteisiin joutuneille tai joutuville. Tämä käräjäoikeuden päätös ei lainvoimaisuuden puutteesta huolimatta ole turha, sillä se osoittaa faktana vakuutusyhtiön toimineen väärin. Tämän vuoksi liittäkää viittaus omiin vastineisiinne tästä käräoikeuden päätöksestä. Tämä on voitto jo nyt meille vakuutusyhtiön mielivallan kohteeksi joutuneille.

Ajatuksiani Sofia Tuomen tapauksesta.

Sofia Tuomi on joutunut käymään läpi kohtuuttoman raskaan ajan vammauduttuaan työtapaturmassa. Kyse ei ole ollut vain korvauskäsittelyn venymisestä tai saamatta jääneistä korvauksista aiheutuneesta taloudellisesta ahdingosta. Hän on joutunut selviytymään jatkuvissa kivuissa, yrittämään kuntouttaa itseään ja samalla ylläpitämään arkea, joka on kivun vuoksi joka päivä taistelua.

Tämän lisäksi hän on joutunut vakuutusyhtiön salakuvauksen kohteeksi ja kantamaan harteillaan petossyytöksiä tilanteessa, jossa hänen olisi pitänyt saada keskittyä paranemiseen. Hän on joutunut miettimään päivittäin, miten selviää nyt, huomenna ja loppuelämänsä ajan. Samalla hän on kantanut huolta läheisistään ja siitä, millaista kuormaa he joutuvat kantamaan hänen rinnallaan, vaikka ei ole halunnut syyllistää itseään heidän tunteistaan.

Kaikki tämä on seurausta vakavasta työtapaturmasta ja siitä, että vakuutusyhtiö pyrki välttämään korvausvastuunsa. Ei ole mikään ihme, että mieli alkaa tällaisessa tilanteessa murentua. Alussa ihmisellä riittää voimia, mutta jatkuva epävarmuus, kipu ja epäoikeudenmukaisuus syövät ihmistä pala palalta.

Silti Sofia Tuomi on sinnikkyydellään antanut meille kaikille uskoa ja voimaa omissa taisteluissamme. Sinnikkyys ei korvausprosesseissa aina palkitse, vaikka tietäisi olevansa täysin oikeassa ja vetoaisi lakiin. Vastapuolella on joukkovoima, resurssit ja mahdollisuus ohittaa laki tai tulkita sitä omaksi edukseen. Me taas taistelemme lähes aina yksin.

Kaikki henkinen kuorma jää yksilön kannettavaksi. Joillakin on läheiset tukena, joillakin ei ketään. Jotkut eivät halua kuormittaa läheisiään, vaikka tuska ja kärsimys välittyvät väistämättä. Osa vetäytyy yksinäiseen taisteluunsa, koska se tuntuu ainoalta mahdolliselta tavalta selviytyä.

Saamme Sofia Tuomen esimerkistä voimaa. Tulemme jokainen jatkamaan omissa taisteluissamme, emmekä luovuta. Vaadimme sen mikä meille kuuluu. Emme kaipaa sääliä, emmekä ymmärrystä. Tämän paskan voi ymmärtää vain henkilö, joka tämän joutuu kaikessa laajuudessaan itse kokemaan. Haluamme jatkaa elämäämme sillä, mitä terveydestämme on jäljellä, emme kadottaa sitä loppuakin toimintakykyä, mitä vielä jäljellä on, tappelussa vakuutusyhtiön moraalittomia työntekijöitä ja korruptoituneita muutoksenhakuinstansseja vastaan.

Kuten Sofia Tuomen tapauksessa isoon rooliin nousevat myös uskona ihmisten hyvyyteen häntä oikeudessa puolustaneet todistajat, sekä jutun hoitaakseen ottanut juristi/asianaja. Kiitos heille. Heillä on myös uskomattoman iso merkitys meille oikeudenmukaisuutta vaativille ja inhimillisyyttä kaipaaville. Toivoa on tältäkin osin.

Luovuttaminen ei ole vaihtoehto.

Työtapaturma- tai ammattitaudista aiheutuneeseen masennukseen suht tuore ennakkotapaus, johon kannattaa vastineissa vedota: KKO:2026:4 – Korkein oikeus ”Korkein oikeus katsoi A:lla todetun masennuksen todennäköisesti olevan seurausta työtapaturmasta ja siihen liittyneestä hoitovahingosta, joka oli aiheuttanut A:lle kroonisen kivun ja liikkumisen vaikeutumisen. Masennuksen katsottiin siten oikeuttavan tapaturmakorvaukseen.”

Vakuutusyhtiöt viittaavat usein vastineissaan Käypä hoito-suosituksiin. 03.03.2026 julkaistiin kivun osalta suositus Kipu. Tässä vielä pääpiirteittäin kroonisesta kivusta kamppaileville sisältöä suosituksesta:

”Suositus keskittyy pääosin pitkäaikaisen kivun arviointiin ja hoitoon.

Kipupotilaan hyvä hoito perustuu toimivaan hoitosuhteeseen sekä huolelliseen arvioon potilaan kivusta (haastattelu ja tutkiminen) ja kokonaistilanteesta (muut sairaudet, elämäntavat ja psykososiaalinen tilanne).

Potilaan kipu ja toimintakyky tulee arvioida ja kirjata jokaisella kivun vuoksi tapahtuvalla vastaanottokäynnillä.

Hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä potilaan kanssa.

Hoidon tavoitteina ovat kivun lievittyminen, toimintakyvyn koheneminen ja elämänlaadun paraneminen.

Pitkäaikaisen kivun hoidolla voidaan vaikuttaa merkittävästi toimintakykyyn ja elämänlaatuun, vaikka hoito johtaakin harvoin kivuttomuuteen.

Liitännäissairauksien, kuten unettomuus, masennus ja ahdistuneisuus, hoito on tärkeää.

Potilasohjauksessa keskeisiä ovat psykoedukaatio, potilaan aktiivinen rooli, toimijuuden tukeminen ja ammattilaisten yhtenäinen sanoma.

Pitkäaikaisen kivun hoidossa ja kuntoutuksessa moniammatillinen lähestymistapa on usein tarpeen.

Lääkkeettömät hoidot ovat kivunhoidon perusta.”

-Toni