Tekoälyn tiivistelmä artikkelista:
”Vakuutusyhtiöiden käytäntö tehdä tapaturmaeläkepäätökset vuoden mittaisina määräaikaisina, vaikka korvausoikeus on tosiasiallisesti pysyvä, on rakenteellisesti epäoikeudenmukainen. Päätökset annetaan järjestelmällisesti jo marraskuussa koskemaan seuraavaa vuotta, jolloin todellisia koko vuoden ansiotietoja ei ole käytettävissä. Tämä mahdollistaa ansionaleneman laskennan teoreettisilla ja vajavaisilla tuloilla, aina korvauksen saajan vahingoksi.
Ansionmenetyskorvauksen perusidea – todellisen ansionmenetyksen täysimääräinen korvaaminen – murenee. Indeksikorotettu vuosityöansio nostetaan vuosittain, mutta ansionalenemaa ei tarkisteta vastaavasti, vaikka todelliset tulot jäävät yhä kauemmas teoreettisesta tasosta. Työkyvyn alenema lukitaan ennakkopäätöksellä, eikä se käytännössä voi enää nousta, vaikka ansionmenetys kasvaa. Pyöristyssääntöä sovelletaan vain silloin, kun se alentaa korvausta, ei silloin kun se oikeuttaisi suurempaan eläkkeeseen.
Järjestelmä sallii takaisinperinnän sentin tarkkuudella, mutta ei tunne mekanismia alikorvauksen oikaisuun. Taloudellinen riski siirretään pysyvästi korvauksen saajalle, vaikka laki edellyttää 100 %:n ansionmenetyksen korvaamista. Kyse ei ole yksittäisestä virheestä, vaan vakiintuneesta korvauskäytännöstä, joka tuottaa vakuutusyhtiölle pysyvän ja kumuloituvan hyödyn – lain ja oikeusturvan kustannuksella.”
★★★★★★★
Mikäli vakuutusyhtiö joutuu ”pakotetusti” myöntämään sinulle tapaturmaeläkkeen, alkaa tällöin tarvittaessa jopa lopun elämääsi kestävä ajojahti korvausten pienentämiseksi tai kokonaan lakkauttamiseksi. Kysymys ei ole korvata sinulle aiheutunutta vahinkoa lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvasta tapaturmavakuutuksesta, vaan vakuutusyhtiön kannattavan liiketoiminnan jatkumisesta ja voiton kasvattamisesta. Sinä olet heille kallis kuluerä, joka tulee siirtää verovaroista kustannettavien yhteiskunnan tukien piiriin. Onnittelut heille, jotka tähän paskaan eivät koskaan joudu tai sattuvat saamaan oikeutetut korvaukset ilman tappelua.
Vakuutusyhtiöillä on vaihtelevat käytännöt käsitellessään vuoden mittaisia määräaikaisia tapaturmaeläkepäätöksiä pääosin marraskuussa. Korvauksen saajalle marraskuun lähestyessä loppuaan epätoivo kasvaa, sillä korvauspäätöstä seuraavalle vuodelle ei vakuutusyhtiössä välttämättä saada aikaiseksi joulukuun alkuunkaan mennessä. Vakuutusyhtiön korvauskäsittelijälle palkka kilahtaa tilille ajallaan, mutta kyseinen työntekijähän on vain töissä eli muka edes halua ymmärtää tapaturmaeläkkeen saajaan riippuvuutta ajallaan maksettavasta korvauksesta. Kiusaamista pahimmillaan ja siitä palkkaa saaden.
Miksi tästäkin asiasta on tehty vakuutusyhtiön korvauskäytännöissä korvauksen saajan kannalta epäoikeudenmukainen? Kysymyksessä ovat siis korvaukset, jotka on myönnetty käytännössä toistaiseksi, mutta niihin tehdään silti vuoden mittaisia määräaikaisia päätöksiä.
Vuoden määräaikaisuus koskee omassa tapauksessani tänä vuonna ajanjaksoa 01.12.2025 -30.11.2026. Olen saanut määräaikaisia päätöksiä vuodesta 2015 asti, kun voitin korvauskiistani Tamlassa. Kolmen vuoden tapaturmaeläkkeelläolon jälkeen tulisi saada toistaiseksi voimassa oleva päätös, mutta olen jo uudelleenkoulutuksen jälkeenkin ollut 5,5 vuotta töissä saaden määräaikaisia päätöksiä. Viimeiset pari vuotta päätökset ovat olleet vuoden mittaisia, sitä ennen 6 kuukauden mittaisia. Korvauksen saaja pidetään näin löysässä hirressä. Pysyvä haitta ja tapaturmaeläke myönnetty loppu elämäksi, mutta jotenkin vaan vakuutusyhtiö saa tästäkin määräaikaisen.
Kerron nyt oman tapaukseni esimerkkinä ansionaleneman määrittelyn osalta. Tämäkin päätösten kikkailu on harmaalta alueelta ja heidän itsensä esittämänä ”vakuutusyhtiöiden vakiintuneita korvauskäytäntöjä”, joilla voivat vaikuttaa maksamiinsa korvauksiin. Tämä ”malli” on käytössä tapaturmaeläkkeiden korvaustapauksissa kaikissa vakuutusyhtiöissä.
Faktat tiskiin, mihin kaikki perustuu. Joka vuosi lokakuun lopussa Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa tulevan vuoden tapaturmaeläkkeisiin vuosittaisen indeksikorotuksen (palkkakerroin), joka on vuonna 2026 2,33 prosenttia. Tapaturmaeläkehän maksetaan aina etukäteen ja lain mukaan sen määrä tulee tarkastaa aina vuoden alussa indeksikorotettuna.
Minulle tapaturmaeläke maksetaan aina edellisen kuun viimeisenä arkipäivänä. Joissain vakuutusyhtiöissä maksupäivänä on alkavan kuun ensimmäinen arkipäivä.
Vakuutusyhtiö laskee siis uuden tapaturmaeläkkeeni määrän käyttäen ”toteutuneita vuosituloja” ajalta 01.11.-30.10 kuluvaa vuotta, jolloin vuositulot eivät ole laskennassa ns. oikeat vuosikohtaisesti. Laskennassa ei siis käytetä tulevan vuoden päätökseen koko edellisen vuoden vuosituloja tyyliin vuoden 2025 tulot vs. vuoden 2026 palkkakertoimella korotettu vuosityötulo. Tämä mahdollistaa kikkailun ja prosenttien kanssa pelleilyn korvauksen saajan haitaksi. Virheellisesti laskettu alenemaprosentti kumuloituu vuosien saatossa.
Ansionalenema prosentti siis lasketaan käytännössä kyllä vuoden ajalta, mutta vakuutusyhtiön maksama työkyvyn alenmakorvaus on vuoden joka kuukaudelta sama. Koskaan ei korvauksia koroteta takautuvasti, vaikka tulot vaihtelevat, kuten minulla. Tosin teoreettinen vuosituloni on jo korotettu niin ylös etten siihen ole vielä tänäkään vuonna päässyt. Väitteeni perustuu palkkatodistukseen työnantajalta, verotustietoihini ja tulorekisteriin. Mutta mikään ei auta vakuutusyhtiön omien laskelmien haastamiseen.
Päätös tehdään siis tarkoituksellisesti etukäteen jo marraskuussa koskemaan myös tulevaa vuotta, jotta voidaan olla huomioimatta todelliset koko vuoden tulot ja verrata sitä tammikuun alussa indeksikorotettuun vuosituloon. Tällöinhän ansionalenemaprosentin tulisi muuttua, kun vertailu tehdään samoilla tuloilla indeksikorotettuun vuosituloon. Eli tulojen tarkastus marraskuussa, mutta ansionalenemaa ei enää lasketa tulevan vuoden osalta oikein. Sitä ei uuteen päätökseen myöskään kirjata, vaikka niin vaadin. Tästä muuten tein eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun kesällä, mutta vastausta ei ole kuulunut. Saatte tästäkin puljauksesta lukea blogissani kunhan oikeusasiamies kavereineen saa keksittyä vakuutusyhtiön toimintaa puoltavan kirjelmän.
Väännetään tämä vielä ymmärrettävämpään muotoon ja numeroin selventämään tilannettani. Pyysin jälleen uutta päätöstä koskemaan vuoden 2026 ansion alenemaa todellisten tulojen vertailussa vuoden 2026 indeksikorotettuun tapaturmavuoden vuosityötuloon:
”olemme antaneet sinulle päätöksen tapaturmaeläkkeestä 30.11.2026 saakka. Tällä päätöksellä on laskelma, josta selviää toteutuneet tulosi vuositasolle laskettuna. Emme anna asiassa enää uutta päätöstä. ”
”Korvaus maksetaan kuukausittain etukäteen, ja tammikuun korvaus maksetaan 02.01.2026. Uusi päätös 30.11.2026 jälkeen annetaan sitten, kun joulukuun 2026 tapaturmaeläkkeen myöntäminen tulee ajankohtaiseksi. Ko. päätöksellä on laskelma ansioista ja maksuprosentista.”
”TAPATURMAELÄKE: Tapaturmaeläke 20 %:n työkyvyn alentuman perusteella ajalta 01.12.2025–30.11.2026.
LASKELMA
Vuosityöansio vuoden 2025 tasossa
Ansiot ajalla 01.11.2024–31.10.2025 vuositasolle laskettuna
Ansion alenema 12.986,31 €
Työkyvyn heikentyminen 21,64 %
Työkyvyn heikentyminen pyöristettynä 20 %”
Mutta kun tuossa kyseisessä päätöksessä ei edellenkään ole laskelmaa vuodelle 2026. En ole yhtenäkään vuonna saanut tapaturmaeläkepäätöstä oikein uudelleenkoulutuksen jälkeen töihin palattuani vuodesta 06/2020 lähtien.
Tällä laskennalla ja käytännöllä siis varmistetaan tavallaan ennakkopäätöksenä koko seuraavan vuoden maksettavan tapaturmaeläkkeen määrä vääränä. Ansionalenemaa ei koskaan koroteta, vaikka osa-aikaeläkkeellä olevan työtulot laskisivat tai eivät nouse samassa suhteessa kuin indeksikorotettu vuositulo. Palkankorotukset, palkattomat poissaolot ja kertakorvaukset, joita ei todennäköisesti seuraavana vuonna enää saa, jyvitettään todellisen toteutuneen vuosipalkan päälle. Mitään kyselyjä tai kuulemispyyntöjä laskelmista ei anneta, mikäli ansionalenema prosentti saadaan vilpillisin keinoin laskettua. Katsos kun aina voit valittaa vakuutusyhtiöiden kustantamaan muutoksenhakuun eli puolueettomaan Tamlaan, jossa on toiminut puheenjohtajana luottopakki jo yllättäen yli vuosikymmenen valvomassa vakuutusyhtiöiden etuja.
Mikäli vakuutusyhtiön korotettuihin teoreettisiin tuloihin ei seuraavana vuonna pääse, ei saamatta jääneitä korvauksia jälkikäteen tietenkään saa. Korjauksia ei tehdä toiseen suuntaan, mutta sinun tulokehitystäsi seurataan edelleen tarkasti. Rikastumiskielto koskee lakisääteisissäkin vakuutuksissa vain korvauksen saajaa. Eihän nyt vakuutuksen maksaja voi rikastua kusettaessaan asiakasta.
Vakuutusyhtiön epäloogisella kikkailulaskennalla saadaan siis ansioiden alenemaprosenttia alaspäin marraskuussa kuluvalta vuodelta, joutuu tällöin automaattisesti ilman kuulemispyyntöä takaisinperintään. Todelliset toteutuneet tulot eivät riitä perusteluksi, koska vakuutusyhtiöllä on oma ”varma” tieto todellisista teoreettisista tuloista. Takaisinperintään joutuu, vaikka olisi viimeiset kymmenen vuotta saanut joka vuosi vähemmän korvauksia kuin vakuutusehtojen mukainen 100 % ansionmenetys. Miten tämä on oikeudellisesta näkökulmasta perusteltua mitenkään? Vakuutuskorvauksien lähtökohta on rikastumiskielto. Eikö tämä koske myös vakuutusyhtiötä eli on maksettava 100% korvaukset? Ei tietenkään. Tästä vakuutusyhtiöt yhdessä muutoksenhaun ja ministeriön kanssa pitävät huolen.
Totuus ja todellisuus vuosien 2025 ja 2026 osalta oman tapaturmaeläkkeeni ansionaleneman osalta:
Vuoden 2025 osalta vakuutusyhtiön laskelma teoreettisten tulojen perusteella osoittaa ansionmenetyksen olevan 13 011,15 euroa, mikä vastaa 21,68 prosentin ansionalenemaa. Työkyvyn alenema pyöristetään lähimpään 5 %:n, jolloin se on pyöristettynä 20 prosenttia.
Kun ansionmenetys lasketaan todellisten vuoden 2025 tulojen perusteella, tilanne muuttuu minulle epäedulliseksi. Todellinen ansionmenetys on tällöin 13 906,15 euroa, vastaten 23,17 prosentin ansionalenemaa. Koska vakuutusyhtiö pyöristää työkyvyn aleneman lähimpään viiden prosentin luokkaan, tämä ansionalenema kuuluu 25 prosentin korvausluokkaan. Tästä huolimatta korvaus on jätetty 20 prosenttiin.
Kyse ei ole siis harkinnanvaraisesta rajatapauksesta, vaan tilanteesta, jossa vakuutusyhtiön oma pyöristyssääntö jätetään soveltamatta silloin, kun se johtaisi korkeampaan korvaukseen. Tämän vuoksi korvauspäätös halutaan tehdä edellisen vuoden puolella ns. ennakkona. Eli kusettaa tietämätöntä korvauksen saajaa. Tosin ei sen ole väliä, vaikka korvauksen saaja osaisi vaatia asiaa korjattavaksi. Onko tämä yleinen käytäntö? LähiTapiolassa ainakin on. Tässä korvauskäsittelijän vastaus:
”Pääasiassa voidaan katsoa, ettei työkyvyn alentumaprosentti enää nouse ylöspäin.”
”Kuten kirjoitin, pääasiassa voidaan katsoa, ettei työkyvyn alentumaprosentti enää nouse ylöspäin. Jos tapaturmavamman tilassa tapahtuu muutosta, voi tämä tulla täytäntöön, mutta se on asia erikseen.
Tämä asia on nyt loppuun käsitelty.”
Olen siis saanut vuonna 2025 liian vähän tapaturmaeläkettä. Mikäli korvauskäsittelijä olisi kikkailut ansionalenemani laskemalla alenemaksi 17,49 %, pyöristyen 15 % olisin joutunut takaisinperintään. Viiden prosenttiyksikön ero vastaa noin 3 000 euron vuotuista ansionmenetystäni, jota ei ole korvattu lainkaan. Tämä menetys ei perustu työkyvyn paranemiseen eikä ansaintamahdollisuuksien kasvuun, vaan yksinomaan siihen, että todelliset tulot alittavat vakuutusyhtiön käyttämän teoreettisen tulotason ja laskenta on tehty väärin tarkoituksellisesti.
Vuonna 2026 tulen saamaan nykytiedoilla jälleen vähemmän, mitä laki velvoittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vakuutusehtojen ja työtapaturmalain mukaisesti. Indeksikorotettu vuosityöansio vuodelle 2026 ja todellisiin tuloihin perustuva ansionmenetys on nykyisillä tiedoilla 15 810,10 euroa, mikä vastaa 25,75 prosentin ansionalenemaa eli korvausprosentin tulisi olla 25 %. Tästä huolimatta tapaturmaeläke on lukittu koko ajalle 01.12.2025–30.11.2026 20 prosenttiin, eikä mitään mahdollisuutta ole, jolla työkyvyn alenemaa voitaisiin tarkistaa ylöspäin, vaikka ansionmenetys kasvaa. Mikäli ansiot eivät nouse, ei myöskään ansionalenema-% tule ikinä nousemaan ansionaleneman kasvaessa. Tällöin on vakuutusyhtiön tulkinnan mukaan kyse työkyvyn alenemasta, jota ei tulojen perusteella voi korottaa.
Tässä siis menee puurot ja vellit sekaisin itse kultakin. Työkyvyn alenema ei ole sama kuin ansion alenema, vaikka työkyvyn alenema lasketaan teoreettiset korotetut tulot vs. indeksikorotettu vuosityötulo. Työnkyvyn heikentymä lukee uusimmassa päätöksessä. Samoin ansion alenema. Sama asia. Kyseessä ei ole faktisesti työkyvyn alenema/heikentymä, koska tilanne on työkyvyn osalta 100 % sama kuin ennen uudelleenkoulutusta. Vakuutusyhtiö ei ole koskaan uudelleenkoulutuksen jälkeen selvittänyt työkykyäni uudessa työssäni.
En ole tervehtynyt, en ole 100 % työkykyinen uuteen työhöni. Työkyvyn alenema on vääristelty alaspäin ollen nyt 20 %. Miten voin tehdä 100 % työaikaa? Miksi joudun tekemään? No eihän näihin kysymyksiin tästä maasta saa kenenltäkään vastausta. Täyttä petosta koko paska. Kukaan ei uskalla puuttua. Vai miksi luulette etteivät esim. apuaan tarjoavat lakimiehet vakuutusriitoihin näistä vääryyksistä julkisesti kerro?
Työkyvyn alenema voi korvauskäytännössä muuttua vain yhteen suuntaan ja sen määrittelee ainoastaan raha. Järjestelmä ei sisällä loogisuutta, eikä se mahdollista todellista ansionmenetyksen tarkistamista ansion aleneman kehityksen mukaisesti lakien ja vakuutusehtojen mukaisesti.
Oikeudellisesta näkökulmasta tämä tarkoittaa, että työkyvyn alenema ei toimi enää tosiasiallisen ansionmenetyksen mittarina. Kun tähän yhdistetään ennakkona tehty päätöksenteko, teoreettisten tulojen käyttö ja indeksikorotusten yksipuolinen vaikutus, lopputulos on vakuutusyhtiön haluama pysyvä ja kumuloituva alikorvaus. Miten tämä motivoi työkykynsä menettänyttä vakuutuskorvauksen saajaa? Eihän sen ole tarkoituskaan. Järjestelmä on luotu lakisääteisten korvausten eväämiseksi tai alentamiseksi vakuutusyhtiön omilla korvauskäytännöillä.
Kokonaisuutena tarkasteltuna kyse ei ole yksittäisestä laskentavirheestä tai poikkeuksesta. Kyse on korvauksen saajan kohtaamasta vääryydestä. Tämä on vastoin ansionmenetyskorvauksen perusideaa ja tekee tapaturmaeläkkeestä järjestelmän, jossa taloudellinen riski on pysyvästi siirretty korvauksen saajalle.
Vuosien 2025 ja 2026 osalta korvaamatta yht. n. 6 000 euroa. Pitäisikö tässä vain olla hiljaa ja tyytyä kohtaloonsa? Ei pysty. Ei vaan saatana kykene luovuttamaan.
Takaisinperintä on vanhan tapaturmalain velvoittamaa, johon olen ”liikaa tienanneena” jo joutunut. Kyseessä oli muistaakseni n. 450 € ja se oli vakuutusyhtiölle sen verran suuri määrä, että perivät sen yksipuolisella päätöksellä takaisin ilman kuulemispyyntöä, koska olin valittanut vuositulojen vääristelystä.
”54 b § (30.12.2010/1317) Takaisinperintä
”Jos joku on saanut tämän lain mukaista korvausta enemmän kuin tässä laissa säädetään, vakuutuslaitoksen on perittävä aiheettomasti maksettu korvaus.
Aiheettomasti maksettu korvaus voidaan jättää osittain tai kokonaan perimättä takaisin, jos se katsotaan kohtuulliseksi ja korvauksen maksamisen ei ole katsottava johtuneen korvauksenhakijan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä taikka jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.”
Mites nyt sitten toisin päin? Pystyn helposti osoittamaan yli 6000 euron saamatta jäämiset viiden vuoden ajalta toiseen suuntaan, mutta kun ei se vaan toimi näin päin. Lakia ei tarvitse noudattaa, koska kukaan ei valvo vakuutusyhtiötä lakien noudattamisesta todellisuudessa. Vakuutusyhtiö sen sijaan on oikeutettu tekemään mitä tahansa lakisääteisten vakuutusten korvauskäytännöissä oman etunsa nimissä.
Ihan oman mielenkiinnon vuoksi teen uudesta päätöksestä valituksen Tamlaan ja haluan virallisen vahvistuksen, että tapaturma- ja ammattitautilaissa ansioiden alenemakorvaukset lasketaan päätöksessä lain edellyttämällä tavalla. Eikä muka todellista ansionalenemaa kuulu korvata 100 prosenttisesti pyöristäen ansioiden alenemaprosentti lähimpään viiteen prosenttiin myös korottaen ansionaleneman kasvaessa. Minun tapaukseni on vanhan tapaturmalain alainen. Uudessa laissakin mainitaan: lähimpään viiteen prosenttiin. Laissa ei lue: vain alaspäin lähimpään viiteen prosenttiin.
”64 § Tapaturmaeläke osittaisen työkyvyttömyyden perusteella
Jos vahingoittuneen työkyky on osittain heikentynyt, tapaturmaeläke on työkyvyn heikentymistä vastaava suhteellinen osa 66 §:n mukaisesta eläkkeen määrästä. Työkyvyn heikentymän suhteellinen osuus pyöristetään lähimpään viiteen prosenttiin.”
Tämä artikkelini linkittyy oleellisesti kuntoutukseen ja uudelleenkoulutukseen, josta voit lukea tarkemmin Tapaturmalain mukainen ammatillinen kuntoutus/ uudelleenkoulutus on suuri vedätys. Uusi koulutus tekee vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan terveeksi – Toni Korhonen
-Toni
