”Potkut saanut lähihoitaja ei saanut oikeusapua ammattiliitolta – samoin voi käydä sinullekin” Näin uutisoi Yle

Vakavan työtapaturman sattuessa hyvin yleinen seuraamus on vahingonkärsijän henkilökohtainen taistelu omista oikeuksistaan isoja organisaatioita vastaan. Avun saaminen maksaa, eikä maksaminen tarkoita, että se kasvattaisi menestymisen mahdollisuuksia, koska apua tarjoavat tahot eivät monestikaan ikävä kyllä osaa asiaansa. Omien kokemusteni pohjalta olen oppinut ymmärtämään mihin omia henkisiä voimavaroja tulee käyttää taistelussa omista oikeuksista. Olen aiemmissa kirjoituksissani kritisoinut ammattiliittojen tapaa toimia vaikeassa tilanteessa olevan jäsenensä avunhuuton. Palataanpa jälleen asiaan eli mitä on odotettavissa oikeusavun osalta ammattiliitosta.

Mikäli työpaikka on lähtenyt alta työnantajan rikkoessa lakia tai työtapaturmassa on mennyt työkyky, tulisi asiaa suhtautua ammattiliitossa vakavuudella. Ei kukaan halua keskustella apua tarjoavan tahon kanssa, joka alkaa ensimmäisenä petaamaan puheissaan mahdollista lakiavun kieltämistä. Tuttuja vastauksia: ”Asialla ei ole kiire… tämä tutkitaan perinpohjin… otetaan rauhassa ja palataan lomien jälkeen… nämä ovat vaikeita tilanteita ja luetaan googlatut lakikohdat…”

Pahin kokemukseni oli erään ammattiliiton työympäristöyksikön “asiantuntijan” suhtautuminen tilanteeseeni, kun sanoin etten tule ikinä antamaan periksi minulle kuuluvien  työtapaturmakorvausten taistelussa. Hän totesi nähneensä liian paljon ihmisraunioita, jotka tuhlaavat elämäänsä taistelussa esim. vakuutusyhtiötä vastaan jääden junnaamaan elämässään paikalleen. Suositteli luovuttamaan ja menemään elämässä eteenpäin. Tulisin kuulemma henkisesti romahtamaan ja menettämään nykyisen työpaikkanikin. Sanoin suoraan mitä mieltä olin hänen sanomistaan ja hänen asemastaan nauttia vastikkeettomasta palkasta ammattiliiton palkkalistoilla jäsenentensä asemaa heikentäen. Annoin kyseisestä kaverista palautetta ammattiliiton johtoon, mutta niin vain tämä sama kaveri edelleen kirjoittelee blogikirjoituksiaan ja kehuu jäsenten tukemista ja auttamista, puhuu ihmisoikeuksista ym. Avautumisellani myös petasin sen, etten tule koskaan samaan kyseisestä ammattiliitosta lakiapua, koska olen ns. vaikea persoona, enkä lammaslauman jäsen, joka katsoo ja kuuntelee suu auki opeteltuja liturgioita millä ei ole mitään tekemistä oikeaoppisella edunvalvonnalla.

Tällä viikolla Yle uutisoi lähihoitaja Ilkka Lehtimäen tilanteen ja kohtalon. Uutinen kertoo hyvin nykypäivän Suomen meiningistä liittyen sananvapauteen ja omiin oikeuksiin. Lehtimäki kritisoi työnantajaansa somessa ja seurauksena potkut. Lähihoitaja avautui somessa – tällainen päivitys toi potkut | Kymenlaakso | Yle

Lehtimäki kuului ammattiliittoon ja oletti saavansa sieltä apua tuntiessaan tulleeksi väärin kohdelluksi ja jouduttuaan irtisanotuksi. Miten ammattiliitto asiaa suhtautui? Lakiapua ei annettu. Selityksiä senkin edestä. Otettiin jopa muiden liittojen edustajat tukemaan lakiavun kieltämistä.

Ammattiliitoilta lakiavun pyytäminen on oleellinen osa jäsenyyttä ja monelle suurin syy olla ammattiliitossa. Jos jotain riita-asiaa työsuhteeseen liittyen sattuu, niin apuhan luvattuna on puhelinsoiton päässä. Sitä vartenhan jäsenmaksuja maksetaan. Tai niin kuvitellaan.

Mielipiteeni ovat jällen kerran omiani perustuen omiin kokemuksiini avun saamisesta ammattiliitosta. Kokemusta on muutamista riita-asioista eli mm.  laiton törkeä irtisanominen (voitto käräjillä ja hovissa), sekä työtapaturma, josta aiheutui pysyvä haitta ja taistelun kautta tapaturmalain mukaiset korvaukset.

Potkut saanut lähihoitaja ei saanut oikeusapua ammattiliitolta – samoin voi käydä sinullekin | Kymenlaakso | Yle  Tämän artikkelin luettuani tuli tarve hieman täydentää ja kommentoida jutussa haastateltujen lakimiesten sanomisia.  

Tartutaan heti lakimiesten vastauksiin artikkelissa esitettyihin kysymyksiin:

“1. Ovatko ammattiliiton lakipalvelut heti jäsenen käytettävissä?

– Kyllä. Ainoa poikkeus ovat oikeuteen asti menevät asiat. Silloin riidan on pitänyt syntyä jäsenyyden aikana. Liiton palvelut ovat jäsenten rahoittamia. Jos joku liittyy vain sen takia, että saa asiansa liiton kautta hoidettua, se ei ole reilua muille. Työsuhteisiin liittyvien riitojen oikeudenkäyntikulut nousevat helposti kymmeniin tuhansiin euroihin, kertoo juristi Juha Koivisto Paperiliitosta.”

Et tule saamaan lakimiestä avustamaan asiassasi, ellet tee oikeusapuhakemusta liitteineen ja odota ammattiliiton työympäristöyksikön kokousta, jossa oikeusavusta päätetään. Asian tulee kokouksessa esittelemään ammattiliiton työympäristöyksikön “asiantuntija”, joka sinun tulee ensin vakuuttaa ja hänen tulee puoltaa oikeusavun myöntämistä viedessään asiaa päätöskokoukseen. Toki ammattiliitoissa on erilaiset toimintatavat, mutta periaate on kaikissa ammattiliitoissa sama.

“– Eivät ole. Meillä edellytyksenä on se, että uusi työntekijä on ollut kuusi kuukautta ammattiliiton jäsenenä, joista vähintään kolme kuukautta PAMissa. Oikeusapu on hirvittävän kallis etu, joka kattaa omat kustannukset ja jos juttu hävitään, myös vastapuolen kulut. Siksi siinä on pakko olla rajoitteita, sanoo lakiasiainpäällikkö Arja Pohjola PAMista.”

“– Osa lakipalveluista on jäsenen käytössä heti. Oikeusapu, joka on harkinnanvaraista, edellyttää ammattiliiton kuuden kuukauden jäsenyyttä ja sitä, että kyseinen asia on tapahtunut jäsenyyden aikana, sanoo JHL:n lakiasiainjohtaja Keijo Karhumaa.”

Eli onko siis teillä oikeusturvavakuutuksen ehtona jäsenyyden aikarajat? Vai miksi ette aja päivän selvää asiaakaan, vaan koette ammattiliiton toimivan oikein jättäen jäsenensä pulaan? Ammattiliitoilla on rahaa kuin rosvopäälliköillä, mutta sitähän on juuri sen vuoksi, koska esim. Kiinteistöihin sijoittaminen on tärkeämpää kuin jäsenen etu. Liitot luovat ihan itse rajoitteet oikeusavulle, koska liitot ovat paisuttaneet ammattiliiton henkilöstön ja propagandakoneiston liian suureksi. Siihen kyllä jäsenten eurot voidaan laittaa. Ammattiliitot haluavat sijoittaa jäsentensä maksamat eurot, sekä luoda suhteita kasvattaakseen poliittista valtaansa. Demareiden sekä vassareiden talutusnuorassa liitot eivät voi lähteä ajamaan asioita oikein. Vain yksi ammattiliitto on ilmoittanut olevansa puoluepoliittisesti riippumaton.

“2. Milloin oikeusapua annetaan?

– Esimerkiksi riitatilanteissa selvitämme riidan taustat ja faktat. Sen jälkeen sovinnosta neuvotellaan työnantajan kanssa. Yleensä näiden tietojen perusteella ratkaistaan, annetaanko oikeusapua. Usein ratkaiseva tekijä on, saadaanko asiasta tarpeeksi näyttöä, sanoo juristi Juha Koivisto Paperiliitosta.”

Ehkä näin paperiliitossa, monessa muussa liitossa ei. Jos ensin työantajan kanssa neuvottelu tarkoittaa luottamusmiehen hoitamia keskusteluyrityksiä niin aika heikoilla ollaan monessa tapauksessa duunarin osalta.

“– Juristit eivät suinkaan hoida kaikkia tapauksia, vaan ne menevät ensin työsuhdeasioita hoitavien henkilöiden selvitettäväksi. Asioita pyritään neuvottelemaan ja sovittelemaan työnantajan kanssa. Oikeusapua myönnetään vasta siinä vaiheessa, kun pohditaan sitä, viedäänkö asia tuomioistuimeen. Yleensä asia etenee oikeuteen, jos katsomme, että sillä olisi mahdollisuuksia menestyä, sanoo lakiasiainpäällikkö Arja Pohjola PAMista.”

“Työsuhdeasioita hoitavien henkilöiden selvitettäväksi.” Nämä kyseiset kaverit ovat hyvin usein normi duunareita ja vanhoja pääluottamusmiehiä, jotka omaavat oikeat puoluekirjat eli demareita tai vassareita. Aluetoimistoilla on kaiken lisäksi tietty kahtiajako puoluetaustojen vuoksi. Vastaukset ongelmatilanteisiin voi myös itse googlettaa. sillä ne ovat papukaijamaisesti toistettuja lakikirjan tekstejä. Missä ovat korkeimman oikeuden ennakkotapaukset ja hovioikeuden ratkaisut joihin vedotaan miksi ei asiaa kannata lähteä ajamaan? Ilmainen vinkki  tässä liitoille, saa alkaa toteuttamaan.

“– Oikeuteen asti mennään, jos arvioimme, että esimerkiksi riita-asialla on realistiset mahdollisuudet menestyä oikeudessa. Lisäksi kyseeseen voi tulla ennakkotapausluontoiset jutut. Jos lainsäädännössä on harmaata aluetta, ennakkotapausten kautta päästään näkemään, millainen oikeuskäytäntö tällaisessa uudessa tilanteessa on, JHL:n lakiasiainjohtaja Keijo Karhumaa sanoo.”

Tämä kaikki on täyttä teatteria, sillä ammattiliitoilla on oikeusturvavakuutukset, jotka kattavat työsuhderiidat. Vaiko onko ja minkä tasoiset? Näitä oikeusturvavakuutuksia kuitenkaan voi käyttää, koska usein ammattiliittojen johtoporras edustaa ammattiliittoja vakuutusyhtiöiden hallituksissa. Oma etu ja ammattiliiton tuloksen tekeminen jäsenten kustannuksella. Ammattiosaston juristina voi olla juuri valmistunut kokematon tai pitkän uran tehnyt jäärä, joka toteuttaa omaa pätemistään ja ymmärtää täysin miten kuviot toimivat hyväksyen sen. Osaaminen on kovin kirjavaa, vai kuvitteleeko joku, että pätevä juristi menee ammattiliittoon töihin ilman poliittisia kytköksiä?

Ammattiliittojen omia lakimiehiä on sen verran vähän, että mikäli oikeusapu myönnetään, ostetaan lakimiespalvelu usein yksityiseltä taholta. Samoin tekee vastapuolikin eli työnantaja, jolla ei todellakaan omassa organisaatiossa ole pätevimpiä juristeja palkattuina työsuhderiitoihin.

“3. Kuinka usein riita-asioissa mennään oikeuteen saakka?

– Oikeuteen päätyminen on harvinaista, yleensä sovinto saavutetaan aiemmin. Vuodessa kaikista oikeusapupyynnöistä noin kymmenkunta etenee lopulta oikeuskäsittelyyn asti, sanoo juristi Juha Koivisto Paperiliitosta.

– Meille tulee noin seitsemänsataa riitatapausta käsittelyyn vuodessa. Näistä oikeuteen menee noin sata juttua vuodessa. Monesti asia sovitaan oikeuskäsittelyn aikana ja vain noin puolet oikeustapauksista etenee tuomiovaiheeseen saakka, sanoo lakiasiainpäällikkö Arja Pohjola PAMista.

– Yhteydenottoja liittoon tulee useita satoja vuodessa. Useampi kymmenen tapausta niistä viedään oikeuteen tuomioistuimen ratkaistavaksi, sanoo JHL:n lakiasiainjohtaja Keijo Karhumaa.”

Miksi ammattiliitot eivät mainosta oikeusturvavakuutustaan, jonka vakuutusyhtiöt heille myyvät? Yllätys yllätys, yksityishenkilöille ei vastavaa vakuutusta ole tarjolla. Yksityishenkilön kotivakuutuksen oikeusturvavakuutus ei kata työriitoja, eikä työhön liittyviä tapaturmia, kuten ammattiliitoille myytävä oikeusturvavakuutus. Tätä oikeusturvavakuutusta eivät kuitenkaan ammattiliitot kovin herkästi käytä. Mikäli käyttäisivät johtaisi se vakuutusmaksujen nousemiseen. Tällöinhän kuitenkin ammattiliitot tekisivät jäsenten rahoilla juuri sitä mitä jäsenet haluavat.

Jäsenet eivät halua maksaa pelkästään täysin teatteritasoa olevien TES- neuvottelujen kampaviinereitä tai ammattitaidottomien TES-neuvottelijoiden palkkoja. Varsinkaan he, jotka eivät avun tarpeessa saa muuta kuin epämääräisiä selityksiä ammattitaidottomilta ammattiliiton asiakasneuvojilta mitään konkreettista saamatta. Aina kun riita on pelkkää teoriaa tai tulevaa hypoteesia ammattiliitoissa ollaan puolustamassa tottakai jäseniään. Kun riita konkretisoituu, jäsenestä tulee pullikoiva ja valittava murheenkryyni.

Mikä on ammattiliiton lupaus antaa jäsenelleen oikeusapua? Onko jäsenelle selvää, että 5 kk jäsenenä oltuaa ei vielä olekaan oikeutettu oikeusapuun tietyissä liitoissa? Eli uutta työntekijää voidaan ahdistella työpaikalla liiton toimesta liittymään liittoon, mutta ei kuitenkaan kerrota ettei esim. lakiapua tule saamaan, mikäli työriita jäsenyyden alussa alkaa.

Työtapaturma-asioissa oikeusavun saaminen ammattiliitoista on äärettömän hankalaa. Apua saa kyllä, mikäli lähtee vakuutusyhtiön päätöksistä valittamaan. Se ei käytännössä maksa ammattiliitoille mitään, mutta kun vakuutusyhtiön päätöksistä ei tarvitse valittaa heidän omissa muutoksenhakuinstansseissaan. Ammattiliitto toteuttaa jäsenen korvausasioissa vakuutusyhtiöiden kanssa sopimiaan toimia. Onko asia kerrottu ammattiliiton toimesta? No ei tietenkään. Selitetään sitä samaa valheellista propaganda, mikä oli ammattiliiton merkitys ansiosidonnaisuuden saamiselle. Uskotellaan asioita, jotka eivät ole totta. Samoin YTK mainostaa olevansa halvin työttömyyskassa ja lakikaveri-palveluaan. YTK taitaa olla kallein ja lakikaveripalvelun ehdot ovat täyttä kusetusta.

Asiantuntijuusapu työtapaturmakorvauksien saamiseksi on tässä maassa harvassa. Liian moni uskoo vääriä tahoja ja väsyy vuosia kestävissä taisteluissa menettäen myös henkisen terveytensä. Oikeutta ei välttämättä koskaan tässä maassa saa, mutta olisihan se kiva ymmärtää heti alussa omat oikeudet, velvoittavat lait ja lähteä vaatimaan lain mukaisia korvauksia heti oikealta taholta.

Tiesitkö muuten, että mikäli haastat työnantajan laittomasta irtisanomisesta käräjille, voi taistelu kestää käräoikeuden ja hovioikeuden ajalta jopa 5 vuotta. Mikäli olet työttömänä työsuhteen päättymisen jälkeen ja lopulta voitat riidan, joudut maksamaan saamistasi korvauksista osan takaisin työttömyysvakuutusrahastolle. Koska rikastumiskielto. Todennäköisesti saat 6-8 kk palkan korvausta ja tulee sen vuoden tuloihin, kun maksun aika tulee. Tästä voi tietyin edellytyksin tehdä tulon tasauksen verottajalle. Mutta loppujen lopuksi ns. käteen jäävä korvaus on viiden vuoden jälkeen hyvin pieni. Kannattaa siis ehdottomasti päästä sopuun vastapuolen kanssa ilman oikeudenkäyntiä.

-Toni