Tekoälyn tiivistelmä artikkelista:
”Kirjoituksessasi ei ole asiavirheitä. Olet viitannut oikein sekä vanhaan tapaturmavakuutuslakiin (608/1948) 18 §:ään että nykyiseen TyTAL:n (459/2015), sekä hallintolain 31 §:ään ja 34 §:ään. Oikein tuot myös esiin, että vakuutusyhtiöt toimivat lakisääteisen sosiaalivakuutuksen toimeenpanossa julkista hallintotehtävää hoitaen, jolloin hallintolaki koskee niitä. Teksti osoittaa järjestelmän rakenteellisen ongelman: käytännössä kuulemisvelvollisuutta kierretään ja työkyvyn selvittämisvelvollisuus laiminlyödään, vaikka laissa muuta säädetään. Argumentaatiosi on juridisesti johdonmukaista ja asiaperusteet pitävät.
Teksti havainnollistaa omakohtaisen kokemuksen kautta järjestelmän rakenteellisen epäreiluuden, jossa ministeriö, vakuutusyhtiöt ja muutoksenhakuelimet ylläpitävät korvausjärjestelmän vinoutumaa. Kielellisesti se on terävä ja kantaa ottava, mutta juridiselta pohjaltaan vahva.”
★★★★★★★
En edelleenkään ole lakimies, enkä lääkäri. Tämä artikkeli on lukuajaltaan n. 11 minuuttia ja tarkoitus blogini perusajatuksen mukaisesti nostaa esiin todellisia esimerkkejä ja antaa ymmärrystä työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisista korvauksista taisteleville. Tämäkin artikkelini tulisi jakaa kaikille työpaikoille esimerkkinä mitä tulet kohtaamaan jouduttuasi vakavan työtapaturman uhriksi. Nolla tapaturmaa on tavoite tottakai jokaisella työpaikalla, mutta niin kauan kun töitä ja työmatkoja tehdään, ammattitauteihin sairastutaan ja työtapaturmia sattuu.
Blogini on edelleen Suoraa puhetta – Juridiikkaa ja käytäntöä kahvipöytäkeskustelun tyyliin.
Ihmettelin jo uudelleenkoulutuksen aikana saamaani epämääräistä muminaa vakuutusyhtiön korvauskäsittelijän suusta hänen sanoessaan uuden koulutuksen tekevän minusta vammani osalta ns. terveen ja tällöin minusta tulee työtön työnhakija, mikäli en työllisty. Hän puhui ansionalenemasta, mutta toisessa lauseessa työkyvyn heikentymästä. Vasta nyt sain tietoa, että tässähän on huijattu kaikkia vastaavassa tilanteessa olevia. Eniten ihmettelen ”asiantuntija-apuaan” tarjoavia ammattiliittoja ja lakimiehiä, jotka toitottavat ”Päätöksen saatuasi ota heti yhteyttä niin teemme valituksen”. Kysymys on siitä, että vakuutusyhtiön tulee kuulla vahingon kärsinyttä ennen päätöksensä tekoa, mikäli päätöksestä on tulossa vahingoittuneen kannalta hiemankin negatiivinen.
Totuushan on, ettei LähiTapiola ole vieläkään selvittännyt omalla kohdallani uudessa ammatissa pärjäämistäni, eikä yhdessäkään kielteisessä päätöksessä myöskään ole kuulemispyyntöä antanut. Tämän vuoksi olen silmäsäryn vaikutuksista työkykyyn ja nykyiseen työssäni suoriutumiseen viimeiset yli 4 vuotta tapellut joutuen enenemässä määrin olemaan sairauslomalla. Haluan korostaa, että tapauksessani sovelletaan vanhaa tapaturmalakia ja uuteen vuonna 2015 voimaan tulleeseen lakiin on tehty joitain muutoksia.
En usko, että kyseessä on vain minun tapaukseni, vaan kyseessä on vakuutusyhtiöiden vakiintunut korvauskäytäntö, jota toteutetaan jokaisessa vakuutusyhtiössä lakissäteiseen sosiaaliturvaan kuuluvassa työtapaturma- ja ammattitautilain korvauskäsittelyssä. Ei kuulemisia, ei selvitetä uudelleenkoulutuksen/kuntoutuksen jälkeen työssä pärjäämistä. Hyvin ymmärrettävää vakuutusyhtiön kannalta hallita pörssiyhtiön tuloksen tekoa. Vakuutusyhtiön tavoite on pudottaa maksamansa lakisääteiset korvaukset keinolla millä tahansa minimiin ja lopettaa maksaminen lopulta kokonaan.
Vakuutusyhtiötä ei siis uudelleenkoulutuksen jälkeen kiinnosta mikään muu kuin uuden ammatin tilastollinen alkupalkka, työllistyi koulutettu tai ei. Tämä tilastopalkka vähennetään indeksikorotetusta vuosityöansiosta 6 kk:n jälkeen koulutuksesta valmistumisesta, vaikka ei työllistyisi. Työtapaturmassa aiheutunut vamma tai ammattitauti ei kelpaa syyksi ettei työllisty. Eli vammautunut kertoessaan vammoistaan terveystarkastuksessa hakiessaan uutta työtä, on vakuutusyhtiön mielestä samalla viivalla kuin täysin terve hakiessaan kokopäivätyötä. Jokainen työnantaja jättää esim. minut palkkaamatta, kun alan kertomaan miten kohdallani tulisi työtehtäviä räätälöidä hakiessani silmävammaisena esim. koulutukseni mukaiseen duuniin digitaaliseen markkinointiin tai kirjanpitäjäksi.
Mikäli uudelleenkoulutuksen jälkeen työllistyy, vähennetään indeksikoroteutusta vuosityöansiosta uudesta työstä saatu palkka, mikäli se on vähintään tuo tilastollinen alkupalkka. Kolmen vuoden jälkeen vertailuun tulee uuden ammatin tilastollinen keskipalkka.
Vakuutusyhtiö ilmoittaa ja päätöksissään puhuu ansionalenemasta. Tämä siis on heille vain rahaa, eivätkä he ota työtapaturma- ja ammattitautilain vaatimaa työkyvyn heikentymän selvittämisvelvollisuutta huomioon uuden työn osalta. Työkyvyn heikentymä saattaa johtaa osa-aikaisuuteen, mutta vakuutusyhtiö ei tätä suostu korvaamaan, vaan vakuutusyhtiöstä hoetaan uudelleenkoulutuksen jälkeen vammautuneen olevan 100% työkykyinen uuteen ammattiin.
Kieltävän väitteen esittää esim. työterevyslääkärin lausunnot kumoten vakuutuslääkäri. Yleensä kieltävän näkemyksensä antaa ortopedi, sillä ainakaan minun tapauksessani ei ole kertaakaan terveydentilaani arvioinut kipu-, silmä- tai työterveyslääkäri, vaikka kyseessä on silmävamma. Hoitava työterveyslääkäri tuntee parhaiten työntekijän selviytymisen työtehtävässä, mutta vakuutuslääkäriortopedi ei samaa mieltä ole. Tämä on pelkästään ajatuksenakin täysin idioottimainen toimintatapa ja ministeriön hyväksymä.
Lisäksi kyseessä on usein ei vakuutusyhtiön palkkalistoilla virkamiesvastuussa oleva lääkäri, vaan vakuutusyhtiö ostaa lausunnon esim. Mehiläisessä yksityisvastaanottoaan pitävältä ortopedilta. Tästä kirjoitan artikkelin, miksi näin toimitaan eli mitä eroa tällä on lääkärin valan vannoneelta kummassa työ-/palvelussuhteessa toimii vakuutusyhtiön kanssa.
Tapaturmavakuutuslain (608/1948) 18 §:n mukaan ”Jos vahingoittunut on koulutettu uuteen ammattiin, hänen työkykynsä arvioidaan sen mukaan, kuinka hän koulutuksen jälkeen kykenee suoriutumaan siinä ammatissa.” Tämä siis tarkoittaa vakuutusyhtiölle yhteydenottoa työnantajaan, työterveyshuoltoon sekä vahingoittuneeseen itseensä, jotta vakuutusyhtiössä voidaan oikeudenmukainen päätös edes teoriassa tehdä.
Omassa tapauksessani sovelletaan siis vanhaa tapaturmalakia. Nykyisessä (Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015) ei samanlaista vanhan lain velvoittamaa selvitystyötä olekaan enää tehtävä perusteellisesti vakuutusyhtiön aloitteesta. Syy muutokselle on täysin selvä eli tällöin ei kuntoutuksen tavoite enää ole paluu työelämään ammattiin, jossa kykenee suoriutumaan. Kyse on vakuutusyhtiölle annettu valta kouluttaa väärään ammattiin, painostaa kouluttautumaan ja sillä ei ole mitään väliä pärjääkö uudessa ammatissa. Kuka on tämän muutoksen hyväksynyt ja miksi?
Tämän lisäksi hallintolain (HL, 34 §/2003, kuuleminen) velvoittaa vakuutusyhtiötä kuulemaan sinua ennen kielteisen päätöksen antamista. Eli sinulla on oikeus antaa vastine hoitavien lääkärien lausuntoihin ja vakuutuslääkärin arvioihin ennen kuin päätös annetaan.
Korvausta koskevan päätöksen antaminen olemassa olevan lain mukaan:
”124 §Korvausta koskevan päätöksen antaminen ja perusteleminen
Vakuutuslaitos ratkaisee oikeuden tämän lain mukaiseen korvaukseen antamalla siitä asianosaiselle kirjallisen päätöksen. Vakuutuslaitoksen on annettava päätöksensä tiedoksi postitse kirjeellä lähettämällä se vastaanottajalle tämän ilmoittamaan osoitteeseen.
Vakuutuslaitoksen päätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos korvauksen epäämistä koskeva päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.”
Perusteleminen on selviö ja sen voi lukea vasta sen jälkeen, kun ennen päätöksen tekoa perustelut on esitetty vakuutetulle. Tällöin vakuutusyhtiön on hallintolain mukaan lähetettävä kuulemispyyntö, jotta päätöstä koskeva saa mahdollisuuden esittää vastineensa.
”34 § Asianosaisen kuuleminen
Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.
”Asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos:
1) vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti perusteettomana;
2) asia koskee palvelussuhteeseen tai vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista;
3) asia koskee hakijan ominaisuuksien arviointiin perustuvan edun myöntämistä;
4) kuuleminen saattaa vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen tai kuulemisesta aiheutuva asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle taikka ympäristölle; tai
5) hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista tai kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.
Vakuutusyhtiö ei siis lähes koskaan kuulemispyyntöä lähetä. Ei lähetä myöskään Tako, eikä minun tapauksessani myöskään Tamla. Näin vakuutusyhtiö saa valituskelpoisen päätöksen laittomasti aikaiseksi, koska esim. vakuutuslääkärin tulisi perustella hylkäämänsä hoitavien lääkärien lausunnot ja perusteluun kuuluisi saada lausua vastine. Tämä hylky löytyy kyllä käsittelymerkinnöistä, mutta niitä ei vaatimatta vakuutusyhtiöstä saa ja nekin vasta päätöksen jälkeen. Käsittelymerkinnöissä ei tosin ole sielläkään perusteluja, ainoastaan ei, ei korvata- tyylisiä kieltoja korvaamiselle eli kiisto syy-yhteydestä.
Omassa tapauksessani vakuutusyhtiö ei ole täyttänyt selvittämisvelvollisuuttaan (Hallintolaki 31 §), koska se ei ole ollut yhteydessä työnantajaani tai työterveyshuoltoon työkykyni arvioimiseksi. Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä. Sen on hankittava asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Vaikka vakuutusyhtiö on muodollisesti yksityinen toimija, tapaturma- ja ammattitautilain sekä muun sosiaalivakuutuksen toimeenpanossa se toimii julkista hallintotehtävää hoitavana toimijana, joten sille sovelletaan hallintolakia.
Vakuutusyhtiö tulee väittämään lähes joka kerta ”kuulemisen olleen tarpeetonta” ja tästä valittaminen esim. Finanssivalvontaan tai eduskunnan oikeusasiamiehelle tullaan valitus lähes pääsääntöisesti aina hylkäämään. Lääketieteellisissä asioissa päätöstä tehtäessä ei vain yksikertaisesti voi jättää kuulematta. Tätä varten kannattaa pitää painopiste siinä, että kuuleminen on nimenomaan ollut välttämätöntä, koska päätös perustuu lääketieteellisten lausuntojen syrjäyttämiseen. Mutta, ei tämäkään ikävä kyllä auta. Kuulemisvelvollisuuden rikkominen on hallintomenettelyvirhe, jonka yksinään tulisi riittää päätöksen kumoamiseen.
Oma tapaukseni on jälleen käsittelyssä vakuutusyhtiössä ja tapauksessani sovelletaan vanhaa työtapaturmalakia, perustuslakia ja hallintolakia. Siis mikäli asia käsiteltäisiin oikein. Tein mallin, jota saa jokainen vapaasti käyttää vastaavissa tapauksissa koskien vanhaa tapaturmalakia. Muistakaa aina valituksissa käyttää vaatimuksissanne lakipykäliä ja vedota lakeihin, sekä mahdollisiin ennakkoratkaisuihin.
Tämäkään ei vakuutusyhtiöitä vastaan ikävä kyllä auta, sillä muutoksenhakujärjestelmä keittää samaa soppaa ja kokkina on ministeriö turvaamassa kokkailut hyväksymällä laittomuudet puutumatta niihin.
Esimerkit ovat aina hyviä ja tässä yksi eli oma vaatimukseni. Tässä siis vaatimukseni pohja, jonka 26.8.2025 toimitin vakuutusyhtiö LähiTapiolaan.
[Nimesi]
[Osoite]
[Puhelin / sähköposti]
[Paikka ja päiväys]
LähiTapiola / [vakuutusyhtiön yhteystiedot]
Asia: Työkyvyn arviointi uudelleenkoulutuksen jälkeen – Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) 18 §
- Tausta ja vaatimukset
Olen useaan otteeseen vaatinut, että työtapaturmassa vasemman silmän kivusta johtuneiden sairauspoissaolojen perusteella työni osa-aikaisuus sekä niistä maksetut sairausajan palkat huomioitaisiin oikein. Te ette ole vaatimuksia hyväksyneet.
Kysyn, millä tavoin olette oma-aloitteisesti selvittäneet Tapaturmavakuutuslain (608/1948) 18 §:n edellyttämän työkykyni uudessa ammatissa uudelleenkoulutuksen jälkeen ja miten voitte tämän selvityksen perusteella väittää minun parantuneen silmävammasta.
- Lain velvoite
Tapaturmavakuutuslain 18 §:ssä todetaan:
”Jos vahingoittunut on koulutettu uuteen ammattiin, hänen työkykynsä arvioidaan sen mukaan, kuinka hän koulutuksen jälkeen kykenee suoriutumaan siinä ammatissa.”
Arviointi ei siis voi perustua pelkkään tutkinnon suorittamiseen, vaan siihen, miten tosiasiallisesti selviydyn koulutukseni mukaisissa työtehtävissä.
- Tosiasiallinen työkyky
Valmistuin tradenomiksi (liiketalous, digitaalinen markkinointi) kesäkuussa 2020 ja olen ollut sen jälkeen työelämässä.
Työnantajani on joutunut räätälöimään tehtäväni, koska en kykene täysimääräisesti hoitamaan työhön kuuluvaa silmätarkkaa työtä.
Silmävamman johdosta olen ollut toistuvasti sairauslomilla. Poissaolot liittyvät nimenomaan tapaturmaan, mikä käy ilmi työterveyden, Tyksin kipu- ja silmäklinikan sekä muiden hoitavien lääkäreiden lausunnoista.
Käytän edelleen jatkuvaa lääkitystä ja tippoja silmäkipuun.
En siis todistettavasti ole 100 % työkykyinen uudessa ammatissani.
- Vakuutusyhtiön virheellinen väite
Väite täysimääräisestä työkyvystäni sivuuttaa seuraavat seikat:
työnantajan tekemä työn räätälöinti,
silmävamman vuoksi toistuvat sairauspoissaolot, tutkimukset, lääkitykset
hoitavien lääkäreiden yksiselitteiset lausunnot, työterveys/Tyks kipu- ja näköpoliklinikka, kipupsykologi, psykiatri
Kuten Vakuutusoikeuden ratkaisussa VakO 22886:2021 todetaan, työkykyä arvioidaan todellisten olosuhteiden, ei teoreettisen tutkinnon suorittamisen, perusteella.
- Vaatimus
Vaadin, että vakuutusyhtiö suorittaa viivytyksettä yhdessä minun ja työnantajani kanssa Tapaturmavakuutuslain 18 §:n mukaisen selvityksen ja arvioi työkykyni esittämieni perusteiden pohjalta. Näiden perusteella minua ei voida pitää 100 % työkykyisenä tradenomin työssä ja olen oikeutettu jo kertaalleen kokeiltuun ja onnistuneeseen osa-aikaiseen työhön.
- Kuulemispyyntö
Mikäli kantanne on kielteinen, vaadin, että minulle annetaan valituskelpoinen päätös, joka on perusteltu hallintolain 45 §:n mukaisesti, ja että ennen sen antamista saan lain edellyttämän kuulemisen. Kuulemisvelvollisuutenne koskee nimenomaan niitä lääketieteellisiä perusteita, joilla hoitavien lääkäreiden lausunnot syrjäytetään.
- Yhteenveto
Kyse ei ole pelkästään ansioista vaan työkyvystä ja tulevasta, yli 20 vuoden työurastani. Silmävamman aiheuttama krooninen kipu heikentää olennaisesti työkykyäni uudessa ammatissa ja oireet ovat iän myötä pahentuneet.
Vaadin, että vakuutusyhtiö antaa viivytyksettä valituskelpoisen ja hallintolain 45 §:n mukaisesti perustellun päätöksen työkyvystäni, eikä tee ratkaisua ilman ennakkokuulemista.
Ystävällisin terveisin,
[Allekirjoitus]
[Nimesi]
Lähetin vakuutusyhtiöön vielä lisälausuntona työtehtäväni kuvauksen tehtävineen, vastuineen ja kuormitustekijöineen. Sekä tietenkin kuvakaappauksen Omakannasta silmätutkimuksista. Tässä vain osa merkinnöistä, sillä viimeiseen neljään vuoteen mahtuu noin 60 kpl silmäsärystä johtuvia vastaanottokäyntejä Tyksin kipu- ja silmäklinikalla, sekä työterveydessä. 100% työkykyiselle normimäärä, eikö? Niin hullu en vielä ole, että huvikseni vastaanotolla kävisin.
Olen aina sanonut näistä valituksista, että vastapuoli eli vakuutusyhtiö tietää tasan tarkkaan rikkoneensa lakeja ja vakuutusehtoja. Loppupeleissä sillä kuka valituksen tekee ei ole merkitystä, koska kysymys on laeista ja niiden tulkinnasta. Virkamiesvastuu väärän päätöksen kohdalla:
Taustaa vielä väärälle koulutukselleni ja opiskeluissa päärjäämiselleni on vakuutusyhtiön käsittelymerkintöihin kirjattu kohta ollessani opiskelemassa:
”27.8.2019: Vhg opiskelee tradenomiksi monimuotototeutuksella. Vhg on aloittanut opiskelut 29.8.2016. VHg on tällä hetkellä suorittanut opintoja 163/210op. Vhg kertoo, että hänellä on jäljellä 10op vapaasti valittavia, 15op kansainvälisiä opintoja ja 20op opinnäytetyö. Kertoo, että tällä hetkellä työstää opinnäytetyötä ja on ilmoittautunut kahdelle kurssille. Vhg toivoo, että voisiko saada puoli vuotta lisää opiskeluaikaa, koska silmä vaivaa ja usein lukeminen, koneella olo ja stressi saavat silmän vaivaamaan niin ettei opiskelusta tule mitään.”
Ja sitten käsittelymerkinnöistä ihan ryhmässä lyöty päät yhteen ja saatu tällainen vastaus aikaan:
”EKI 6.11.2024 Jäsenet: Mehiläisen vakuutuslääkäri ortopedi, ylimääräisten tulojen lisääjä ja Takossakin työskennellyt lakimies yhdessä toisen lakimiehen kanssa, korvauskäsittelijä
tarkistetaan jatkon työkyvynheikentymää todellisten ansioiden perusteella.
työkyvyttömyysjaksot eivät ole korvattavia, vhg ei ole työkyvytön tapaturmavamman vuoksi,
tapaturmavamman tilassa ei ole aiheutunut muutosta.
ilmoitetaan kirjeellä, että työkyvyttömyysjaksoja ei korvata, ei voida antaa valituskepoista päätöstä, sillä valituksia vireillä.”
Totuushan on, ettei mikään näitä kusipäitä vastaan auta. Onko rumaa kielenkäyttöä? Ei riittävän rumaa, pahemminkin osaan muotoilla.
Millä oletuksella kykenen tekemään lähinäköä ja silmää rasittavaa työtä 8,5 tunnin työpäivinä, kun monimuoto-opiskelukaan ei onnistunut? Miksi monimuotokoulutus, koska esitettiin, että sen silmä kestää. Miksi aloitin koulutuksen? Koska muuten korvausten maksu olisi lopetettu vetoamalla minun yhteistyöhaluttomuuteen ja myötävaikutukseen. Olen siis tällä hetkellä tilanteessa, jossa olin työtapaturman sattumisen jälkeen vuonna 2013. En pärjää työtapaturmassa aiheutuneen vamman vuoksi työssäni ja nyt tulisi tehdä päätös miten jatkan työuraani. Joko osa-aikaisena tai sitten uudelleenkoulutus. 8 h tuntia voin edelleen päivittäin töitä tehdä, mutta en silmää rasittavaa duunia eli esim. päätetyötä. Miten lääketeollisuuden asiantuntijatehtävässä pärjää ilman jatkuvaa ohjeiden lukemista, kouluttautumista tai päätetyötä?
On sairasta ja mielenvikaista, ettei kansan valitsemat kansanedustajat ja heistä valittu ministeriö vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhaun tekemisiin mitenkään puutu. Aivan sama mitkä puolueet ovat hallituksessa. Vakuutusyhtiöt ja ammattiliitot käyttävät yhdessä valtaansa. Ohjaavat ja sääntelevät siinä sivussa myös mediaa. Julkisuuteen asiaa ei päästetä ja näin ollen tarkoituksellisesti annetaan vakuutusyhtiöiden kerätä voitot. Ministeriö hyväksyy lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvien työtapaturma- ja amaatitautilain mukaisten korvauskäsittelyn epäoikeudenmukaisuuden ja laittomuuden. Vakuutusehtojen mukaiset korvaukset evätään ja hoitokulut, sekä etuudet siirretään korvattavaksi verovaroista. Tällöin tuhannet ihmiset joutuvat kärsimään menetettyään fyysisen ja lopulta vakuutusyhtiön kiusaamisen tuoksena myös henkisen terveytensä.
Ministeriö ja työntekijä- ja työnantajaliitot voivat tähän puuttua, mutta eivät sitä tee. Kun tyhmä kansa on vallan heille luovuttanut ja vieläpä tukee heitä, ei korruptoitunut toiminta tule ilman järjestelmän romuttamista muuttumaan ikinä. Asia koskee harvaa, mutta se kuka tähän suoraan sanottuna paskaan joutuu sotkeutumaan, tajuaa sen vasta liian myöhään.
Palaan oman vaatimukseni vastaukseen asiaan artikkelin muodossa, kunhan olen sen vakuutusyhtiöstä saanut. Vakuutusyhtiö tulee väittämään selvittäneensä työssä pärjäämiseni asianmukaisesti ja ”kuulemisen olleen tarpeetonta”. Vakuutusyhtiö tulee tekemään päätöksensä tässäkin asiassa ilman kuulemista.
-Toni
Tässä aiheeseen liittyvä seuraava artikkelini -> https://tonikorhonen.fi/mita-eroa-on-vakuutuslaakarilla-joka-tyoskentelee-palkkatyossa-vakuutusyhtiossa-vs-ei-palkkatyossa-vakuutusyhtiossa-oleva-vakuutuslaakari/
-Toni