vakiintuneet korvauskäytännöt

Lähetin LähiTapiolaan udelleenkäsittelypyynnön käsittelyvirheisiin perustuen koskien haittaluokan määritystä

Lähetettyäni tänään uudelleenkäsittelypyynnön LähiTapiolan korvauskäsittelyyn vetosin uusimpana tutkimuksena Tyksin työkykyarvioon, josta sain äskettäin tutkimusraportin. Tämä on itseasiassa ammatillisen kuntoutuksen jälkeen jo neljäs pidempiaikainen tutkimus työtapaturmassa vammautuneen vasemman silmän särystä johtuen viimeisen 5 vuoden aikana. Mikään tutkimus tai lausunto, työterveysneuvottelu tai sairausloma ei ole LähiTapiolan silmäortopedeja vakuuttanut. Lausuntoja on kymmeniä. Heidän mielestään olen aina 100 % työkykyinen käytyäni uudelleenkoulutuksen. Uudelleenkoulutus on vakuutuslääketieteessä parannuskeino kaikkiin vammoihin. Siltikin minulle korvataan kaikki tutkimukset, silmälasit ja lääkkeet. Sairauslomia vamma ei kuitenkaan aiheuta, sillä vamma ei ole muka todennäköisessä syy-yhteydessä työtapaturmassa aiheutuneeseen vasemman silmän akkommodaatiojärjestelmän vaurioitumiseen, eikä siitä aiheutuneeseen krooniseen silmäkipuun.

Vakuutusyhtiön juristi mokasi: asiakkaalle sähköpostivastaukseen unohtunut yhtiön sisäinen viestittely paljastaa lisää vakiintuneista korvauskäytännöistä

Vakuutusyhtiön sisäinen viestintä korvauskäsittelyssä.

Artikkeli osoittaa, että lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvauskäsittely ei noudata hallintolain velvoitteita, vaan toimii yrityksen sisäisen riskienhallinnan logiikalla. Juristin ennakkoon ilmoittama hylkäys ja johdon osallistuminen yksittäiseen korvausasiaan ovat konkreettisia todisteita tästä. Sisäinen viestiketju, joka päätyi asiakkaalle vahingossa, paljastaa kulttuurin, jossa lain velvoitteet ovat toissijaisia suhteessa organisaation omiin intresseihin.

Vakuutusyhtiöiden vakiintuneet korvauskäytännöt: Niskan retkahdusvamma eli whiplash/piiskaniskuvamma

Whiplash eli niskan retkahdusvamma

Mielenkiintoista vakuutuslääketieteeseen perustuvassa korvauspolitiikassa on vammautuneen terveyshistoria. Eikö vakuutuslääketieteessä oteta huomioon 10 vuotta kestänyttä 100 % työkykyä ennen tapaturmaa? Mutta esim. 5 vuotta kestänyt taistelu tapaturmakorvauksista yhdessä vammojen, kuntouksen sekä elämänlaadun laskemisen yhteisvaikutuksesta aiheutunut keskivaikea masennus ei ole syy-yhteydessä tapaturmaan, koska 12 vuotta ennen tapaturmaa vammautuneelle on diagnosoitu kuukaudeksi keskivaikea masennus. Sama kuin väittäisi, että edesmenneen isoäidin mahdollisesti syömät pilantuneet tomaatit 1950- luvulla aiheuttivat vammautuneelle masennuksen. Todennäköinen syy-yhteys riittää tapaturmalain mukaisin korvauksiin, syy-yhteyden ei tarvitse olla ns. varma. Eikö sama päde eväämiseen?

IL: ”Teijo, 72, hakee LähiTapiolaa konkurssiin – ”En aio enää odottaa””

Kuka korvaa liukastumisen?

Työtapaturmalain alaisessa muutoksenhaussa ainut sanktio vakuutusyhtiölle on viivästyskorko, mikäli vakuutusyhtiö tuomitaan korvauksen maksamaan. Sieltä ei tipu eurokaan käyttämiisi juristien palveluihin. Näiden syiden perusteella kannattaa miettiä tarkkaan mitä lisäarvoa juristi lopulta tuo. Turha kuvitella, että juristin allekijoitus valituksessa tuo mitään lisäarvoa tai pelkoa, jos on evätty miljoonien korvaukset. Eri asia mikäli mennään käräjille, jolloin tilanne on aivan eri, koska uhkana on turpaan saadessa muutakin kuin viivästyskorko.

Lähetin LähiTapiolan lakiasiantuntijalle kirjelmän oman korvausasiani laittomista toimista, osa 4/4

Miksi vakuutusyhtiön ei tarvitse korvata lakisääteisiä korvauksia?

Vakuutusyhtiön emme maksa mitä laki velvoittaa-tiimi tulee tästä syystä tekemään kaikkensa saadakseen työkyvyn alenemani alle 10%:iin, jolloin ei viimeistä 10% lain mukaan tarvitse maksaa. Minun tapauksessani tuo 10% on tällä hetkellä 6 140 € vuodessa. Tuolloin tulen 100% terveeksi kaikkiin maailman töihin, eikä krooninen silmäkipu ja akkommodaatihäiriö aiheuta enää mitään ongelmia. Aika metka tuo ammattilisen kuntoutuksen voima tehdä ihminen terveeksi.