Koulukiusaaminen on jatkuva puheenaihe. Keinot sen kitkemiseksi ovat vähäiset ja sen loppumisen todennäköisyys on sama, kuin työpaikoilla fantasioitu nolla työtapaturmaa. Koulukiusaamista on aina ollut ja tulee aina olemaan. Sama pätee työpaikoilla sattuneisiin työtapaturmiin. Niitäkin on aina sattunut ja tulee sattumaan. Sattunut vakava työtapaturma johtaa usein kiusaamiseen vakuutusyhtiön taholta ja tämä on kiusaamisen muodoista äärettömän moraalitonta.
Vakavan työtapaturman uhrit joutuvat vakuutusyhtiön työntekijöiden kiusattavaksi lähes jokaisessa tapauksessa, jossa korvaussummat loppuelämän ansionmenetyksestä ovat suuret. Varsinkin, jos on lisäksi korvattavana kalllit kuntoutukset hoitoineen. Kiusaamista toteuttavat aikuiset työelämän sankarit kiusaamaalla heikompiaan. En jaksa uskoa, että kyseiset kiusaajat opettavat lapsillensa eri arvomaailmaa, jota itse häikäilemättömästi toteuttavat. Samat psykopaatit saattavat istua vanhempainyhdistyksissä, sekä toimia useissakin luottamustoimissa. Heille kiusaaminen on arkipäivää, eivätkä he tule kiusaamista lopettamaan ellei toimenkuva lopu. He toteuttavat jengin pomon käskytystä kaiken mitä käsketään, jotteivat itse putoa ulos jengistä. Sama pätee koulumaailmassa. Osa tekee hölmöyttään ja luulisi jossain vaiheessa tajuavan tekevän väärin. Mutta kun ei.
Samaan aikaan kun vakuutusyhtiöt kiusaavat heikommassa asemassa olevia, niillä on tapana kiillottaa omaa kilpeään jakamalla avustuksia kiusaamisen ehkäisemiksi erilaisille yhdistyksille. Nämä kolikkolahjoitukset nostetaan tottakai mediaan. Oksettavaa tekopyhää toimintaa. Miksi mikään kiusaamista vastaan perustettu yhdistys ottaisi vastaan euroakaan vakuutusyhtiöiltä? Tällöinhän he hyväksyvät kiusaamisen ja nostavat kiusaajan positiivisena asiana esille. Millaisia tuntemuksia luulette kyseisten uutisointien aiheuttavan vakuutusyhtiön kiusatuksi joutuneelle? Ei vakuutusyhtiön kuuluisi osallistua yhtään mihinkään avustuskohteeseen ennen kun alkavat hoitaa henkilökorvausasioitaan lain ja vakuutusehtojen mukaisesti.
Kiusaajan lentäessä koulusta pihalle, ei hänen osaltaan kiusaaminen koulussa enää jatku. Sama pätisi vakuutusyhtiön kiusaavalle työntekijälle. Erona vain on, että vakuutusyhtiöissä heikommassa asemassa olevaa työtapaturmassa vakavasti vahingoittunutta täytyy yhtiön tuloksen vuoksi kiusata ja se sallitaan vakuutusyhtiön arvovalinnoissa. Muuten loppuvat duunit vakuutuslääkäreiltä ja osakkeenomistajat eivät tykkää, mikäli yhtiön tulos ei koko ajan parane.
Mikä helvetti on, että näitä kusipäitä tässä yhteiskunnassa suojellaan? Koulussa kiusaajia suojellaan aikuisten toimesta ja vakuutusyhtiön harrastama kiusaaminen hyväksytään viranomaisten toimesta. Keinoja on, mutta niitä ei käytetä.
Millä lopettaa vakuutusyhtiön työntekijöiden harrastama kiusaaminen? Helppo vastaus; pelolla. Pelolla en tarkoita fyysistä väkivallan uhkaa. Väkivalta nyt ikävä kyllä lopettaa aina lopulta kaiken kiusaamisen, kun riittävä kiusaamisen taso saavutetaan ja kiusattava ottaa oikeuden omiin käsiinsä. Eikös tästä ole esimerkkinä jenkeissä äskettäin sattunut vakuutuspomon surmaaminen kostona vakuutusyhtiölle. Kiusattu joutuu niin epätoivoiseen tilanteeseen, ettei enää kestä ja haluaa asialle lopun. Usko ihmisten hyvyyteen ja inhimillisyyteen loppuu, kun huomaa aikuisten ihmisten alkavan rahan ja omien etujen ohjaamina riistämään säälimättömästi heikommassa asemassa olevaa. Kukaan viranomainen ei asiaan puutu. Konkreettista apua ei saa mistään.
Inhimillistähän on, ettei uskalleta apua tarjota. Pelätään oman maineen tai olemassa olevan työpaikan vuoksi. Ei ole mitään tarvetta auttaa. Voidaan sulkea silmät asialle. Sidonnaisuudet ja kaveruudet ovat myös usein esteenä puuttua asioihin. Tällöin ei haluta kommentoida, eikä ottaa kantaa. Asioiden konkretioituessa teoreettiset selittäjät, sekä paskanjauhajat hiljenevät. Yllättäen asiantuntijuus katoaa ja alkaa selittäminen tapaus ollessa muka äärimmäisen hankala, eikä asiassa voida auttaa. Vai ettekö muka ole kuulleet lauseita: ”Jos tulee jotain ongelmia niin me autamme”, ”Me otamme asian hoitaaksemme, mikäli asiassa tulee ongelmia” Puhutaan lämpimäkseen, mutta lupaukset jätetään pitämättä. Aikuiset ihmiset muuttuvat lapsen tasolle, eivätkä ymmärrä yht’äkkiä muka mitään mistään.
Moni on kysellyt, miksi uskallan kirjoittaa blogiani vakuutusyhtiöiden korrupoituneesta toiminnasta, systemaattisesta vakuutusehtojen rikkomisesta sekä ihmisten perusoikeuksia rikkovasta toiminnasta. Kysynkin miksen uskaltaisi? Pitäisikö minun pelätä jotain, ketä? Eikö vakuutusyhtiöiden vakuutuslääkärien tulisi pelätä, kun vievät paskapuheillaan vakavasti vammautuneiden lakisääteiset korvaukset toimiessaan vahinkovakuutusyhtiöissä, työeläkeyhtiöissä ja Kelassa? Vieläpä omalla nimellään hylkäävät täysin selviä korvaustapauksia. Eikö heidän tulisi pelätä, että jollain pimahtaa lopullisesti kun terveys ja toimeentulo on mennyt, eikä enää ole mitään menetettävää?
Kiusaaja valitsee aina itseään heikomman kiusattavakseen. Mikäli kiusaaja tekee virheen ja valitsee väärin, käy huonosti. Ellei kiusaaja ota selvää taustoista riittävästi voi esim. isoveljet tulla ja kostaa. Eläinkin saalistaessaan valitsee helpon uhrin. Ryöstäjä pyrkii samaan. Muuten tulee turpaan ja elämä voi päättyä virhevalintaan. Pelon tunne määrää. Riittävän pitkään vääryyksiä tehneenä tulee kuolemattomuuden tunne, joka on ylimielisyyttä. Tällöin käy jossain vaiheessa huonosti. Ihminen on hyvin usein ahne ja tyhmä samaan aikaan.
Maineen menetys, työpaikan menetys, erottaminen… pelko on aina läsnä, varsinkin, mikäli kyseessä on toimeentulon menetys. Entäpä, jos laittomuuksia tehtailevalle vakuutusyhtiölle tulisikin toistuvista laittomuuksista liiketoimintakielto? Aina löytyy uusia psykopaatteja toteuttamaan yhtiön moraalitonta toimintaa, mutta ei sen jälkeen, kun yhtiö asetettaisiin liiketoimintakieltoon. Miksi näin ei toimita? No ei tietenkään, koska kyseessä on monia vuosikymmeniä hiottu korruptiojärjestelmä ja suojelijoina on valtion virkamiehet. Yksilöä voidaan kiusata ja hänen ihmisarvoaan polkea täysin surutta, koska toimintaa ei voi enää muuttaa. Ollaan menty liian pitkälle.
Kukaan ei ole vakuutusyhtiön työntekijöiden moraalittomuudesta ja kiusaamisesta kiinnostunut muulloin kuin silloin, kun sama vääryys osuu omalle kohdalle tai perheenjäsenelle. Ai perkele, tällöin alkaakin asia kiinnostamaan ja sitten onkin vääryyttä tehty. Olen usein miettinyt, mitäköhän vakuutusyhtiön kahvihuoneessa asiasta keskustellaan, kun esim. viikonlopun iltapäivälehdissä on julkaistu juttu työmatkalla liukastumisen vuoksi aiheutuneen keskivaikean aivovamman ja 100% työkyvyn menettäneestä työntekijästä, jonka korvaukset on evätty samassa kahvihuoneessa istuvien vakuutuslääkärien ja korvauspäällikön toimesta? Voiko olla, että kahvihuoneessa vain todetaan näin sen kuuluvankin mennä. Vai ollaanko vain hiljaa. Vai tuleeko kenties mieleen, entäpä, jos sattuisi itse liukastumaan työmatkalla ja kävisi yhtä pahasti.
Koulukiusaaminen aiheuttaa terveelle lapselle elinikäiset traumat. Entäpä sitten vakuutuslääkärin toiminta? Vakuutusyhtiön lakimiehen toiminta tätä vakuutuslääkärin kieltävän syy-yhteyspäätöksen tukijana? Korvauskäsittelijän vittuilua? Tämä kaikki paska henkilölle, joka on täysin kykenemätön palaamaan työelämään fyysisen vammansa johdosta. Hän ei kuulu enää muuttuneessa vaikeassa elämän tilanteessa joutua vielä vakuutusyhtiön työntekijöiden kiusaamisen kohteeksi. Ihminen, jolla ei ole edes tasavertaista mahdollisuutta puolustaa itseään. Pöydän vastapuolella on kymmeniä ihmisiä ja hän istuu toisella puolella pöytää yksin kuuntelemassa valheita ja vittuilua. Lopulta hänen mielenterveytensäkin romahtaa.
Minä tiedän mistä kirjoitan. Olen nyt se väärä valinta, jota vakuutusyhtiön reppanat työntekijät lähtivät kiusaamaan. Kerta ei riittänyt, vaan he päättivät jatkaa. Olen tehnyt blogistani harrastuksen ja haluan auttaa kaikkia vakuutusyhtiön työntekijöiden kiusaamisen kohteiksi joutuneita. Blogini tulee nousemaan lähivuosina työtapaturmakorvausten infosivuna parhaiten googlehaussa löydettäväksi. Julkaisen jatkossakin kaikkien halukkaiden omat tarinat heidän haluamallaan tavalla, sekä tietenkin päivitän muutokset omaan riitaani. Kaikki tarinat auttavat ihmisiä ymmärtämään, miten mielivaltaisesti korvauskäytännöt väärin mennessään hoidetaan. Vakuutusyhtiöt eivät halua vääryyksiään julkisuuteen, koska ne toimivat esimerkkeinä muille vastaavassa tilanteessa oleville. Varsinkin, jos korvausasiat lopulta saadaan sovituksi, alkaa erityisesti kiinnostamaan korvauksiin liittyvä mähmäisyys.
Luovuttaminen ei ole vaihtoehto.
Tiesitkö, että.. tai tätä ei tiedä kuin kaksi vakuutusyhtiötä, jotka ovat nyt tavallaan samassa veneessä. Voihan tähän liittyä kolmaskin, mutta se selvinnee pikapuolin. Niin ja muutama lakimies ja pari toimittajaakin ehkä. Kannattaa seurata blogiani ja ennen kaikkea mediaa, sillä näillä näkymin toukokuun alkuun saadaan sellaisia asioita julkisuuteen, joita ei ikinä voisi kuvitellakaan tapahtuvaksi kenellekään. Kryptinen artikkelin lopetus, mutta palaan tähän, mikäli saan asianomaiselta luvan. Pysykäähän kuulolla.
-Toni