Vuoteen 2013 asti en ollut kovinkaan tietoinen työtapaturmien korvauskäytännöistä. Oletin, että kuvio on selvä mikäli jotain sattuu, sillä onhan minut vakuutettu lakisääteisellä työnantajalle pakollisella työtapaturmavakuutuksella. Tässä pointit miten hoitaisin asian nykyisellä tietämykselläni, mikäli uusi vakava työtapaturma osuisi kohdalleni. Kyseessä siis olisi työtapaturma, johon itse en olisi myötävaikuttanut omalla välinpitämättömyydelläni tai esim. ohjeiden noudattamatta jättämisellä tai suojautumisvälineiden väärinkäytöllä.
1. Tärkeintähän on heti alkuun vakavan työpaturmassa aiheutuneiden vammojen hoidossa löytää asiantuntijalääkäri, joka ymmärtää mistä on kyse. Diagnoosit, tutkimukset ja hoidot potilasasiakirjoihin kirjattuna kaikki asiat oikein myös vammamekanismista/tapahtuneesta, sekä kannanotto syy-yhteyteen aiheutuneiden vammojen ja työtapaturman välillä. Työnantajan ottaman lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen kautta tai työnantajan omasta kukkarosta maksettaisiin tutkimukset ja hoitokulut eli työterveys hoitaisi tarvittaessa lähetteet. Muistaisin selvittää myös hoitavien lääkäreiden vakuutusyhtiökytkökset.
2. Yhteydenotto AVI:n vakavasta työtapaturmasta ja varmistus, että heillä on oikea tieto tapahtuneesta.
”Työsuojeluviranomainen tutkii vakavat työtapaturmat
Työsuojelun valvontalaki velvoittaa työsuojeluviranomaista tutkimaan kaikki tietoonsa tulleet vakavat työtapaturmat .
Työsuojeluviranomainen ei pääsääntöisesti tutki tapaturmia, jotka tapahtuvat kodin ja työpaikan välisellä matkalla sellaisilla alueilla ja tilanteissa, joissa työnantajan vastuu turvallisuudesta on vähäinen tai olematon.
Työsuojeluviranomainen tutkii tietoonsa tulleen työtapaturman kiireellisesti. Tutkimuksessa selvitetään tapahtumien kulku ja työtapaturmaan johtaneet syyt sekä tekijät, joiden avulla voidaan estää samankaltaiset tapaturmat.”
Tämä on työntekijän syytä varmistaa, sillä ilmoitusvelvollisuus on työnantajalla ja näitä ilmoituksia jätetään vastuunpakoiluna ja imagollisista syistä tekemättä. Työmatkatapaturmissa työpaikan alueen ulkopuolella ei AVI tapahtumia tutki eli ns. tyopaikan porttien ulkopuolella. Muistaisin tutkinnassa vaatia työtapaturmarikoksesta rangaistusta.
3. Hoitavien lääkäreiden lausunnot toimittaisin vakuutusyhtiöön vaatien työtapaturmalain mukaisia korvauksia. Saatuani vakuutusyhtiöstä päätöksen tyytyisin siihen. Aivan sama korvataanko vai ei, en valittaisi Tamlaan.
4. Vakuutusyhtiön päätöksen jälkeen pyytäisin vakuutusyhtiön lääkäreiden käsittelymerkinnät. Niistä näkee suoraan vakuutuslääkärin nimen ja lausunnon.
5. Mikäli vakuutusyhtiön päätös olisi kielteinen eli hoitavien lääkäreiden lausunnot kumoava ja syy-yhteyden työtapaturman ja vammojen osalta kieltävä, ilmoittaisin vakuutusyhtiöön vieväni vakuutusehtoja rikkovan päätöksen petoksena käräoikeuteen ellei päätöstä muuteta oikeaksi eli hoitavien lääkäreiden diagnosointien mukaiseksi.
6. Saatuani vakuutusyhtiöltä kieltävän vastauksen vaatimukseeni tekisin petossyytteen poliisille. Se ei tietenkään mene läpi, koska virkamies ei virkamiestä lähde syyttämään. Syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen veisin asian omana asianani oikeuteen. Käräjillä selvitettäisiin lausuntojen ja asiantuntemuksen perusteella kumpi on oikeassa eli hoitavat lääkärit vai vakuutusyhtiön vakuutuslääkäri. Vakuutuslääkäri joutuisi syy-yhteyden lisäksi vakuuttamaan tuomarin kertomalla mistä kyseiset vammat sitten johtuvat. Antamaan siis diagnoosin ja kumoamaan hoitavien lääkärien lausunnot väärinä. Hän olisi siellä yksin edustamassa itseään ja päätelmiään. Siihen ei osaamaton vakuutuslääkäri pysty, joten case closed.
7. Mikäli vakuutusyhtiön päätös olisi heti oikein eli työtapaturma luvattaisiin korvata lain mukaisesti, vaatisin työtapaturmaeläkkeen (85 % vuosityötuloista) lisäksi puuttuvan 15 % työnantajalta. Tuottamus vahingonkorvausvastuun syntymisen edellytyksenä . Tämä kannattaa viedä siltikin käräjäoikeuteen, vaikka työnantaja siihen suostuisikin kirjallisella sopimuksella. Lisäksi vaatisin mm. kivun/säryn korvauksia liikennevakuutuslain korvausperiaatteisiin perustuen. Olen omassa työtapaturmassani edellä mainitsemani korvaukset kirjallisin sopimuksiin perustuen saanut. Osoittaa, että ne ovat minulle kuuluneet ja pääsimme asiasta sopuun. Harmi, etten tuolloin tiennyt asioiden vielä voivan muuttua vakuutusyhtiön toiminnassa. Sen vuoksi taisteluni jatkuu lopun elämääni vakuutusyhtiön moraalittomia työntekijöitä vastaan.
Eläkeikään asti kestävästä sopimuksesta olisi tietenkin kiva sopia suoraan työnantajan kanssa, mutta pitää muistaa tietyt pointit. Mikäli työntekijä palaa edes osittain työelämään, maksaa vakuutusyhtiö 100 % ansionalenemaa. Eli mikäli on tehnyt jatkuvan tai kertakorvausdiilin työnantajan kanssa eläkeikään asti, niin tällöin työnantajan maksama 15 % huomioidaan tulona vahingonkorvauksena ansionmenetyksenä. Vakuutusehdoissa on rikastumiskielto eli ansionmenetyskorvaus ei voi olla suurempi kuin 100%.
Todennäköisesti kuitenkin veisin vamman aiheuttajan eli työnantajan suoraan vahingonkorvausvastuullisena käräjille vaatien korvauksia tuottamukseen vedoten. Tällöin hoitavien lääkärien puoltavat diagnoosit ja lausunnot vamman syy-yhteyteen ja täten korvausvelvollisuuteen olisivat kiistattomat. Vai palkkaisiko työnantaja vakuutusyhtiön tapaan vakuutuslääkäreitä todistamaan oikeuteen ja kiistämään lääketieteellisen lausunnot ja syy-yhteyden? Tuskin. Tällöin työnantaja vakuutuksen ottajana saisi tapella korvauksista vakuutusyhtiön kanssa, mikäli haluaisi maksamansa vakuutuksen toimivan kuten kuuluu.
Lisäksi pitää muistaa, että lakisääteinen ja pakollinen työtapaturmavakuutus on työnantajan ottama riskienhallintavakuutus. Se on ensisijainen korvaus, mutta mikäli/kun vakuutusyhtiö alkaa hankalaksi vuosien saatossa vähentämällä korvauksia tai lopettamalla ne kokonaan tekaistuin syin, on syytä varmistaa toimeentulo. Käräjillä on siis syytä vaatia vahingonkorvauslakiin ja ansionmenetyskorvaukseen vedoten työnantajalta korvausvastuuta kokonaisuudessaan eläkeikään asti. Tällöin tulojen laskiessa tai vakuutusyhtiön vääristelemänä on turvana oikeuden päätös hakea puuttuva ansionalenemakorvaus työnantajalta tarpeen vaatiessa kokonaisuudessaan. Mitään vakuutusyhtiön pakottamia väärän alan uudelleenkoulutuksia ei tällöin halutessaan tarvitse käydä.
Loppuun vielä tarkennuksena, että näin minä tulen tekemään mikäli vakava työtapaturma sattuu omalle kohdalleni. Jokainen voi tahollaan pohtia esittämääni toimintamallia, mutta pointtina on säästää omia henkisiä voimavaroja ja saada mahdollisimman nopeasti terveyteni ja toimeentuloni menettäneenä vahingonkorvauslakiin vedoten se mitä minulle kuuluu.
Huom! Asiantuntevat lakimiehet, huhuu! Ottakaahan yhteyttä ja selventäkäähän amatöörille miksi esittämäni asiat eivät toimi niin korjaan mieluusti väärät päätelmäni.
Tiesitkö muuten, että Suomessa sattuu palkansaajille TVK:n ennusteen mukaan vuonna 2024 yhteensä 114 000 työtapaturmaa, joista 90 000 on työpaikkatapaturmia ja 24 000 työmatkatapaturmia. Työpaikkatapaturmien määrä pysynee noin vuoden 2023 tasolla ja työmatkatapaturmia sattuu enemmän kuin vuonna 2023, johtuen alkuvuoden lumisuudesta ja liukkausolosuhteista. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikkia sattuneita työtapaturmia ei todellakaan ilmoiteta. Herää myös kysymys, onko kyseessä työtapaturma, mikäli vakuutusyhtiö ei sitä työtapaturmaksi totea?
-Toni