Artikkelissa jakamiani tietoja ja päätelmiä voit halutessasi vapaasti hyödyntää omissa tapauksissasi omalla vastuulla. Kirjoittamani artikkelit perustuvat omakohtaiseen kokemukseen, sekä kymmenien työtapaturman uhrin sekä ammattitautiin sairastuneiden kokemuksiin yhdistettynä olemassa oleviin lakeihin ja niiden oikeuskäytäntöihin. Mikäli koet kirjoittamissani artikkeleissa olevan asiavirheitä niin otathan yhteyttä kommenttikentän kautta, jotta pääsen korjaamaan asiavirheet. En julkaise lukijoiden kommentteja, mutta vastaan niihin eli antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Mikäli käytät tekoälyä, niin tarkastathan faktat ennen kuin kyseenalaistat kirjoituksiani, kiitos.
Tekoälyn tiivistelmä artikkelista:
”Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO:2026:58 paljastaa rakenteellisen ongelman suomalaisessa työtapaturmien muutoksenhakujärjestelmässä. Tapauksessa vakuutusyhtiö, Tapaturma‑asioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus katsoivat, ettei lähihoitajan vahinkotapahtuma ollut työtapaturmalaissa tarkoitettu korvattava tapaturma. KKO kuitenkin kumosi vakuutusoikeuden ratkaisun ja palautti asian uuteen käsittelyyn, todeten tapahtuman täyttävän työtapaturman tunnusmerkistön. Ratkaisu ei koskenut vammojen syy‑yhteyttä, joka jää vakuutusyhtiön arvioitavaksi ja voi johtaa uuteen valituskierteeseen.
Tapauksen oikeudellinen merkitys korostuu, kun ammattiliitto SuPer ilmoittaa avoimesti, ettei se voi saada oikeusturvavakuutusta työtapaturmariitoihin. Liittojen juristit toimivat samanaikaisesti mm. vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoissa, mikä synnyttää rakenteellisen eturistiriidan: liitto ei voi tehokkaasti ajaa jäsenensä asiaa järjestelmässä, jossa sen omat asiantuntijat osallistuvat päätöksentekoon.
Superin jäsenen tapauksessa liiton apu oli vaikuttavaa vasta KKO‑vaiheessa, jossa sidonnaisuusesteitä ei ole. Ratkaisu osoittaa, että työtapaturmien muutoksenhakujärjestelmä tuottaa systemaattisesti kohtuuttoman pitkiä käsittelyaikoja ja heikentää vammautuneen oikeusturvaa, kun liitot eivät kykene tai halua ajaa jäsentensä korvausvaatimuksia vakuutusyhtiöitä vastaan.”
★★★★★★★
Olen aiemminkin artikkeleissani kritisoinut puoluepoliittisten ammattiliittojen suhtautumista jäsenilleen sattuneisiin vakaviin työtapaturmiin. Kyseisillä ammattiliitoilla on ns. oma lehmä ojassa, sillä heidän omat juristinsa saattavat istua vakuutusoikeudessa ratkaisukokoonpanossa. Tulee ymmärtää kokonaisuuksia. Mikäli niitä kykenee ymmertämään edes teoriassa, tulee asioista saada yksityiskohtaista tietoa. Ei vakuutusyhtiöiden, eikä myöskään puoluepoliittisten ammattiliittojen harrastamaa asioiden kaunostelemista jättämättä kertomatta totuuksia. Asioiden vääristely on molempien tahojen peruskauraa.
Uusin ennakkopäätös KKO:2026:58 | 3.9.2026 | Ennakkopäätökset | Korkein oikeus | Finlex koskee työntekijän korvauksia, jotka evättiin vakuutusyhtiössä, Tamlassa, sekä vakuutusoikeudessa. Tapauksessa annettiin mahdollisuus hakea valituslupaa korkeinpaan oikeuteen ja lopputuloksena Vakuutusoikeuden päätös kumottiin ja vakuutusyhtiö määrättiin suorittamaan työtapaturman perusteella lainmukainen korvaus. Asia palautettiin vakuutusoikeuteen tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten.
Asiasta on uutisoinut mm. Helsingin Sanomat KKO päätti: Oli sittenkin työtapaturma, kun hoitaja auttoi kaatunutta ja loukkasi itsensä | HS.fi
Ammattiliitto Super (lähihoitajien ammattiliitto) otti asiasta ilon irti uutisoiden sen omilla sivuillaan KKO:n päätös: Kaatunutta vanhusta auttaneen lähihoitajan loukkaantuminen oli työtapaturma – SuPer
Suora lainaus Superin artikkelista:
”Lähihoitaja on SuPerin jäsen. Emme voineet ammattiliittona hyväksyä vakuutusoikeuden ratkaisua ja koimme tärkeäksi hakea muutosta vakuutusoikeuden päätökseen tässä asiassa.
SuPer riitauttaa työtapaturma-asioita erittäin tarkkaan harkituissa tilanteissa, jollaiseksi arvioimme tämän tapauksen. Työtapaturma-asioihin emme liittona voi saada oikeusturvavakuutusta.”
Näen ensimmäistä kertaa, että puoluepoliittinen ammattiliitto julkaisee omassa artikkelissaan etteivät hekään voi saada työtapaturma-asioihin oikeusturvavakuutusta. Tätä kyseistä artikkelia on hyvä käyttää tässä asiassa konkreettisena esimerkkinä. Vaikka ammattiliitto ei voi saada oikeusturvavakuutusta työtapaturma-asioihin niin mikä estää hoitaa asiaa ilman vakuutusta ns. omasta pussista kuten moni muukin riita-asia tässä maassa hoidetaan? Mihin pantataan ammattiliittojen sijoitusvarallisuutta, sillä kyseessähän on voittoa tavoittelematon yhdistys? Yhdistyksen varojen käyttö riippuu sen säännöistä, toiminnan tarkoituksesta ja muusta sovellettavasta lainsäädännöstä. Eikö jäsenetkään halua, että jäsenmaksuja ja niiden avulla saatuja sijoitusvoittoja käytettäisiin ensisijaisesti tarpeen tullen jäsenten asioiden ajamiseen ja hoitamiseen, eikä yhdistyksen vaurauden kasvattamiseen? Onko jäseniltä kysytty vai onko asia unohdettu kermamunkkeja puputtaessa?
Voisiko asiassa olla merkitystä sillä, että ammattiliitoissa jäseniään auttavat juristit ovat mukana mm. vakuutusoikeudessa ratkaisukoonpanoissa hylkäämässä muiden ammattiliittojen jäsenten työtapaturma- ja ammattitautikorvauksia? Miten ammattiliitto edes voisi lähteä ajamaan juristin oikeusavulla omien jäsentensä asioitaan?
Tarkastellaanpa tilannetta Superin juristien kannalta. Tarkistin vakuutusoikeus-sidonnaisuuden täältä Sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteri ja eipä tehnyt Superikaan poikkeusta, vaan heiltäkin löytyy edustus vakuutusoikeudesta.
Kysymys siis kuuluu: eikö ole eturistiriitaa olla auttamatta juridisesti jäseniään ammattiliitosta työtapaturmassa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen muutoksenhakuelimeen eli vakuutusoikeuteen? Oliko kyseinen juristi nyt innoissaan, että hänen edustamansa ammattiliiton jäsen sai lopulta lakisääteiset hänelle kuuluvat tapaturmalain mukaiset korvaukset, vaikka toinen palkamaksajista eli vakuutusoikeus oli tehnyt väärän päätöksen eväten kyseiset korvaukset?
Entäpä sitten Tietoa SAK:sta – SAK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, joka edustaa 18:aa ammattiliittoa ja niiden noin 750 000:ta jäsentä. SAK:lla ei ole henkilöjäseniä, vaan jäseninä ovat työehtosopimuksia neuvottelevat ammattiliitot.
SAK tekee yhteiskunnallista edunvalvontaa, jolla vaikutetaan työelämässä olevien ja sinne tulevien ihmisten asemaan ja mahdollisuuksiin työssä ja yhteiskunnassa. Visionaan heillä on maailman paras työelämä, jossa sekä työntekijällä, että yrityksellä on mahdollisuus kukoistaa.
Jokainen voi itse miettiä mihin tämän instanssin juristijengi Yhteystiedot – SAK on soluttautunut. Ehkä nämä kuvankaappaukset antavat pientä esimakua muutaman juristin sidonnaisuuksista
Tähän liittyen artikkelini koskien TVK:ta Vakuutuslääketieteen puolestapuhuja TVK:n rooli ei todellakaan ole työssä terveytensä menettäneen puolella – Toni Korhonen
Palataan Superin mainostamaan jäsenensä auttamiseen. Ei heidän artikkelistaan selviä kuka on työtapaturman uhria auttanut eli kuka juristi? Vai onko tämä ”auttaminen” hoidettu Teollisuusliiton tapaan työympäristöyksikön tai vastaavat edunvalvonta sihteeristön avulla? Heillä osaaminen juridisesti on vajavaista. Muutoksenhakuun tämä ei ns. aiheuta kuluriskiä ammattiliitolla, sillä Tamlaan ja vakuutusoikeuteen valitaminen on ilmaista. Joka tapauksessa mahdollinen ”auttaminen” on ollut tavallaan täysin turhaa Tamla- vakuutusoikeusasteissa, koska turpaan tuli. Aivan sama, vaikka olisi ollut ”Suomen parhaat juristit” apuna, ei Tamlassa eikä Vakuutusoikeudessa ole tällä oikeastaan ratkaisevaa merkitystä. Kyseisiin valitusasteisiin tulee kuokkaan 95 prosentille niihin valittaneista. Ei pidä unohtaa Asianajajaliitto ihmettelee vakuutusoikeuden korvauslinjasta | MTV Uutiset
Ovatko siis juristit astuneet peliin mukaan, kun on ohitettu omat edustustahot eli autettu valitusluvan hakemisessa korkeinpaan oikeuteen? HS:n artikkelin mukaan lausunnot KKO:n ratkaisusta antoi ulkoistetun asianajotoimiston asianajaja. Tämä on hyvin tyypillistä eli ammattiliiton juridisen osaamisen ollessa luokkaa nolla, ulkoistetaan edunvalvonta niille harvoille onnekkaille, joille sitä oikeusapua ylipäätään tarjotaan. Korkein oikeus on taho, johon en edes halua esittää sidonnaisuusväitteitä. Haluan pitää itselläni illuusion, että KKO:n voin luottaa. Ei pidä unohtaa historiaa HS: Vakuutusoikeuden lääkäri erosi KKO:n torujen takia – Ilta-Sanomat
Tosiasia kuitenkin on, että Superin mainostamassa esimerkkitapauksessa 03.01. 2022 sattunut työtapaturma todettiin vakuutusyhtiössä 09.02.2022 ei korvattavaksi eli se ei ollut sattunut vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetuissa työtapaturmana korvattavissa olosuhteissa.
Päätöksestä valitus muutoksenhakuun ei tuonut muutosta vakuutusyhtiön päätökseen vaan Tamla antoi kieltävän ratkaisun 19.10. 2022. Tamlan ratkaisukokoonpanossa oli eriäviä mielipiteitä mm. Maire Lumiaholta. Hänellähän on varsin vakuuttava määrä päiväduunia edustamissaan tehtävissä: Sosiaaliturva‑asioiden muutoksenhakulautakunnan määräaikainen varajäsen (1.1.2023–31.12.2027), Tapaturma‑asioiden muutoksenhakulautakunnan määräaikainen jäsen uudella toimikaudella (1.1.2026–31.12.2030), MTK ry:n asiantuntijana toimiminen elinkeinon ja ammatin harjoittamisen sidonnaisuutena (1.1.2023–31.12.2030), Mela / lomitusasioiden neuvottelukunnan jäsenyys (1.1.2023–31.12.2030), Kelan työterveyshuoltofoorumin jäsenyys (1.1.2023–31.12.2030), Työterveyslaitoksen työterveyshuollon neuvottelukunnan (MYTKY) jäsenyys (1.1.2023–31.12.2030), Kelan työttömyysturvafoorumin jäsenyys (1.1.2026–31.12.2030), Sosiaali‑ ja terveysministeriön työterveyshuollon neuvottelukunnan jäsenyys (1.1.2026–31.12.2030), sekä Sosiaali‑ ja terveysministeriön EU26‑jaoston jäsenyys (1.1.2026–31.12.2030).
Tamlan puheenjohtajan ja Telkin varapuheenjohtajan Mika Mänttärin kanssa olen hoitanut keskustelut siihen pisteeseen, että häviän jatkossa Tamlassa jokaisen oman keissini. Tässäkin kyseisessä Superin jäsenen tapauksessa Mänttäri äänesti totta kai vakuutusyhtiön kannan puolesta. Ei ole sattumaa, että kyseinen kaveri jatkaa Tamlan puheenjohtajana kaudesta toiseen. Markus Leppäkoski ei ole vaivautunut edes ilmoittamaan sidonnaisuuksia, mutta äänesti sentään eriävän mielipiteen esittelijän roolissa.
Tamlan päätöksestä valitettiin vakuutusoikeuteen ja sieltä päätös annettiin 08.10 2024. Muutama vakuutusoikeuden tuomari on ollut asiaa puoltamassa vakuutusyhtiön ja Tamlan eduksi. Mikko Lehtonen on ollut vakuutusyhtiön ja Tamlan kanssaan samaa mieltä. Hänellä ei ole sidonnaisuusrekisterin mukaan edes ilmoitettuna ajantasaista edustusta vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanon asiantuntijajäsenenä eikä muistakaan edustustehtävistä, mutta nämä löytyivät antamaan kuvaa sidonnaisuuksista vuoteen 2024 asti.
Vakuutusoikeuden päätöksestä haettiin valituslupaa KKO:een. Korkein oikeus antoi 03.09.2026 ratkaisun, joka käänsi asian työtapaturman uhrin eduksi, mutta KKO:N päätös koskee vain vahinkotapahtuman korvattavuutta (eli sitä, onko kyse työtapaturmasta).
Superin artikkelissa: ”Korkein oikeus määräsi vakuutusyhtiön maksamaan hoitajalle lain mukaiset korvaukset. Korvausten lopullinen määrä ei ole vielä selvä.”
KKO:n päätöksestä: ”Vakuutusoikeuden päätös kumotaan.
Vakuutusyhtiö määrätään suorittamaan A:lle hänen 3.1.2022 kärsimänsä tapaturman perusteella lainmukainen korvaus. Asia palautetaan vakuutusoikeuteen tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten.”
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, että kyse oli työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella korvattavasta työtapaturmasta. KKO ei ota kantaa siihen, minkälaiset vammat A:lle aiheutuivat eikä siihen tai ovatko aiheutuneet vammat syy‑yhteydessä tapaturmaan. Tämä arviointi jää nyt vakuutusyhtiölle ja korvauskäsittelyn osalta se voi olla uuden valituskierteen alku. Nyt on kulunut 4 vuotta ja 9 kuukautta, eikä vammautunut ole saanut pennin jeniäkään kuukauden jälkeen tapaturmasta aiheutuneista hoidoista, lääkärien palkkioista, tutkimuksesta tai ansionmenetyksestä. Vakuutusyhtiössä alkaa siis nyt syy-yhteyden ja vammamekanismin selvittäminen.
Kyseessä on HS:n artikkelin perusteella kierukan repeämä, joka vaati leikkaushoitoa. Tämä ei ole työtapaturma: Hoitaja auttoi kaatunutta ja loukkasi itsensä | HS.fi Tällöin mm. lääkärikulut, leikkaus ja työkyvyttömyysaika ansionmenetyksenä on korvattava tapaturmavakuutuksesta, samoin pysyvä haitta. Mitä tähän sanovat arvon vakuutuslääkärit? Ortopedeja tässä mielestäni käytetään tällä kertaa vakuutuslääkärinä vai onko vakuutusyhtiö sitä mieltä että asiantuntijalääkärinä voi toimia myös urologi? LähiTapiolan silmäortopedeilta hoitunee myös urologian asiantuntemus. Silmäortopedi iski jälleen: LähiTapiolassa vakuutuslääkäri ortopedina hylkää silmävammasta aiheutuneet sairauslomat käsittämättömällä höpinällään – Toni Korhonen
Vakuutusyhtiö ja koko muutoksenhakujärjestelmä hävisivät. Vakuutusyhtiössä asia otettaneen raskaasti ja on todennäköisesti takaisinmaksun aika eli hylätään syy-yhteys ja samalla korvaukset. Toivottavasti olen väärässä. Vai kuvitteliko joku, että Superin mainostama voitto tarkoitti maksettavia korvauksia? Ehkä Super myös julkaisee kuukauden sisään artikkelin saiko jäsen korvaukset tapaturmalain mukaisesti. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan. Tässä artikkelini koskien Vinkit miten pystyt itse nopeuttamaan työtapaturman tai ammattitaudin korvauskäsittelyä vakuutusyhtiössä – Toni Korhonen
Ehkä tämä konkreettinen esimerkki Superin työtapaturmatapauksen käsittelystä osoittaa ”oikeusvaltiomme” todellisen tilan oikeusturvasta työtapaturmassa vammautuneen osalta. Laittoman pitkät käsittelyajat ja jokainen lakisääteiseen tapaturmien korvausasioihin yleisiä neuvoja jakava taho mainostaa valitusoikeutta riittävänä oikeusturvana. Huomion arvoista on, että monissa tapauksissa 4-6 vuoden valituskierre päättyy Tamlan ja Vakuutusoikeuden kielteisiin päätöksiin, joista ei myönnetä lupaa hakea valituslupaa korkeinpaan oikeuteen. Esimerkkinä haittaluokan arviointi, joka on asiana jo tiedossa etukäteen sellaiseksi ettei valituslupaa myönnetä jolloin Vakuutusoikeuden päätös jää lainvoimaiseksi. Ellei sitä pysty kumoamaan 5 vuoden kuluessa esim. menettelyvirheeseen vedoten.
Työtapaturmaan saattaa saada puoluepoliittisista ammattiliitoista juridista apua, mikäli kyse on työturvallisuusrikoksesta työnantajan taholta ja tuottamuksesta. Tällöin heidän oikeusturvavakuutuksensa oikeuttaa ajamaan jäsenensä asiaa työtapaturma-asiassa. Ellen nyt ihan väärin muista, niin Teollisuusliitosta vastattiin omaan keissiini ettei juridista apua anneta, koska työnantajaa ei ole tuomittu työturvallisuusrikoksesta. Eli vaikka tuottamus todettaisiin ja oikeus korvauksiin, tulisi asia viedä ensin työturvallisuusrikokseksi ja saada työnantajalle tuomio. Mitään väliä ei ole sillä, että oma jäsen on menettänyt työssä terveytensä ja toimeentulonsa. Lukeeko näin jokaisen yhdistyksen säännöissä vai halutaanko kaveerata tiettyjen tahojen kanssa mielummin kuin auttaa omaa jäsentä? Perustelkaa nyt hyvät puoluepoliittiset ammattiliitot toimintatapanne ja mihin se perustuu.
Mitä tulee yleisesti puoluepoliittisten ammattiliittojen juristien sidonnaisuuksiin, kuten esim. PRO:n tai Rakennusliiton, niin kannattaa jäsenenä tarkistaa oman ammattiliiton juristien sidonnaisuudet jotta ymmärtää mihin kolikoitaan jakaa. Omasta mielestäni ammattiliiton työntekijä ei voi puheenjohtajana istua eläkeyhtiön tai edes haukkumiensa työttömyyskassojen hallituksissa, vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoista tai muutoksenhakuelimistä puhumattakaan. Jokaisella on kuitenkin oikeus olla jäsenenä missä haluaa ja rahoittaa jäsenenä haluamansa yhdistyksen toimintaa. Suositukseni on edelleen irtisanoutua puoluepoliittisista ammattiliitoista niin kaun, kun jokaista työtapaturma- tai ammattitaudeissa terveytensä menettäneitä jäseniä ei auteta juridisesti maksutta vakuutusyhtiötä vastaan.
Olen edelleen valmis tekemään yhteistyötä ammattiliitojen kanssa ja antamaan asiantuntemukseni hoitaa vammautuneiden korvausasioita. Osa juristeista on tästä ajatuksesta vittuuntunut, koska en omaa alan koulutusta ja olisin heille piikkinä lihassa. Onhan se ymmärrettävää, mikäli kansalaiset saavat ymmärrystä ja osaavat kyseenalaistaa eikä enää löydy tietämättömiä asiakkaita maksamaan turhasta ”avusta”. Ammattiliiton tehtävänä olisi myös rikosepäilyissä vakuutusyhtiötä kohtaan valmiutta viemään asia tarvittaessa käräjäoikeuteen.
Loppukaneettina vielä: Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO:2026:58 osoittaa, kuinka haavoittuva asema vakavasti vammautuneella on suomalaisessa työtapaturmien muutoksenhakujärjestelmässä. Jos kyse olisi ollut vakavasta aivovammasta, viiden vuoden valituskierre ei olisi vain kohtuuton, vaan myös räikeästi kansalaisen oikeusturvaa loukkaava. Vammautunut menettää toimeentulonsa, terveytensä ja usein työkykynsä, mutta joutuu silti odottamaan vuosia ennen kuin edes vahinkotapahtuman korvattavuus ratkaistaan. Ennakkopäätöksen jälkeen vakuutusyhtiö voi halutessaan jatkaa syy‑yhteyden kiistämisellä, varsinkin kun sen alkuperäinen päätös todetaan virheelliseksi.
Järjestelmän rakenteellinen ongelma korostuu, kun muutoksenhakuelimet Tamla ja vakuutusoikeus ratkaisevat valtaosan asioista vakuutusyhtiöiden eduksi. Tämä ei ole sattumaa, vaan seurausta sidonnaisuuksista, jotka heikentävät vammautuneen asemaa ja luovat järjestelmään rakenteellisen puolueellisuuden. KKO:n ennakkopäätös ei muuta tätä kokonaisuutta: se korjaa yksittäisen virheen, mutta ei poista sitä tosiasiaa, että vakuutusyhtiö teki väärän ratkaisun ja aiheutti vuosien viivästymisen oikeuteen käsitellä lakisääteiset korvaukset ajantasaisesti kohtuullisessa ajassa.
Vammautuneen näkökulmasta kyse ei ole oikeusvaltiosta, vaan järjestelmästä, jossa korvaukset evätään ensin ja vasta vuosien jälkeen todetaan, että näin ei olisi saanut tapahtua. Sanktiona vakuutusyhtiölle vain viivästyskorot, mutta vain siinä tapauksessa mikäli nyt aikoo senttiäkään maksaa korvauksia.
Seuraavassa artikkelisarjan osassa käyn läpi työtapaturman uhrin tarvetta palkata itselleen juristi. Missä tilanteissa ja kuka kannattaa palkata. Avaan mm. juristien tarkoitusperiä, sidonnaisuuksia ja asenteita. Ammattitaitoinen hoitava asiantuntijalääkäri ei omaa vakuutusyhtiötaustaa, eikä myöskään ammattitaitoinen huippujuristi. Mikäli historiaa on, niin eikö tällöin taistelussa auttaminen ole turhaa vastapuolen saadessa toimia laeista huolimatta miten haluaa? Lisää tästä siis osassa 3/10.
-Toni
