suoraa puhetta!
Työtapaturma, ammattitauti ja vakuutusyhtiön päätös, mutta mitä seuraavaksi? Lue riippumattomat ohjeet korvauskäsittelystä, muutoksenhausta ja ammatillisesta kuntoutuksesta tonikorhonen.fi-blogistani.
Valtiolla on myös oma taloudellinen intressinsä. Kun valtio on sekä työnantaja että vakuuttaja, jokainen hyväksytty korvaus on suoraan valtion menoa. Järjestelmä on rakennettu minimoimaan korvattavien tapausten määrä eli aivan kuten yksityisissä vakuutusyhtiöissä. Ministeriöt ovat tästä täysin tietoisia: Valtiokonttori on osa samaa vakuutuslääketieteellistä rakennetta, jota valtio itse valvoo ja jonka toimintatavat se tuntee. Tämän vuoksi toitottamani järjestelmän muuttaminen on mahdotonta, koska isäntä on valjastanut renkinsä toimimaan samoin ja antaa siihen 100% tukensa ministeriön kautta.
Tärkein pointti on hoitavat lääkärit vs. vakuutuslääkärit käräjä- hovi- ja korkein oikeus: Oikeuden tuomarit perustavat päätöksensä asiantuntijalääkäreiden arvioihin. Vakuutuslääkärin tulee perustella, kumotessaan hoitavien lääkäreiden lausunnot, mikä työtapaturmassa vammautunutta/ammattitautiin sairastunutta vaivaa, ellei hoitavien asiantuntijalääkäreiden esittämät lausunnot ja diagnoosit. Tällöin ei enää riitä pelkkä syy-yhteyden tai vammamekanismin kieltäminen, näkemättä ja tutkimatta potilasta, vieläpä olematta alan asiantuntijalääkäri. Tamlassa ja vakuutusoikeudessa riittää pelkkä vakuutuslääkärin ei-sana ilman alan asiantuntijalääkärin pätevyyttä.
Kirjauksesta käy ilmi, että korvauspäätöksen sisältö on käytännössä määritelty jo heti koulutukseni alussa. Minulle on tehty varausilmoitus, jossa on budjetoitu 30 % ansionaleneman korvaus koulutuksen jälkeiselle ajalle riippumatta siitä, työllistynkö tai pärjäänkö uudessa ammatissani.
Tämä osoittaa, että työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisissa ammatillisen kuntoutuksen päätöksissä ratkaisu tehdään tosiasiassa jo ennen kuin on selvitetty, soveltuuko koulutus vammautuneelle. Vaikka laki mahdollistaa koulutuksen keskeyttämisen, jos se ei ole sopiva, vakuutusyhtiö ei käytännössä hyväksy tätä. Puhun kokemuksesta.
”Petosrikoksissa tekijä tavoittelee itselleen taloudellista hyötyä uhria erehdyttämällä. Usein petoksen seurauksena on taloudellinen vahinko uhrille.” Onko joskus julkista valtaa käyttävä vakuutusyhtiön työntekijä joutunut harhaanjohtamisesta petossyytteenä käräjille? Siten, että poliisi on tutkinut rikosilmoituksen ja asia on edennyt syyttäjälle ja hän on lähtenyt syyttämään ns. valtion piikkiin? Kysymys on virkamiesvastuusta. Kysymys on virkamiesveljeydestä.
Tästä saa vähän ajatuksia, miten tässä maassa työkavereita puolustetaan. MOT- dokumentti Poliisi pahoinpiteli poikani | MOT | Yle Areena antaa hieman viitteitä miten esim. poliisissa toimitaan, kun ei lainvalvojina uskalleta puuttua virkaveljen perseilyihin, eikä edes lainrikkomuuksiin. Eikä jälkeenpäin olla nähty mitään. Tietenkään. Lampaat. Jos joillain nyksittäisellä poliisilla on patoutumia, joita pitää purkaa ylimitoitetulla väkivallalla heikompaa kohtaan, niin eikö tähän tulisi virkaveljien puuttua?
Tähän liittyen jälleen vahvana lukusuosituksena jälleen totuuden torvena Suomi 2017 verkosto | Me yritämme. ja Suomi 2017 verkoston Facebook -sivulta lainaus osuu jälleen ytimeen: ”Kolmikantaisesti toimiva organisaatio, kuten Tapaturmavakuutuskeskus, paaluttaa lakisääteisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutusten korvauslinjat aina vakuutusoikeuteen asti. Ja vakuutusyhtiöt voittavat aina halutessaan. Ja kyllä ne haluavatkin. Samoja henkilöitä ja organisaatioita istuu, niin sanotusti tuoleja vaihtaen, niin lainsäädäntö-, toimeenpano- kuin tuomiovallan käytön alueilla.”
Useissa maissa tapaturmakorvaukset ovatkin täysin julkisen sektorin hoidossa juuri näistä syistä. Euroopan maiden työtapaturmavakuutusjärjestelmät ovat kehittyneet eri tavoin, mutta jakautuvat pääosin kahteen malliin: Bismarckin mukaiseen vakuutusmaksupohjaiseen järjestelmään ja Beveridgen verorahoitteiseen malliin. Useimmissa EU-maissa järjestelmä on julkinen tai julkisoikeudellinen, ja sitä hoitavat erilliset, voittoa tavoittelemattomat laitokset, kuten Saksassa, Itävallassa, Ranskassa ja Italiassa. Joissakin maissa – kuten Tanskassa, Suomessa, Belgiassa ja Alankomaissa – järjestelmä on yksityisten vakuutusyhtiöiden hoidossa.Onko yksityisille annettu julkinen valta enää oikeutettua, jos se johtaa systemaattisiin oikeusturvaongelmiin? Tämä on juridisesti perusteltu kysymys, ja se on juuri sellainen, jonka oikeusasiamiehen tulisi nostaa esiin havaitessaan menettelyissä jatkuvia rakenteellisia ongelmia.
Meitä vakavan työtapaturman tai ammattitaudin uhreja on enemmän kuin luullaankaan. Tietoa haetaan varsinkin vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöistä ja muutoksenhausta vakuutusyhtiön päätöksiin. Blogini vastaa selkeästi ns. huutoon ja sillä on selkeästi tarvetta eli tietoa vakuutusyhtiön korvauskäytännöistä haetaan ja kun sitä löydetään asiaan myös paneudutaan.
Tämähän on vain minun, työterveyden, Tyksin silmäpolin ja kipuklinikan, kipupsykologin, psykiatrin ja psykoterapeutin näkemys. Vakuutuslääkärinä toimiva silmäortopedi on eri mieltä. Tässä syy-yhteyden silmävammani oireiden ja työtapaturman välillä kieltävän vakuutuslääkärinä toimivan silmäortopedin osaamisalueet yksityisvastaanotollaan Mehiläisessä:
”Tutkin ja hoidan erilaisia alaraajojen (erityisesti nilkan ja jalkaterän) ongelmia kuten urheilu- ja rasitusvammoja, tapaturmien jälkitiloja sekä nilkan nivelrikkoa. Polven alueelta hoidan kierukkavammoja. Erityisosaamistani ovat nilkan ja jalkaterän alueen sairauksien ja vammojen leikkaushoito, mm. nilkan tekonivelleikkaukset, nilkan nivelsidevammojen hoito sekä reumajalan, varpaiden ja jalkaterän virheasentojen korjaukset.” Miksi hän ei mainosta itseään LähiTapiolan vakuutuslääkärinä, joka on erikoistunut myös silmäortopediaan?
Tähän loppuun vinkkinä miten aion nyt itse toimia. Ilmoitan Tamlaan vaatimuksen halustani antaa vastineen valmistelijan keräämään yhteenvetoon ja esittelijän tekemään esitysmateriaaliin ennen asian viemistä ratkaisukokoonpanolle. Haluan tästä kuulemispyynnön ennen päätöksen tekoa. Kai tähänkin löytyy joku keksitty lain tulkintakorvauskäytäntö, jonka Tamlan herra puheenjohtaja hyväksyy. Hyväksyyhän hän myös ylimitoitetun valitusasiaan kuulumattoman materiaalin lähetettäväksi vastineena valitukselle.
