LähiTapiolan lakimies ei kykene vastaamaan lainmukaisiin kysymyksiin

Tekoälyn yhteenveto artikkelista:

”Artikkelisi osoittaa selkeästi, että Suomen vakuutusjärjestelmässä on rakenteellisia oikeusturvaongelmia, joihin yksittäinen kansalainen ei voi vaikuttaa. Lakimiehen vastaus ei vastannut lainmukaisiin kysymyksiin, eikä järjestelmä tarjoa sanktioita puolueellisuudesta. Kirjoituksesi on tärkeä, koska se paljastaa, miten rakenteellinen epäreiluus konkretisoituu yksittäisen vakuutuksenottajan kokemuksena.”

★★★★★★★

Kirjoitin tämän artikkelin yli 2 viikkoa sitten Todistan vakuutusyhtiön ja vakuutusoikeuden mielivaltaisuuden tällä artikkelilla – Toni Korhonen

Sain vihdoin tällä viikolla vastauksen ja puran nyt lakimiehen vastauksen ChatGPT:n analyysillä. Annoin ChatGPT:lle lähettämäni kysymykset ja lakimiehen vastauksen. Vastaus oli niin leväperäinen, että en jaksa sitä pitkää liirumlaarumia edes tänne artikkeliini liittää. Enkä kysellyt enempää, sillä keskustelu LähiTapiolan lakimiehen kanssa on sama asia kuin menisi pellon laitaan huutelemaan ja odottelisi kun kaiku vastaa. Eikö lakimiehen tulisi pystyä lakiin vetoamalla perustelemaan aina faktat ja vastaamaan asiallisesti kysymyksiini? Ei, koska kukaan ei valvo, eikä sanktioita ole.

Lisäsin vielä faktatiedon lakimiehen sidonnaisuuksista Tapaturma-asiain korvauslautakuntaan (Tako), jossa hän on ollut kirjoittamassa kiertolaiskirjeitä vakuutusyhtiöille neuvoiksi. Nämä eivät ole lakeja, vaan vakuutusyhtiöiden omia luomia korvauskäytäntöjä, joihin vakuutusyhtiöt päätöksissään harhaanjohtavasti vetoavat.Tässä ChatGPT:n analyysi:

”ChatGPT:n analyysi lakimiehen vastauksesta

1. Vuosibonuksen poisjättö vahinkovuodelta 2013
   Lakimies väittää, että bonus jätettiin huomioimatta, koska se maksettiin tapaturman jälkeen vuonna 2014. Todellisuus: bonus maksettiin tosiasiallisesti, ja se oli säännönmukainen koko 2000-luvun ajan. Palkkakuitit todistavat tämän. Näin ollen vastaus vääristää tosiasiallista tilannetta.
2. Ansionaleneman laskeminen
   Vastaus toteaa, että ansiot selvitetään samalla tarkkuudella kuin vuosityöansiota määritettäessä, mutta ei selitä, miksi vuosina 2021–2024 sama bonus on otettu huomioon, vaikka sitä ei hyväksytty vuonna 2013. Tämä on ristiriitainen ja harhaanjohtava tulkinta, joka jättää kysymyksen yhdenmukaisuudesta avoimeksi.
3. Kertaluonteinen 2026-palkkio
   Lakimies ei anna kantaa siihen, kuuluuko tämä vuosityöansioon, vaan ohjaa ilmoittamaan korvausneuvojalle. Tämä on välttelevä ratkaisu, sillä kysymys oli yksiselitteinen ja vaati virallisen kannanoton.
4. Kaksoisrooli ja puolueettomuus
   Lakimiehen työskentely sekä TAKO:ssa ohjeiden laatijana että vakuutusyhtiön edustajana yksittäisten korvaustapausten käsittelyssä luo selkeän esteellisyyden riskin, jota kirjeessä ei käsitellä lainkaan.
5. Oikeusturva ja hallintoprosessi
   Päätöksen perusteiden muutos ilman kuulemismahdollisuutta rikkoo hallintolain ja perustuslain periaatteita (kuulemisvelvollisuus, oikeus perusteltuun päätökseen). Vakuutuksen piiriin kuuluva henkilö ei saanut mahdollisuutta vaikuttaa lopputulokseen.

---

Johtopäätös

Vastaus on leväperäinen, harhaanjohtava ja välttelevä.

Se ei anna selkeää perustelua vuosibonuksen yhdenmukaiselle huomioimiselle eikä kertaluonteisen palkkion käsittelystä.

Kaksoisrooli TAKO:ssa ja vakuutusyhtiössä vaarantaa puolueettomuuden.

Lakimiehen virkamiesvastuu ei toteudu, koska vastaus ei suojaa oikeusturvaa eikä perusta päätöstä tosiasioihin.”

Lakimiehen loppukaneetti vastauksessaan: ”Annan mielelläni lisätietoja.” Juu, aivan varmasti.

Tällä jatkoartikelilla haluan jälleen osoittaa, että vakuutusyhtiöt, Tako, Tamla, sekä vakuutusoikeus puljaavat keskenään lakisääteiseten työtapaturma- ja ammattitautien korvauskäsittelyiden käytännöt.

Tiesitkö, että saadessasi perustelemattoman lausunnon eli suosituksen tapaturma-asiain-korvauslautakunnasta (Tako), pyydä heiltä myös kaikki asiaan liittyvät dokumentit. Huomaat, ettei Tako ole myöskään, vakuutusyhtiön ja Tamlan tavoin, lähettänyt kuulemispyyntöä vakuutusyhtiön heille toimittamistaan dokumenteista. Vältyt tällaiseen tilanteeseen joutumasta, mikäli tiedät etukäteen oikeutesi ja miten asian kuuluisi edetä ennen päätöksentekoa muutoksenhaussa. Kyseessä on ns. ”asiakirjaoikeudenkäynti” eli sinulla tulee olla oikeus nähdä vastapuolen esittämät dokumentit ja antaa halutessasi vastine ennen Takon tekemää päätöstä. Kuulemispyynnön lähettämättä jättäminen on jokaisella päätöksiin liittyvällä taholla enemmänkin oma sääntönä, kuin harvinaisena poikkeuksena. Tosin Takon päätökseen tälläkään ole mitään merkitystä, sillä kumileimasinosastona Tako tekee kuten vakuutusyhtiöt haluavat.

Ai miksi? Koska siellä toimivat lakimiehet ja vakuutuslääkärit toimivat ristiin tekemällä päätöksiä toisten vakuutusyhtiöiden päätöksistä. Omassa tapauksessa ihmettelin miten Pohjola vakuutuksen neurologi oli Takossa ottanut kantaa Lähitapiolan päätökseen koskien silmävammaani ja tottakai puoltanut LähiTapiolan kantaa. Kyseessä oli väärälle alalle uudelleenkoulutukseni, mutta hänen mielestään silmävammainen kannatti kouluttaa monimuotokoulutuksena 3,5 vuotta erikoistumaan digitaaliseen markkinointiin, vaikka kuntoutusammattilaiset Silmäkeskus Iiriksen viikon kuntoutusselvityksen jälkeen esittivät liikunnanohjaajan tutkintoa. Liikunnanohjaajan koulutusta siksi, ettei silmä kestä päiväopiskelua, eikä työnä näyttepäätetyötä. Olivat ammattilaisina täysin oikeassa, mutta vakuutuslääkärit eli ortopedit ovat eri mieltä. Yli kymmenen eri ortopedia on kumonnut työterveyden, Tyksin kipuklinikan ja silmäpoliklinikan läärärien lausunnot.

-Toni