Työtapaturma- ja ammattitautilaki määrittelee: ”Jos vahingoittunut ei ammatillisena kuntoutuksena saamansa koulutuksen jälkeen työllisty uuden koulutuksensa mukaiseen työhön tai työllistyy alemmin ansioin, ansionalentumaa laskettaessa vertailuansiona käytetään työllistymisaikaa seuraavan kolmen vuoden ajan pääsääntöisesti koulutusta vastaavan työn alkupalkkaa. Jos vahingoittunut ei valmistumista ja sitä mahdollisesti seuraavaa työllistymisaikaa seuraavan kolmen vuoden jälkeen ole työllistynyt tai on työllistynyt alemmilla ansioilla, siirrytään vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ansiovertailussa vertailuperusteena pääsääntöisesti käyttämään koulutusta vastaavan työn ansiotasoa kolmen vuoden tasossa eli palkkaa, jota koulutusta vastaavassa työssä maksettaisiin vastaavan koulutuksen suorittaneelle ja alalla kolme vuotta työskennelleelle henkilölle.” Muutoksenhakulautakunnan (Tamlan) mukaan vakiintuneessa oikeuskäytännössä on katsottu, että kolmen vuoden ansiotasona voidaan pääsääntöisesti pitää palkkatilastojen kvartiili 25 prosentin mukaista ansiota eli ansiota, jota vähemmän 25 prosenttia tutkinnon suorittaneista ansaitsee. Tästä voidaan poiketa esimerkiksi silloin, jos tapaturmavamman tai ammattitaudin aiheuttamien rajoitusten vuoksi ei ole todennäköistä, että vakuutettu tulevaisuudessakaan saavuttaisi koulutuksen mukaisessa työssä kvartiili 25 prosentin mukaisen ansiotason.
Täältä löytyy Vakuutusoikeuden ratkaisu kiistaan, jossa vakuutusyhtiö, sekä Tamla olivat päätyneet ratkaisuun, jossa uudelleen koulutetun ansiotaso määriteltiin korkeammaksi edellä mainitun teoreettisen ansiotason mukaan kuin hänen uuden työnsä todellisiset toteutuneet tulot. Tämä kiista on periaatteessa samanlainen kuin omanikin eli miten tarkastetaan todelliset toteutuneet tulot. Omassa tapauksessani uuden ammattini tulot olivat n. 25 % korkeammat kuin saamani uuden koulutusalani teoreettinen palkka.
Ratkaisussaan VakO 22886:2021 Vakuutusoikeus kumosi vakuutusyhtiö ja Tamlan päätökset todeten: ”Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja vakuutuslaitos määrättiin suorittamaan A:lle tapaturmaeläke hänen todellisen työansioidensa aleneman perusteella. Asia palautettiin vakuutuslaitokselle päätöksestä johtuvia toimenpiteitä varten.”
Perusteluissa mm. seuraavaa: ”Vakuutusoikeus totesi, että pääsääntö ja lähtökohta on aina se, että vakuutetulle korvataan hänelle korvatun ammattitaudin seurauksena todellisuudessa aiheutunut ansioiden menetys. Vain poikkeuksellisesti vakuutetun korvatun ammattitaudin aiheuttama ansioiden aleneman suuruus voidaan perustaa puhtaasti teoreettiseen arvioon. Tämä voi tulla kysymykseen muun muassa silloin kun vakuutettu ei ole ammattitaudin toteamisen jälkeen korvatusta ammattitaudista riippumattomista syistä työllistynyt lainkaan tai jos hänen ammattitaudin toteamisen jälkeinen ansiotasonsa on korvatusta ammattitaudista riippumattomista syistä olennaisesti alhaisempi kuin mitä hänen voidaan jäljellä olevalla työkyvyllään katsoa kykenevän ansaitsemaan.
Myös silloin, kun vakuutettu on korvatun ammattitaudin johdosta koulutettu uuteen ammattiin ja hän työskentelee uuden ammattinsa mukaisessa työssä, ansioiden alentuman suuruuden arvioinnin lähtökohtana on vakuutetun uudessa ammatissa toteutuneet todelliset työansiot. Tästä voidaan poiketa vain siinä tapauksessa, että vakuutetun ansiot hänen uuden ammattinsa mukaisessa työssään ovat olennaisesti kyseisen työalan yleistä alinta palkkatasoa alhaisemmat.
Näin ollen vakuutusoikeus katsoi, että A:n tapaturmaeläkkeen suuruutta määriteltäessä ansiovertailussa hänen korvatun ammattitaudin ilmenemisen jälkeisenä ansiotasona oli pidettävä hänen nykyisessä työssään saamiaan todellisia työansioita. Tapaturmavakuutuslaki 18 § 2 ja 3 mom.”
Omassa tapauksessani uudelleenkoulutuksen jälkeisessä uudessa ammatissani saamiini tarkastettuihin todellisiin toteutuneihin vuosituloihini lisättiin yli 5 000 € vakuutusyhtiön lakimiehen toimesta. Jätin valittamisen kesken toteutuneiden vuositulojen kohdalta, koska Tamlan käsittelyssä tapahtui räikeä menettelyvirhe. Eli en valittanut asiasta enää Vakuutusoikeuteen vaan tulen menettelyvirheen johdosta tekemään päätöksen kumoamisvaatimuksen. Tähän minulla on 5 vuotta aikaa. Joka tapauksessa Vakuutusoikeus yksiselitteisesti on jo useammassa eri ratkaisussaan esittänyt tuloiksi laskettavan todelliset toteutuneet tulot uudessa ammatissa uudelleenkoulutuksen jälkeen.
Viitaten Vakuutusoikeuden edellä kommentoimaani ratkaisuun VakO 22886:2021 voidaan jälleen pohtia tämän ”läpimädän puolueettoman” oikeusjärjestelmän oikeudenmukaisuutta vahingoittuneen kannalta. Tässäkin tapauksessa on valituskierre kestää kauan. Tamlaan mennyt valitus käsitellään ehkä vuoden kuluttua. Itsellä meni n. 18 kk. Vakuutusoikeudessa kuluu vähintään sama. Nyt omassa tapauksessani on kulunut yli 15 kk. ”Koska vahinkotapahtuma on sattunut ennen 1.1.2016, päätöksessä on sovellettu ennen 1.1.2016 voimassa olleita säännöksiä.” Omassa tapauksessani on myös kyse enne 1.1.2016 sattunut vahinkotapahtuma. Vakuutusyhtiössä ja Tamlassa tuntuu menevän näissäkin asioissa tarkoitukselliseksi asiat sekaisin. Sovelletaan jotain mukamas vakiintuneita oikeuskäytäntöjä, jotka ovat kaikki vahinkon maksajalle eli vakuutusyhtiölle suotuisia.
Miten voi 2020-luvulla olla vakuutusyhtiölle ja Tamlalle olla epäselvää, miten tarkistetaan toteutuneet todelliset työtulot? Samanlaisia vedätysyrityksiä vakuutusyhtiöt kokeilevat tapaturmaeläkkeen saajille. Takaisinperintää, eläkkeiden maksamisen katkaisuja, ym. Aina löytyy muka keinoja, joilla epärehellisesti yritetään lainvoimaisissakin (5 vuoden jälkeen lainvoimainen päätös on pysyvä) tapauksissa vähentää korvausten määrää tai jopa katkaista kiusantekona korvausten maksu. Luotetaan, että heikommassa asemassa oleva ei tiedä oikeuksiaan tai ei jaksa enää taistella. Moraalittomat vakuutusyhtiöiden työntekijät: Miten nukutte yönne, kun saatte toimentulonne ja bonuksenne tiedostaen, että toteutatte epäoikeudenmukaista edustamanne yhtiön tuloksen parantamiseen perustuvaa korvauspolitiikkaa?
Ratkaisuun liittyen Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) oikeustapauskommentaari, Mari Karttunen kommentoi ratkaisua 2.10.2023 näin. TVK siis tuottaa annetuista muutoksenhakuelinten ratkaisuista oikeustapauskommentaareja. Mari Karttunen työskentelee TVK:ssa tapaturma-asiain korvauslautakunnassa (Tako) juristina ja esittelijänä. Marin tehtäviin kuuluu myös jäsenyhtiöverkoston verkostovastaavana toimiminen. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen parissa hän on työskennellyt vuodesta 2014 alkaen. Karttunen siis toimii juristina Takossa ja esittelijänä. Omaa tapaustani on käsitelty myös Takossa kahteen otteeseen. Takon suosituksissahan ei Karttusen oikeustapauskommentaarissa vakuutusoikeuden ratkaisusta kritisisoimia puuttuvia perusteluja ole ollenkaan. Pohdinnat olivat nyt epäoleellisia, sillä kysymys on kuitenkin 100 % korvauksesta sattuneesta vahingosta, ei tavoista joilla puolustetaan vakuutusyhtiöiden ja Tamlan ratkaisua teoreettisista tuloista korvauksia maksavan eduksi. Eikö olisi vähintäänkin oikeudenmukaista saada sattuneesta riidattomasta vahingosta (syy-yhteys ja vammamekanismi) edes todellisten tulojen mukainen korvaus?
Odottelen edelleen 07/2023 Vakuutusoikeuteen toimittamani valituksen käsittelyä vuoden 2013 vuosibonuksen huomiotta jättämisestä työtapaturmavuoden 2013 tuloihini. Kiista vakuutuyhtiön kanssa alkoi 10/2021.
Tiesitkö muuten, että riita-asioissa ei voi olla mistään varma. Periaatteliset kysymykset, vääryyden kokeminen. Tulee aina miettiä mitä on voitettavaa ja varsinkin hävittävää, mikäli lähtee riita-asiaa viemään oikeuteen. Vein vuonna 2010 törkeän laittoman irtisanomisen käräjille, vaikka sain seuraavaa infoa Suomen oikeusjärjestelmästä: ”Ei Suomen oikeusjärjestelmässä välttämättä oikeutta saa. Se riippuu siitä kuka tuomarina istuu. Asiaa ei helpota, mikäli lakimiehellä on tullut sanomista edellisissä jutuissa kyseiselle tuomarille, niin näpäytyksenä voi hävitä ns. varmankin jutun, joka on identtinen toisen vastaavan jutun ja toisen tuomarin päätöksellä voitettu. Kyse voi myös olla käräoikeuden tuomareiden arvoasetelmasta. Kuka on kukkona tunkiolla. Tällöin voidaan esittää päinvastainen tuomio identtisessä jutussa ja katsotaan kumman tuomarin päätös pysyy hovissa. Voi sitten vittuilla kahvipöydässä.” Noh, voittohan käräjiltä tuli, samoin korvausten korotus hovissa meni läpi. Opin kuitenkin sen, että sopimalla asiat tulee ensisijaisesti ratkaista. Vaikka oikeudessa voittaa, niin oikeudenkäyntikulut saattavat rapsahtaa silti maksettavaksi. Laittoman irtisanomisen kohdalla työttömyyden ajalta saadut työttömyysvakuutusmaksut maksetaan korvauksista ennen pois, koska rikastumiskielto. Ole siis töissä, mikäli alittoman irtisanomisen aiot riitauttaa. Lakimies ottaa omansa, joten kaikki muut rikastuvat kuin sinä. Käräjillä ja hovissa voi kulua viisikin vuotta, joten aika turhaa hommaa tapella mahdollisesti 6-8 kk palkkaa vastaavista korvauksista vuosia. Mikäli kuitenkin hyvin käy siltä osin, että voitat riidan ja saat korvauksia niin huomio verotus ja ennen kaikkea tulontasaus.
-Toni