Tulitko huijatuksi -tunne yleisimmät petosrikollisuuden ilmiöt – Poliisi
”Petosrikoksissa tekijä tavoittelee itselleen taloudellista hyötyä uhria erehdyttämällä. Usein petoksen seurauksena on taloudellinen vahinko uhrille.” Onko joskus julkista valtaa käyttävä vakuutusyhtiön työntekijä joutunut harhaanjohtamisesta petossyytteenä käräjille? Siten, että poliisi on tutkinut rikosilmoituksen ja asia on edennyt syyttäjälle ja hän on lähtenyt syyttämään ns. valtion piikkiin? Kysymys on virkamiesvastuusta. Kysymys on virkamiesveljeydestä.
Tästä saa vähän ajatuksia, miten tässä maassa työkavereita puolustetaan. MOT- dokumentti Poliisi pahoinpiteli poikani | MOT | Yle Areena antaa hieman viitteitä miten esim. poliisissa toimitaan, kun ei lainvalvojina uskalleta puuttua virkaveljen perseilyihin, eikä edes lainrikkomuuksiin. Eikä jälkeenpäin olla nähty mitään. Tietenkään. Lampaat. Jos joillain yksittäisellä poliisilla on patoutumia, joita pitää purkaa ylimitoitetulla väkivallalla heikompaa kohtaan, niin eikö tähän tulisi virkaveljien puuttua?
”Välillä rikolliset voivat pyrkiä tekeytymään viranomaisiksi, myös esimerkiksi poliisiksi.” Vakuutusetsivätapauksissa, joita olen dokumentoidusti saanut nähtäväksi, on vakuutusyhtiön vakuutusetsivä soittanut henkilökohtaisesta puhelinnumerostaan jo myönnetyn lakisääteisen korvauksen saajalle esittäytyen käsittelijänä ja pyytänyt keskustelemaan vakuutusyhtiön konttorille. Tai pyytänyt, on ehkä lievä ilmaisu. Soitto tehdään tietenkin omasta kännykkänumerosta, koska tällöin ei vakuutusyhtiötä velvoittavaa tallennusvaatimusta tallentaa puhelut voida muka toteuttaa. Tätä käytetään usein mm. ylempitasoisten johtajien soittaessa korvausasioissa selityksenä eli tarkoituksellisesti otetaan yhteyttä kännykkänumerosta, jotta voidaan ohittaa tallennusvelvoite. En usko, että on sattumaa. Enkä oikein usko, etteikö kännykkäpuhelusta nykypäivänä saisi tallennetta. Vinkki: Pyydä aina soittamaan uudestaan puhelinnumerosta, joka tallennetaan oman oikeusturvasi eduksi. Tällöin saat sen litteroituna.
Vakuutusetsivä kuuluu vakuutusyhtiön tutkintapalveluihin ja allekirjoittaa tekemänsä vakoiluraporttinsa vakuutustutkijana. Vakuutusyhtiön kannalta vakuutustutkinnalla tarkoitetaan perinteisesti vakuutustapahtumien, sekä niiden olosuhteiden ja epäiltyjen petosrikosten selvittämistä. Se on vakuutusyhtiön mukaan vakuutustapahtumaan liittyvien tietojen hankkimista,
analysointia ja dokumentointia tuottamaan vakuutusyhtiölle mahdollisen rikoksen selvittämisen kannalta merkityksellistä tietoa.
STM:n kannan mukaan vakuutustutkintaa ei ole laissa määritelty eikä siitä ole säännöksiä. Vakuutustutkinta on osa vakuutusyhtiöiden korvaustoimintaa. Sen tarkoituksena on hankkia selvitystä lakiin perustuvan korvauspäätöksen tekemistä varten. Kun vakuutustutkinta tässä tarkoituksessa kohdistuu työtapaturma- ja ammattitautivakuutukseen, kysymys on julkisen hallintotehtävän hoitamisesta osana näiden vakuutusjärjestelmien toimeenpanoa.
Finanssiala ry:n lausunto vakuutustutkintatoiminnasta lakisääteisissä
vahinkovakuutuksissa
Lainaukset lausunnosta ja lainauksen perässä suomennos:
”Vakuutustutkinnan ensisijaisena tavoitteena ei ole rikosten selvittäminen, vaan kerätä oikeat tiedot lainmukaisen korvauspäätöksen tekemistä varten.”
Lakisääteisten työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen korvauspäätösten tekoon ei kuulu vakuutustutkintaa vakuutusetsivän toimesta. Päätökset tehdään asiakirjoihin perustuen. Edes vakuutuslääkärin ei katsota olevan tarpeellista nähdä vammautunutta potilasta. Eikä vakuutuslääkärin tarvitse olla alan asiantuntijalääkäri.
”Osana julkisen vallan käyttöä vakuutusyhtiöille kuuluu vastuu siitä, etteivät ne
maksa aiheettomia vakuutuskorvauksia.”
Totta. Kun korvauspäätös on myönnetty työtapaturmalain ja tapaturmavakuutuksen mukaisesti on asia käsitelty. Sen tutkimiseen ei jälkikäteen, eikä korvausaaikana kuulu vakuutusetsivä. Tosin onko se osana vakuutuslääketieteen salaista koulutusmateriaalia? Julkista valtaa käyttävät tapaturma- ja ammattilainkorvauskäsittelyyn osallistuvat vakuutusyhtiön palkkalistoilla olevat korvausneuvojat, lakimiehet ja vakuutuslääkärit. Entäpä kun kyse on aiheellista korvauksista, joita ei vakuutusyhtiö julkisen vallan käyttäjänä korvaa lain ja vakuutusehtojen mukaisesti? Kuka tätä tutkii? Poliisi? Ei tutki. Lähtökohtaisesti julkisen vallan käyttäjä ei lakia koskaan riko.
”Suomessa seitsemässä vahinkovakuutusyhtiössä työskentelee 35 poliisitaustaista
vakuutustutkijaa. Heitä avustaa neljä assistenttia.” Peruslausunto allekirjoittaneilta. Seitsemässä? Entäpä ne loput? Miksi niissä ei ole? Laittaako valtionkonttori suoraan poliisit salakuvaamaan? Muutama kysymys vain, koska olisihan tätä nyt pitänyt enemmän avata.
”Vakuutustutkinnan ensisijaisena tavoitteena ei ole säästää rahaa. Suomessa ei valtakunnallisesti – toisin kuin useissa muissa maissa – tilastoida vakuutustutkinnan tuottamaa säästöä. Vakuutustutkinnan tavoitteena on selvittää, mitä on tapahtunut, olipa tutkinnan tulos vakuutusyhtiön kannalta mikä tahansa. Tavoitteena on kerätä oikeat tiedot lain- ja sopimuksenmukaisen korvauspäätöksen tekemistä varten.”
Paskapuhetta. Lakisääteisissä vakuutuksissa on kyse miljoonien korvauksista per tapaus. Kun vakuutusyhtiöiden kukkarossa ei ole enää voimaa korvata uusia henkilövahinkoja vanhojen lisäksi, tulee alle viisi vuotta vanhat myönnetyt korvauspäätökset saada puretuksi. Petossyytteellä se onnistuu vakuutusyhtiön sisäisellä päätöksellä yksipuolisella päätöksellä ilman poliisia tai rikostutkintaa.
”Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen STM:lle lähettämässä selvitys- ja
lausuntopyynnössä on tältä osin virheellinen ilmaisu: vakuutustutkinta ei ole
tarkoitettu ensisijaisesti vakuutuslaitoksiin kohdistuvien rikosten selvittämiseen.
Vakuutusyhtiöt ilmoittavat petos- ja muita rikosepäilyjä poliisille varsin vähän, noin
sata kappaletta vuosittain. Ilmoitetuista rikosepäilyistä vain muutamat koskevat
lakisääteisiä vakuutuksia. Vakuutustutkinta tukee vakuutusyhtiöiden tavoitetta toimia
vastuullisesti ja preventiivisesti vakuutuksenottajakollektiivin edun mukaisesti.”
Pitääkö lausunnon kirjoittajille ja allekirjoittajalle lähettää tästäkin sähköpostia? Kaksi heistä on jo eläköitynyt ja kolmas tykittää itselleen huippu-uraa vakuutusalalla. Hyviä eläkepäiviä heille ja uratykille onnea ja menetystä valitsemallasi uralla! Vakuutusyhtiöiden ei tarvitse lakisääteisten vakuutusten kohdalla tehdä rikosilmoitusta, vaan korvaukset voidaan katkaista omalla päätöksellä antamalla korvausasiaan päätös. Tällöin vakuutusyhtiö antaa muutoksenhakumahdollisuuden 3-5 vuodeksi maksamatta korvauksia. Onpas reilua. Vakiintunut korvauskäytäntö. Laiton sellainen. Mikäli vammautunut tekee asiasta rikosilmoituksen, poliisi ei sitä tutki, koska asia on poliisin mukaan työtapaturma- ja ammattitautilain alainen, joten päätöksestä tulee valittaa Tamlaan ja siitä edelleen vakuutusoikeuteen.
Ai mistä tämän tiedän? Tein rikosilmoituksen LähiTapiolan lakimiehestä ja vastaukseksi sain korkeakouluharjoittelijan tekemän päätöksen, jonka siunasi ”kokenut” olisiko ollut ylikomisario. Ai että, poliisissa osataan alit näin hyvin ja jopa soveltaa niitä muihin lakeihin. Eikö olisi tarvittu edes juristin kannanotto?
”Henkilövahinkoihin liittyvien väärinkäytösten yleisimmät tekotavat ovat:
-Vakuutettu käy työssä vammasta huolimatta ja nostaa silti myös ansionmenetyskorvauksia
-Vakuutettu kertoo muussa yhteydessä syntyneen vamman aiheutuneen lain tai vakuutusehtojen mukaisessa tapaturmassa
-Vakuutettu esittää kipua tai muita oireita ilman mitään vammaa ja erehdyttää lääkärin antamaan virheellisen todistuksen
-Vakuutettu ilmoittaa korvausten perusteena olevat ansiotulonsa todellista suuremmiksi.”
Korvauksen saajahan ei tietenkään saa yrittää huijata itselleen korvauksia. Sehän on petos. Mutta: ”Vakuutettu esittää kipua tai muita oireita ilman mitään vammaa ja erehdyttää lääkärin antamaan virheellisen todistuksen” Tämä on epäily, joka paljastuu mistä? Vakuutuslääkärihän arvioi näkemättä potilasta hoitavien lääkärien lausuntojen perusteella syy-yhteyttä ja vammamekanismia. Eikö tällöin hänen epäillessään hänen tulisi pyytää vammautunut vastaanotolleen? Esim. minun tapauksessani ei ole silmäortopedilta kutsua tullut? Miksiköhän?
”Vakuutettu ilmoittaa korvausten perusteena olevat ansiotulonsa todellista suuremmiksi.” Palaa hermot tämän lausunnon aivopieruihin. Minun kohdallani tapaturmavuoden ansiotulot ovat laskettu liian pieniksi ja ammatillisen kuntoutuksen jälkeen teoreettisesti liian suuriksi. Molemmissa tapauksissa on lakisääteisen vakuutusten korvausvelvollisuutta vakuutusyhtiön toimesta osittain vältetty. Ei auta, vaikka todistan asian numeerisella faktalla. Tästä aiheutuu satojen tuhansien arvoinen rikoshyöty vakuutusyhtiölle. Minut saa vastaavasti ilmoitusluonteisella asialla petossyytteenä poliisille ja syytäjän kautta heti käräjille, mutta vakuutusyhtiön työntekijöitä ei millään. Nämä lausunnot kirjoitetaan Finanssivalvonnan ja TVK:n kirjelmissä aina ajatuksella, että vakuutettu harhaanjohtaa. Yhtään esimerkkiä ei ole missä vakuutusyhtiö syyllistyisi petokseen.
”Vakuutustutkijat ovat vakuutusyhtiöiden palveluksessa joko suoraan tai toimeksiantosopimuksen nojalla, ja työskentelevät yhtiöiden omassa ohjauksessa ja valvonnassa.” Ai myös tämä edellä mainitsemani vakuutusetsivä? Hän kirjoitti 11-sivuisen tutkintaraportin petossyytteenä CRPS-oireyhtymää sairastavasta potilaasta, kuvasi vammautuneen vammoja käsittelijän ominaisuudessa vakuutusyhtiön konttorilla. Antoi raportissaan lääketieteellisiä lausuntoja omaamatta edes lääketieteellistä koulutusta. Hyvä, että lausunnossa myönnetään kaiken tämän toiminnan olevan vakuutusyhtiön käskyttämää.
Entäpä toinen saamani yhteyden otto viikon kuluttua tästä kuullessani. Toinen CRPS-oireyhtymää sairastava potilas soittaa ja kertoo, että vakuutusetsivä XXXXX XXXXXXXXX soitti ja pyysi näkemään konttorilla. Vahingoittunut suostui, koska puhelussa esittäydyttiin vakuutusyhtiön käsittelijänä. Konttorilla selvisi hyvinkin piakkoin, että vahingoittunut syytetään petoksen yrityksestä. ”Käsittelijä” esitteli pitkältä aikajaksolta kuvia ja videoita, joissa hän oli kuvannut vahingoittunutta, mm. yleisessä ravintolassa.
Kyllä. Sama ”käsittelijä”. Tietopyyntönä hänen edustamansa vakuutusyhtiö on antanut tiedot, että hän ei ole käsittelijä. Hänellä ei ole lääketieteellistä koulutusta. Tämäkään ei ole paskapuhetta, vaan varoituksen sana. Kaikki kirjoittamani perustuu keskusteluihin ”käsittelijän” kohteeksi joutuneiden kanssa ja näkemiini dokumentteihin vakuutusyhtiön toimittamina. Sain myös luvan asiasta kirjoittaa ja minähän kirjoitan. Herättääkö ajatuksia? Herättääkö ajatuksia vakuutusetsivän toimintatavoista ja moraalista?
Noh, minulla on kyseisen ”käsittelijän” numero tallessa, mutta tuskin soittaa minulle ellei sitten tee töitä myös LähiTapiolalle. On muuten varmaan rahakasta hommaa eli saa laskuttaa. Varmaan bonarit päälle, kun ”estää” laittomasti miljoonakorvaukset. Ei niin tyhmä voi olla, ettei tätä osaa vaatia.
”Vakuutustutkinta koostuu tiedonhankinnasta, tiedon analysoinnista ja
dokumentoinnista. Vain pieni osa tapauksista, joiden selvittämisen apuna käytetään
vakuutustutkintaa, sisältää tarkkailua.”
Pitääkö tästä vielä esittää eriävä mielipide? Jos minäkin saan viikon sisään kuulla kahdelta vammautuneelta erään vakuuutusyhtiön vakuutusetsivän ajojahdiksi joutumisesta nimenomaan CRPS-oireyhtymän vuoksi, niin onko tämä vain sattumaa? Tällä hetkellä on vakuutusyhtiöissä epäilemättä käynnissä operaatio CRPS-ajojahti. Kyse on miljoonakorvauksista per vammautunut ja tällöinhän vakiintuneena käytäntönä tämä tulee nyt estää keinolla millä hyvänsä. Vakuutusetsivä, asento!
Uusi vakuutusyhtiöiden korvauspäätöksissään vetoama Käypä hoito- suositus tuli kuin tilauksesta äskettäin eli 03.03.2026 Duodecim Uusi Käypä hoito -suositus kivusta korostaa lääkkeetöntä hoitoa Tutustukaahan asiasta kiinnostuneet tarkemmin täältä Kipu
”Lakisääteisissä vakuutuksissa tarkkailua sisältävää vakuutustutkintaa tehdään varsin vähän. Vakuutusyhtiöitä saatujen tietojen mukaan tarkkailua sisältävää tutkintaa tehdään vuosittain noin parissakymmenessä tapauksessa. Tiedonhankintaa teknisellä välineellä tehdään harvoin, yhtiöiden ilmoittamien tietojen mukaan muutamissa yksittäisissä tapauksissa vuosittain.”
”Päätös näiden tutkintatoimien käynnistämisestä tehdään aina
esimiestasolla ja yhteistyössä kyseistä vakuutuslajia hoitavan yksikön kanssa.
Perusteena on aina vakava epäily siitä, että yhtiölle korvauskäsittelyn yhteydessä
ilmoitetut tiedot ovat vääriä.”
Eli ”käsittelijä” on valjastettu matkaan nimenomaan eväämään korvaukset perustuen vakuutetun vilpillisyyteen. Tämän kyseisen ”Käsittelijän” puheluiden sisältö oli molemmilla kerroilla hyvin nopeaa, koska hän vetosi kiireeseen. Johtuuko kiire korvausten eväämisen kiireestä vai siitä, että laskutettavaa on niin maan perhanasti eli toimeksiantoja on ylitöiksi asti?
”Osa pienistä vakuutusyhtiöistä käyttää resurssien puuttumisen vuoksi
vakuutustutkinnassa ulkoisia palveluja. Niiden käytöstä tehdään tapauskohtaiset
sopimukset, joissa selvitetään tutkintaa suorittavan ja vakuutusyhtiön vastuut.
Korostettakoon, että lakisääteisissä vakuutuksissa epäiltyjä väärinkäytöksiä ulkoiset
palveluntuottajat tutkivat erittäin harvoin.”
Eräs vakuutusetsivätapauksessa vakuutusetsivien ”työn” tuloksena katkaistiin jo maksussa oleva tapaturmaeläke. Korvauksia ei oltu maksettu viittä vuotta ja kyseessä oli jalkavamma. Tässäkään tapauksessa ei tietenkään asiaa viety rikostutkintaan. Luotettiin, että vammautunut valittaa Tamlaan. Vammautunutta kuvattiin salaa hänen mm. käydessään kaupassa. Kyseessä oli vamma, johon hoitavat lääkärit eli ortopedit ehdottivat lisäleikkausta, koska jalka ei ollut tullut kuntoon. Vakuutusyhtiö tajusi, että korkeat vuositulot + uudelleenkoulutus + hoitokulut ovat nuorelle ihmiselle kulurasitteena heille liian suuri. Vakuutusetsivä, asento! Tutkimusraportin olivat allekirjoittaneet kolme henkilöä. Vammautunut kommentoi, raportissa ei titteleitä lukenut. Siinä olisi voinut lukea allekirjoituksina vaikka Tupu, Hupu ja Lupu, kun tiedustelin vakuutusetsivien nimiä ja titteleitä.
”Vakuutustutkinnassa ei ole kysymys julkisen vallan käyttämisestä, sillä vakuutusyhtiöt
käyttävät julkista valtaa vain tehdessään korvauspäätöksiä lakisääteisessä
vakuutustoiminnassa. Julkisen vallan käyttämiseen ei kuulu korvauspäätöksen
tekemiseen tarvittavien aineistojen laatiminen tai kerääminen. Aineistot tulevat osaksi
julkisen vallan käyttöä vasta siinä vaiheessa, kun niiden pohjalta tehdään
korvauspäätös. Vakuutustutkijoiden toiminta ei ole päätöksen tekemistä lain
mukaisesta etuudesta, vaan kyse on tietojen hankinnasta tätä päätöksentekoa
varten.”
Voiko enempää taas vääristellä. Tähän voisin ottaa katkelman vakuutusyhtiön Tuhat ja yksi keinoa evätä lakisääteiset korvaukset– kirjasta:
”Vakuutusyhtiöissähän tanssitaan piiritansseja joka aamu päälliköiden näyttäessä esimerkkiä samalla lehmän kelloa kalisuttaen ja laulaen ”meidän firmalla menee hyvin” – hokemaa, jonka ovat varastanee Paha maa– elokuvasta, muka omana sloganinaan. Aamutanssin jälkeen alkaa paasaus olla syyllistämättä itseään, vaikka pahalta saattaa tuntua. Eikä siinä mitään väärää ole, kyllä ne tuntemukset karisevat vuosien saatossa. Olemme samassa veneessä, emmekä ole kukaan yksinään vastuussa korvauspäätöksistä, vaan ne tehdään yhdessä porukalla. Eikö? Kyllähän se niin on, että päätöksemme perustuu vakuutuslääkärin hylkäävään korvauslausuntoon, emmekä me sitä voida lähteä kyseenalaistamaan. Mutta eihän vakuutuslääkäri teknisesti tee päätöstä. Vakuutusetsivän itsensä kirjoittama raportti ja allekirjoittama ei myöskään ole julkisen vallan käyttöä ilmoittaessaan petoksesta ja korvausten keskeyttämisestä. Tällöinhän tulee eteen takaisinperintä. Sitä emme kuitenkaan lähde tekemään kuin äärimmäisessä tapauksessa, koska lakihan vaatii perusteetta maksetut korvaukset takaisin perimään.”
”Vaikka vakuutustutkinnassa ei ole kysymys julkisen hallintotehtävän hoitamisesta,
noudatetaan vakuutustutkinnassa hyvän vakuutustavan ja vakuutuslainsäädännön
lisäksi myös hallintolain 6 luvun säännöksiä asian selvittämisestä ja asianosaisten
kuulemisesta. Vakuutustutkintaan sisältyvässä tarkkailussa noudatetaan erityisesti
hallintolain 39 §:n tarkastusta koskevaa säännöstä. Mikäli tutkinta toteutetaan
teknisellä välineellä, noudatetaan hallintolain 6 luvun säännösten lisäksi erityisesti
FA:n julkaiseman ”Hyvä vakuutustapa ja vakuutustoiminnan yleiset periaatteet”
ohjeen kohtaa 3.4.3 Tiedon hankkiminen teknisellä välineellä.”
Siis ymmärtävätkö lausunnon kirjoittajat itsekään mitään kirjoittavat? Onko heillä käsitystä, että vakuutusetsivän käyttö ei ole hyvän vakuutustavan mukaista toimintaa. Lakisääteisten korvauskäsittelyjen puolueellinen toiminta ei ole hyvän vakuutustavan mukaista. Sen ei tarvitse olla. Tapaturmalaista, eikä hallintolaista tarvitse välittää.
”Kun vakuutustutkinnalla hankittu materiaali otetaan osaksi vakuutuspäätöksen tekemistä, kuullaan tutkinnan kohteena olevaa henkilöä ja/tai hänen edustajaansa sekä varmistetaan, että hyvän hallinnon periaatteet toteutuvat täysimääräisesti korvauspäätöstä tehdessä. Kaikki ilmi tulleet seikat otetaan huomioon objektiivisuusperiaatteen mukaisesti.”
Tästä loppukaneetista tulisi haastaa harhaanjohtamisesta oikeuteen. ”Otetaan osaksi, kuullaan tutkinnan kohteena olevaa henkilöä, hyvän hallinnon periaatteet toteutuvat, otetaan huomioon objektiivisuusperiaatteen mukaisesti. Teoriassa näin. Ei käytännössä.
Lyhyesti vielä vastapuolen edustajasta eli Finanssiala ry:sta kyseisestä yhdistyksestä kiinnostuneille. Kyseisen yhdistyksen tarkoitus on: ”Finanssiala ry kokoaa suomalaisen finanssialan näkemyksiä yhteen ja ajaa jäsentensä etuja. Olemme jäsenistömme taitavin ja tehokkain edunvalvoja, vahvin äänitorvi ja paras vaikuttaja sekä kotimaassa että Euroopassa. Tahdomme kulkea suomalaisen edunvalvonnan kärkijoukossa.
Edustamme Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä sijoitusrahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä. Osa toimijoista hoitaa lakisääteisiä sosiaaliturvaan kuuluvia vakuutuksia.” Tästä yhdistyksen sääntöihin Finanssiala ry:n säännöt | Finanssiala
Tämä kirjoittamani artikkeli on jälleen osoitus siitä, että kannatta jatkossakin tulla blogiini lukemaan totuuksia vakuutusyhtiöiden vakiintuneista laittomista korvauskäytännöistä, mikäli mietityttää onko omassa korvausasiassa menetelty oikein. Sama koskee muutoksenhakua.
Mitä minä tekisin, jos kohtaisin vakuutusetsivän? Rikosilmoituksen dokumentoituna kaiken.
Luovuttaminen ei ole vaihtoehto.
-Toni
