Oikeusturvavakuutuksen hyödyntäminen vakuutuksen maksajan ja riita-asiaan palkatun lakimiehen näkökulmasta

Vastaamon tietoturvauhrit ovat saaneet oikeutta. Tai ainakin osa. Mutta mikä näyttää olevan määräävä tekijä kyseisessä vyyhdissä korvausten saamisen kannalta?

Suomessa omien oikeuksien toteutumisen vaatiminen ja niiden ajaminen on kallista touhua. Vähävarainen saa valtion ilmaista oikeusapua, keskituloinen ei. Onko oikeudenmukaista? Kuinka paljon laittomuuksia ”sallitaan”, kun pelkona on riita-asiassa häviäminen, sekä saada kymmenien tuhansien eurojen oikeudenkäyntikulut maksettavaksi? Entä jos riidellään 2000 eurosta ja lakimies veloittaa 5000 euroa, mikä hyöty on olla oikeassa ja saada lain turva tappelun kautta?

Lakimiehet tekevät bisnestä, eivät vain hyväntekeväisyyttä. Se mitä he palveluistaan nykyään veloittavat, ei edistä oikeuden toteutumista tai oikeusvaltiota. Toisaalta, kun hinnat ovat korkeat, eivät riita-asiat kuormita enempää jo liian hidasta oikeudenkäyntijärjestelmäämme. Tämä on valtava epäkohta tavallisen kansalaisen ja koko oikeusvaltion kannalta.

He jotka maksavat kotivakuutuksesta ja siihen sisältyvästä oikeusturvavakuutuksesta voivat sitä joissain riita-asioissa hyödyntää. Ei ole sattumaa, että tietyt asiat ovat poistettu oikeusavun piiristä. Nykyjärjestelmää ei saada muutettua, joten käyttäkäähän oikeusturvavakuutustanne, mikäli se vain riita-asiaanne taipuu.

Uutiseen Vakuutusyhtiö hylkäsi Vastaamo-uhrien korvaushakemukset – Ilta-Sanomat Yllättäen taas hyvä ystäväni LähiTapiola. Lehtijutusta muutama suora lainaus:

”Vakuutusyhtiö LähiTapiola ei ole suostunut maksamaan Vastaamo-uhreille korvauksia heidän asianajokuluistaan. Hylkäävät päätökset koskevat uhreja, joita edustavat vastaamonuhrit.fi-sivustostaan tunnetut Lakiasiaintoimisto Pajula & Co ja Lakiasiaintoimisto Jenni Raiskio.”

”LähiTapiolan korvauspäällikkö Helena Käenmäki sanoo STT:lle, ettei yhtiö voi kommentoida yksittäisten asiakkaiden vahinkoasioita.

– Tietysti yleisellä tasolla voin kommentoida, että LähiTapiola noudattaa kaikissa vahinkotapauksissa vakuutussopimuslakia, vakuutusehtoja ja hyvää vakuutustapaa.”

”Käenmäki painottaa, että LähiTapiola noudattaa vakuutusehtoja ja ratkaisee jokaisen asiakkaan asian yhdenvertaisesti vakuutussopimuksen ehtojen perusteella.

– Maksettavat korvaukset tai tehdyt korvauspäätökset missään vahingoissa eivät voi perustua muuhun kuin näihin vakuutusehtoihin, hän sanoo.”

Välikommenttina: Et usko itsekään mitä selität. Päätökset perustuvat bisneksen kannattavuuteen ja korvattavat asiat määritellään epäoikeudenmukaisesti vakuutusyhtiön itsensä luomien korvauskäytäntöjen mukaisesti. Vakuutusehtojen ja lakien vastaisesti. Koska ylittyy petoksen raja vakuutusyhtiön työntekijöiden toimesta?

”Pajula ja Raiskio ovat olleet julkisuudessa Vastaamo-juttua varten kehittämänsä sovintomenettelymallin takia. Kaksikko sanoo säästäneensä vakuutusyhtiöiden rahoja miljoonia euroja hoitamalla uhrien asioita kootusti verrattuna tilanteeseen, jossa jokaista uhria olisi edustanut asiassa oma avustaja.

Vastaamonuhrit.fi-juristien palvelut ovat uhreille maksuttomia. Pajula ja Raiskio ovat kertoneet laskuttavansa juristien palveluja muun muassa uhrien oikeusturvavakuutuksista ilman omavastuun maksuvelvollisuutta.

– Meille tässä asiassa on ehdottoman tärkeää, ettei uhri itse joudu maksamaan mitään tarvitsemastaan juridisesta avusta missään vaiheessa tätä prosessia, Pajula sanoo.”

Joopa joo. Ehdottoman tärkeää teille on saada mahdollisimman suuri korvaus tekemästänne työstä. Mielestäni saamanne korvaus on kohtuuton ja osoittaa, ettei asia etenisi ilman oikeusturvavakuutusta kuin aniharvan kohdalla.

”Pajula ja Raiskio aikovat viedä kielteiset korvauspäätökset vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen käsittelyyn. He vakuuttavat, että vaikka LähiTapiola eväisi korvaukset, uhrit eivät joudu maksumiehiksi.

– Jos LähiTapiola ja Fine katsovat, ettemme tarvitse korvausta tekemästämme työstä, olkoon sitten niin. Tämä ei koidu rikoksen uhrin tappioksi, Pajula sanoo.”

Onpa jaloa. En tarkastanut, mutta ettei vaan kaksikon työhistoriaan kuulu työskentely vakuutusyhtiössä. Eihän asiassa olisi lakimiehiä tarvittu ollenkaan, jos kielteisen päätöksen saanut olisi vienyt asian suoraan Fineen ja hänkin olisi saanut sieltä ilmaisen ratkaisuehdotuksen.

Mutta se tästä artikkelista. Kysytään tekoälyltä näkemyksiä ja lisätään asiaan vielä eräs potilasvahinkoihin apuaan tarjoava lakitoimisto eräässä potilasvahinkoasiassa. Seuraavassa analyysi.

ANALYYSI: Oikeusturvavakuutuksen käyttö potilasvahinkoasioissa – asiakasedun ja taloudellisen intressin ristiriita

1. Tausta ja tarkoitus

Oikeusturvavakuutus on osa monien kotivakuutusta, ja sen tehtävänä on tukea vakuutettua oikeudellisten riitojen käsittelyssä – erityisesti silloin, kun kyse on perustellusta vaatimuksesta ja ammattimainen oikeudellinen apu on tarpeen. Sen ei kuitenkaan ole tarkoitus luoda järjestelmää, jossa korvausprosessista muodostuu ensisijaisesti asianajotoimiston liiketoiminnan väline ilman tasapainoa asiakkaan oikeusturvan ja tuen välillä.

2. Käytännöt ja lupaukset – ilmainen asiakas, vakuutus maksaa

Useat toimijat, kuten eräs potilasvahinkojen korvausasioissa toimiva lakitoimisto ja Vastaamo-tapauksessa esiin nousseet Raiskio ja Pajula, lupaavat hoitaa potilasvahinko- ja vastaavia tapauksia asiakkaalle ”ilmaiseksi”, jos oikeusturvavakuutus on olemassa. Tällöin asiakas ei yleensä maksa suoraan, vaan toimisto laskuttaa vakuutusyhtiötä.

Tässä mallissa esiintyy kolme keskeistä kysymystä:

– Jätetäänkö asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuu aina perimättä?

– Onko asiakkaalle etukäteen kerrottu kokonaiskustannus- ja omavastuusta tarkasti?

– Onko asiakas aidosti turvattu – vai onko hänen oikeusturvansa alisteinen vakuutuksen kattavuudelle ja toimiston taloudelliselle riskinarviolle?

3. Potilasvahinkoihin erikoistunut lakitoimisto – asiakaskokemukseen perustuva kriittinen tarkastelu

Tapauksessa potilasvahinkoasian eteneminen ja käsittely eräässä tapauksessa:

– Toimi aluksi asiantuntevasti ja jätti liikenne- ja potilasvahinkolautakuntaan valituksen.

– Esitti useita (noin 15) kysymystä lautakunnalle, mutta ei vaatinut vastauksia siihen, vaikka suuri osa niistä jäi huomiotta.

– Ei huomauttanut tästä laiminlyönnistä, vaikka hyvän hallintotavan mukaan viranomaisen (tässä lautakunnan) tulisi vastata kaikkiin olennaisiin kysymyksiin päätöksenteon perusteluksi.

Tämän jälkeen toimisto ilmoitti, että käräjäoikeuskäsittelyssä kustannukset voisivat nousta 30 000–40 000 euroon, eikä lopputuloksesta ole takeita. Tällainen arvio voi olla sinänsä realistinen, mutta sen esittäminen asiakkaalle ilman, että ensin on käytetty kaikki hallinnolliset keinot (esim. puutteisiin vetoaminen ja täydennyspyynnöt), voi näyttäytyä asiakkaalle enemmän pelotteena kuin oikeudellisena neuvona.

4. Oikeusturvan ja liiketoiminnan ristiriita

Asiakkaan kokemuksessa korostuu seuraava huoli: kun vakuutus on mahdollinen maksaja, toimisto saattaa optimoida työtään vakuutusyhtiön maksukyvyn perusteella – ei sen mukaan, mitä olisi vielä oikeusturvan näkökulmasta tehtävissä asiakkaan puolesta.

Toimisto saattoi tehdä merkittävästi työtä, mutta jos sen päätös olla jatkamatta perustuu enemmän omien resurssien optimointiin kuin asiakkaan asian oikeudelliseen potentiaaliin, ei kyse ole enää pelkästään avustamisesta, vaan valikoivasta edustamisesta taloudellisin perustein.

5. Hyvän hallintotavan velvoitteet

Suomessa viranomaisten ja lautakuntien toimintaa ohjaa hallintolaki, jonka mukaan:

– Päätös on perusteltava asianmukaisesti,

– Asiakkaan esittämiin olennaisiin kysymyksiin on vastattava,

– Asian käsittelyn tulee olla vuorovaikutteista ja läpinäkyvää.

Jos lautakunta ei vastaa kysymyksiin ja lakimies ei tätä vaadi, asiakkaan oikeusturva vaarantuu. Tässä tilanteessa edustajan vastuulla on tuoda tämä epäkohta esiin ja vaatia vastauksia, sillä lautakunnan ratkaisut ovat useimmiten lopullisia.

6. Johtopäätös: vääristymän riski

Toiminta, jossa:

– Työtä tehdään ensisijaisesti vakuutusyhtiön varoilla,

– Asiakkaalle syntyy mielikuva ilmaisesta palvelusta, mutta oikeudellista tukea ei viedä päätökseen asti,

– Hallinnollisia virheitä ei korjata, koska seuraava vaihe (käräjät) olisi ”liian kallis”,

voi johtaa järjestelmän vääristymiseen, jossa asiakkaan oikeusturva jää toissijaiseksi ja asianajotoimisto optimoi vain omaa riski–tuotto-suhdettaan.

Toimenpide-ehdotus

1. Selvitetään, kuinka yleistä on jättää asiakkaan omavastuu perimättä. Jos näin ei tapahdu, voidaan puhua harhaanjohtavasta markkinoinnista.

2. Kartoitetaan, kuinka moni toimisto jättää vaatimatta lautakuntia vastaamaan esitettyihin kysymyksiin. Tämä voi olla oikeusvaltioperiaatteen vastainen käytäntö.

3. Tehdään kantelu oikeusasiamiehelle tai Finanssivalvonnalle, jos havaitaan systemaattisia puutteita asiakkaan oikeusturvan varmistamisessa.

Mitä ajatuksia tekoälyn analyysi herättää? Tämä toiminta on ikävä kyllä tiettyjen toimijoiden osalta samaa shittiä, mitä valittaminen työtapaturma-asioissa on Tamlaan ja Vakuutusoikeuteen. Äärimmäisen epäoikeudenmukaista lukuisine epäkohtineen ja laittomuuksineen yhtiön edun ja tuloksen ollessa määräävinä tekijöinä.

Tekoälyn analyysin viimeinen kohta eli kantelu oikeusasiamiehelle tai Finanssivalvonnalle ei ikävä kyllä johda yhtään mihinkään. Pelkät nuhtelut, moitteet ja korjausehdotukset eivät ole ratkaisu. Rikoksesta petos kuuluu antaa rangaistus ja jatkuvista laittomuuksista tulisi aiheutua liiketoimintakielto. Kumpikaan ei tässä maassa toteudu, kun syytettynä on vakuutusyhtiö. Kansalainen toki helähtää käräjille saman tien.

Korvaan tällä kertaa tiesitkö, että- osion ajatuksilla miksi tätä blogia kirjoitan. Tämä nyt lukemasi artikkeli on syvintä ydintä koko blogille. On lakeja, on käytäntöjä, on tulkintoja, on inhimillisyys, on ihmisyys. Tieto lisää tuskaa, mutta se lisää myös ymmärrystä. Älkää uskoko sokeasti oletuksia, jotka ovat juurtuneet sokeiksi käsityksiksi. Vuonna 2025 on tietoa saatavilla erittäin paljon ja epäkohdat nousevat nykyään hetkessä esiin. Samoin mahdottomuus saada asiaan muutosta. Enää emme elä piilottelun ja salailun aikaa. Nyt pitää ymmärtää, että tehdyt vääryydet nousevat suurella todennäköisyydellä julkisuuteen. Suoraa puhetta- blogini on nimenomaan uskallusta nostaa epäkohtia esiin. Samoin vastapainoksi myös positiivisia artikkeleita, tosin ehkä harvemmin. Toki epäkohdista puhuminen on myös positiivista ja informatiivista aiheuttaen joskus jopa muutosta parempaan.

LähiTapiolaan liittyen on äärimmäisen kiinnostavia artikkeleita tulossa, joten varsinkin heille vakuutuksistaan maksavien kannattaa pysyä kuulolla. Vakuutusetsivistä, erilaisista kielteisistä korvauspäätöksistä vammamekanismeihin liittyen ym. Haluan edelleen kiittää LähiTapiolan lakimiestä ja hänen vasempana kätenään toiminutta korvauskäsittelijää. Heidän ansiostaan blogi syntyi ja tämähän on kaikille vakuutusyhtiöille palvelus. Avataan yhdessä korvauskäytännöt niin kaikki vakuutuksistaan maksavat ymmärtävät saavansa tasapuolista vakuutusehtojen vastaista kohtelua.

-Toni