Author: tonkor

Lähetin LähiTapiolan lakiasiantuntijalle kirjelmän oman korvausasiani laittomista toimista, osa 2/4

Juridiikkaa vakuutusyhtiössä

Ja jälleen muistutus juridisesta osaamisestani: en ole edelleenkään juristi, mutta ymmärrän työtapaturma- ja ammattitautilain, hallintolain ja peruslain vastaisen toiminnan, sekä vakuutusehtojen rikkomisen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta. Tai ainakin luulen ymmärtäväni. Ainakin paremmin kuin vastapuolen juristit. Mutta eihän sillä mitään merkitystä ole. Siksi tässä loputtomassa taistelussa on haastetta. Minä vetoan lakiin ja perustelen lakiin vedoten, Lähitapiolan juristit ja korvausneuvojat eivät vetoa lakiin kuin yleisellä tasolla, eivätkä pysty minua hiljentämään vetoamalla lain pykäliin. Eikö heidän pitäisi edes yrittää? Koominen tilanne.

Työtapaturma ja ammattitauti Ry

Työtapaturma- ja ammattitauti Ry syntyy tarpeesta, jota ei ole aiemmin täytetty. Suomen työtapaturmalain alainen korvausjärjestelmä jättää lähes jokaisen taistelemaan yksin vakuutusyhtiöiden ja Valtionkonttorin vakuutuslääketieteellisten, epämääräisten tulkintojen, pitkittyneiden prosessien ja epävarmuuden keskelle. Yhdistyksen tehtävä on tuoda lakisääteisen vakuutuksen korvauskäytäntöihin avoimuutta, rehellisyyttä ja tosiasioihin perustuvaa tukea nyky järjestelmän vielä toiminnassa ollessa, sekä auttaa konkreettisesti heitä, joiden oikeudet ja toimeentulo ovat vaarassa työtapaturman tai ammattitautiin sairastumisen vuoksi. Ei voi olla niin, että tapaturmavakuutus on lain mukaan pakollinen, mutta korvaukset eivät.

Puoluepoliittisten ammattiliittojen antama lakiapu työtapaturma- ja ammattitautiasioissa edustamilleen jäsenilleen

Olen käynyt lukuisten puoluepoliittisten ammattiliittojen juristien sidonnaisuudet läpi ja kaava on sama. Ammattiliittojen juristit ovat edustettuina mm. Tamlassa, vakuutusoikeudessa, työeläkeyhtiöissä ja työtuomioistuimessa. Omassa keississäni viimeisimmässä vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanossa istui rakennusliiton johtava lakimies. Ja turpaanhan siinä tuli.

”Kuntoutettu terveeksi”: Vakuutusyhtiön vallankäyttö ja työkyvyn oikeudellinen arviointi

Voisin kirjoittaa kirjan kaikista laittomuuksista mitä LähiTapiola on omassa korvauskäsittelyssäni tehnyt. Sitä ennen dokumentoin kaikki nämä laittomuudet blogiini jokaisen halukkaan luettavaksi. Niille jotka eivät uusina lukijoina vielä tiedä, niin alun perinhän minulle ei vakavaa silmävammaa 12/2013 vakuutuslääkäreiden mukaan työttapaturmassa edes aiheutunut. Voitin kiistan Tamlassa 2015 lopussa ja sain lakisääteiset tapaturmalain mukaiset korvaukset. Nyt kyseisiä korvauksia on ajettu systemaattisesti alas, vaikka silmävamman oireet vain lisääntyvät ja elämisen laatu laskee vuosittain.

Turun Sanomat: ”Nainen mursi reisiluunsa kaaduttuaan parkkipaikalla” Toimiko Turun kaupunki vastuullisesti?

Ongelmallista vahinkoa kärsineelle on käytännössä pakko käydä raskas ja kallis oikeusprosessi läpi saadakseen sen, mikä hänelle lain mukaan kuuluu. Yksittäinen ihminen joutuu haastamaan suuren organisaation, jolla on käytössään juristit, resurssit ja institutionaalinen asema. Iso kuluriski on olemassa. On mietittävä oikeuksien sijaan paljonko on hävittävää vs. voitettavaa. Haluanko minulle lakien mukaisesti kuuluvan 10 000 € vai annanko asian olla, sillä hävitessäni saan 70 000 € oikeudenkäyntikulut maksettavakseni.

TS:n julkaisema artikkeli oli kuitenkin erittäin hieno uutinen. Se osoittaa, että oikeus voi toteutua. Mutta se ei toteudu itsestään. Se vaatii sitkeyttä, asiantuntemusta ja usein myös taloudellista riskiä. Kaikki eivät siihen pysty.

MOT | YLE: Vakuutusyhtiö jätti oleellisen videon pois todisteista – Fennian ja Sofia Tuomen tapaus huolestuttaa oikeusoppineita

Ylen jutun perusteella Fennian toiminta näyttää enemmän prosessistrategialta kuin aidolta rikosepäilyltä. Todisteiden valikointi, vakuutusetsivien asema ilman lainsäädäntöä ja se, että valtio ajoi yhtiön asiaa syyttäjän kautta, ovat yhdistelmä, joka ei kestä päivänvaloa.

Työtapaturmien ja ammattitautien korvauskäsittelyissä vakuutusyhtiöt käyttävät julkista valtaa

Järjestelmän rakenteellinen ongelma syntyy siitä, että valtio on antanut voittoa tavoitteleville pörssiyhtiöille luvan käyttää julkista valtaa tavalla, joka palvelee niiden omaa taloudellista etua. Tämä mahdollistaa vakuutuslääketieteeseen perustuvat, korvauksia systemaattisesti leikkaavat käytännöt sekä sen, että ensiasteen muutoksenhaku (Tamla) on rahoituksellisesti sidottu samoihin yhtiöihin, joiden päätöksiä sen pitäisi arvioida. Kun tähän kytkeytyvät puoluepoliittisesti sidoksissa olevat ammattiliitot, hiljainen ja varovainen media sekä ministeriö Valtiokonttoreineen, syntyy kokonaisuus, jossa valvonta on käytännössä näennäistä. Jos lakien noudattamista ei valvota eikä ilmoitettuihin lainvastaisuuksiin puututa, järjestelmä ei muutu. Eihän sen ole tarkoituskaan muuttua.

Lakiehdotus työtapaturmien ja ammattitautien korvausjärjestelmän uudistamiseksi. Perustetaanko Työtapaturma ja ammattitauti Ry?

Suomen työtapaturma- ja ammattitautijärjestelmän perusidea on historiallisesti ollut: työntekijä luopuu oikeudestaan haastaa työnantaja vahingonkorvausvastuuseen ja vastineeksi hän saa automaattisen ja täysimääräisen korvauksen lakisääteisestä vakuutuksesta. Tämä on ns. no-fault-järjestelmä, joka syntyi jo 1800-luvun lopulla teollistumisen aikana. Perusajatus oli yksinkertainen: Työssä loukkaantuminen ei saa johtaa köyhyyteen riippumatta siitä, kuka on tapaturmaan syyllinen.