Netistä löytyy useita ohjeita ja sivustoja koskien vakuutusyhtiöiden korvaupäätösten määritettyä määräaikaa ja korvauskäsittelyn kestoon vaikuttavia ohjeistuksia. Hyvä vakuutustapa ja vakuutustoiminnan yleiset periaatteet löytyvät esim. täältä. Tässä sivustolta tehty muutama suora lainaus:
”Korvaustoiminnan tavoitteena on, että asiakas saa sen korvauksen, joka hänelle lain ja vakuutussopimuksen mukaan kuuluu. Asiakas saa kaikki ne korvaukset, joihin hän on oikeutettu, vaikka ei osaisi niitä hakeakaan. Kaikkia asiakkaita kohdellaan oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja samanarvoisina.
Asiakkaan antamia tietoja käsitellään luottamuksellisina ja vaitiolomääräyksiä noudattaen.
Korvaustoiminnan lähtökohtana on, että asiakas on antanut oikeat ja täydelliset tiedot. Jos asiakkaan kuitenkin huomataan toimineen vilpillisesti, on vakuutusyhtiön velvollisuutena torjua vilppi ja väärinkäytöksen yritys. Vilpin johdosta vakuutuskorvausta voidaan alentaa tai se evätä, minkä lisäksi rikollisesta menettelystä voidaan ilmoittaa poliisille.”
Siis teoriassa näin, mutta ainut mikä pitää paikkansa on asiakkaan epäily vilpistä tai väärinkäytöstä aiheutuvat toimet, jotka virkamiesverkosto vie takuulla ns. maaliin asti eli käräjille. Vakuutusyhtiön työntekijöitä eivät vilpillisyys tai väärinkäytösepäilyt koske, sillä heillä on virkamiesverkoston suojelu. Joka muuta väittää, on joko vakuutusyhtiön toiminnasta hyötyvä tai vetänyt foliohatun liian syvälle päähänsä. Perustelut voi lukea lukuisista kirjoittamistani artikkeleista.
”Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ja asiakas selvittävät yhdessä, mistä vakuutuksista kyseistä vakuutustapahtumasta voi saada korvausta. Tarvittaessa asiakas ohjataan hakemaan korvausta myös muilta vakuutusyhtiöiltä.
Jos asiakas voi hakea vahingostaan korvausta joko omasta esinevakuutuksestaan tai vahinkoa aiheuttaneelta, hänelle selostetaan esine- ja vastuuvakuutuksen korvausperusteiden keskeiset eroavuudet ja korvauksen hakemiseen liittyvät menettelytavat. Asiakas ratkaisee sen, hakeeko hän korvausta omasta esinevakuutuksestaan vai vahinkoa aiheuttaneelta.
Vakuutusyhtiön tulee vahinkotarkastuksen yhteydessä tai muutoin huolehtia siitä, että asiakas tietää, mikä on vakuutusyhtiön rooli korvaustilanteessa.”
Siis teoriaa, joka ei todellakaan toteudu käytännössä läheskään aina. Infoa ei anneta käytännössä mistään ja mikäli korvausvastuu siirtyy vakuutusyhtiölle, alkaa korvauskäsittelyn viivästyttäminen. Työtapaturmakorvausten ja muidenkin henkilökorvausten kohdalla vakuutusyhtiöiden linja on karu ja julma. Neuvoja ei tipu esim. työtapaturmavakuutusten käsittelyssä, vaikka niitä käsittelevät henkilöt ovat virkamiesvastuussa. Lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluva työtapaturma- ja ammattitautivakuutus velvoittaa virkamiestä neuvomaan ja ohjaamaan kansalaista. Miten tämä voi edes toteutua teoriassa, kun vastapuolella on korruptoitunut työpaikkansa menettämisen pelossa työskentelevä max tradenomin koulutuksen saanut korvauskäsittelijä? Joka ei ota, ei saa, eikä uskalla ottaa mihinkään kantaa. Ainut ohje on: ”Voit valittaa puoluettomaan muutoksenhakuinstanssiin eli Tamlaan. Siellä asia käsitellään oikeudenmukaisesti”. Tamla on vakuutusyhtiöiden rahoittama kumileimasinlaitos, jonka toimintaa ei kukaan tosiasiallisesti valvo.
”Kun vakuutusyhtiö on saanut asiakkaan korvaushakemuksen, aloitetaan korvauskäsittely viivytyksettä kaikissa vakuutuksissa, joista kyseessä olevassa vakuutustapahtumassa voidaan maksaa korvausta. Tarvittavat lisäselvitykset pyydetään mahdollisuuksien mukaan yhdellä kertaa. Samalla asiakkaalle ilmoitetaan, että päätöksenteko riippuu hänen toimittamistaan selvityksistä. Vakuutusyhtiö puolestaan hankkii itse ne lisäselvitykset, jotka ovat parhaiten yhtiön saatavissa.
Vakuutusyhtiö maksaa vakuutuskorvauksen tai ilmoittaa, ettei korvausta makseta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut tarvitsemansa asiakirjat ja tiedot. Jos korvauksen määrä ei ole riidaton, vakuutusyhtiö maksaa riidattoman osan edellä mainitun ajan kuluessa. Korvauspäätöksessä asiakkaalle ilmoitetaan, ettei riidattoman osan vastaanottaminen vaikuta hänen oikeuteensa saada mahdollisia lisäkorvauksia.”
Ei pidä tämäkään läheskään aina paikkaansa. Vakuutusyhtiö voi itse päättää kuinka vaikeaksi tarvittavien asiakirjojen pyytäminen halutaan järjestää. Vieläpä vuonna 2025 on yllättävän avuttomia työntekijöitä vakuutusyhtiöissä ja järjestelmissä ei tieto siirrykään. Selitään kaiken maailman tietosuojasäädöksillä ettei asiakirjoja saada tai sitten omat toimitetut eivät kelpaakaan. Tottakai yksityisillä lääkäriasemilla olevat terveyslausunnot ovat vaikeasti saatavilla. Tai yht’äkkiä ei tiedetäkään mistä asiakirjoja pyydetään. Kun korvauskäsittely ei etene terveysasiakirjojen puuttuessa, ei vakuutusyhtiö ei todellakaan neuvoja vahingoittuneelta kysele.
Joku voi väittää ettei voi yleistää, mutta olen tämän lukuisissa korvauskäsittelyissä omin silmin nähnyt. Ei tämä ole sattumaa. Tämä on kiusaamista ja vakuutusyhtiön kehittelemän toimivaksi todetun väsytystaktiikan säälimätöntä hyödyntämistä. Luotetaan, että vahingonkärsijä väsyy ja luovuttaa. Toki kyseessä on solmuun mennyt tapaus, jossa syy-yhteyden kieltämiseen tarvitaan jokaisessa asiaan liittyvässä vakuutusyhtiössä oma vakuutuslääkäri kirjoittamaan kieltävän lausunnon. Tottakai asia kestää. Tämän vuoksi tapaukset tulee nostaa julkisuuteen, jotta ihmiset ymmärtävät tämän toistuvan vääryyden ja moraalittomuuden.
”Korvauskäsittelyn ei tule viivästyä sen vuoksi, että on epäselvää, mistä vakuutuksesta korvaus lopullisesti maksetaan tai mikä vakuutusyhtiö on viime kädessä korvausvelvollinen.”
Ikävä kyllä työtapaturmien kohdalla tuoreimmassa keississä on toimittu juurikin tämän ohjeistuksen vastaisesti. Kyseessä ovat työnantajan työtapaturmavakuutus, tuottamuksesta vastuussa olevan eli sattuneesta vahingosta vahingonkorvausvastuussa olevan vastuuvakuutus, vahingoittuneen vapaa-ajan tapaturmavakuutus, sekä tuottamuksen aiheuttaman aliurakoitsijan oma vastuuvakuutus. Kyseessä monen vakuutusyhtiön yhteinen soppa, jossa mikään yhtiö ei suosiolla ole korvaamassa sattunutta vahinkoa. Koska kyse on syy-yhteydestä, joka on evätty työtapaturmayhtiössä, on saman yhtiön vastuuvakuutus esittänyt jättävänsä käsittelemättä vakuutuksen, koska työtapaturmavakuutuksen kielteisestä päätöksestä oli valitettu muutoksenhakuun eli Tamlaan. Asia eteni vasta sen jälkeen, kun valitus Tamlasta otettiin pois. Tämän jälkeen asiaa ollaan käsitelty. Tosin laittoman kauan. Vakuutusyhtiöt toimivat siis tässäkin tapauksessa vakuutusehtojen ja vakuutuslainsäädännön vastaisesti. Suoraan sanottuna valehtelevat ja huijaavat. Mutta minkäs teet?
”Jos korvauskäsittely viivästyy, ilmoitetaan viivästymisestä ja sen syistä asiakkaalle. Viivästyneelle korvaukselle vakuutusyhtiö maksaa oma-aloitteisesti viivästyskorkoa lain ja vakuutusehtojen mukaan.
Korvausratkaisun tulee perustua voimassa olevaan oikeuteen, vakuutussopimukseen ja vakiintuneeseen korvauskäytäntöön. Epäselvää ehtokohtaa tulkitaan asiakkaan eduksi.”
Edelleen pelkkää teoriaa, joka kuulostaa erittäin asialliselta. Ikävä kyllä mitään yhteydenpitoa ei ilman vahingonkärsijän omaa aktivisuutta eli käytännössä soittoa ei oma-aloitteisesti vakuutusyhtiöltä tule. Jos tulee, on se pelkkää copy pastetettua yleishöpinää. ”Vakiintunut korvauskäytäntö” on vakuutusyhtiöiden itsensä luomaa. Sen tarkoitus on tuottaa yhtiölle voittoa, ei korvata oikeudenmukaisesti ja laskea tätä kautta yhtiön tulosta.
”Korvauspäätöksessä ilmaistaan selvästi, mistä osista korvaus koostuu. Jos päätös on kielteinen, siihen liittyy varaumia tai muuten poikkeaa korvaushakemuksesta, päätös perustellaan huolellisesti. Jos korvaus evätään usealla eri perusteella, kaikki tiedossa olevat epäysperusteet tulisi esittää yhdellä kertaa.”
Mikäli kyse on henkilövahingosta ei evättyjä korvauksia tarvitse perustella eli vakuutuslääkäri hoitaa perustelut toteamalla: Ei.
”Jos vakuutusyhtiö aikoo muuttaa jatkuvan korvauksen maksamista koskevaa päätöstään, tulee asiakkaalle varata tilaisuus tulla asiassa kuulluksi ennen uuden korvauspäätöksen tekemistä.” Kuulemispyyntö on laissa pakko tehdä. Paitsi vakuutusyhtiöt jättävät sen tekemättä ja samoin Tamla, kuten omassa riidassanikin on jopa Vakuutusoikeuden tuomiossa todettu. Sanktioita ei anneta. Uusi korvauspäätös tehdään heti ja mahdollisten korvausten maksaminen katkaistaan. Tästä ei anneta tietoa edes korvauksen saajalle. Kun korvauksen saaja ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön, neuvotaan tekemään valoitus Tamlaan, eikä korvauksien maksamista edelleenkään jatketa. Tämä on samaa järjestelmällistä lain rikkomista vakuutusyhtiöiden taholta ilman pelkoa sanktioista. Mikäli vakuutusyhtiön päätös korvausten katkaisemisesta todetaan Tamlassa vääräksi kahden vuoden maksamatta olemisen jälkeen, on sanktiona ainoastaan viivästyskorko. Sama toiminta voidaan toteuttaa taas parin kuukauden päästä uudelleen ja katkaista korvausten maksu. Loputonta paskaa.
Yksinkertaisesti siis tiivistettynä: Vakuutusyhtiöille ei tule muita seuraamuksia automaattisesti laittomista päätöksistään, kuin vain velollisuus maksaa viivästyskorkoa, mikäli esim. vakuutusoikeus päätöksessä näin esittää. Eikä muita seuraamuksia tunneta, sillä vakuutusyhtiön työntekijöiden rikkoessa lakia tekemällä petoksen, ei edes virkavallalta vaatimalla saada rangaistusta edes käräoikeuteen. Se ei ole Suomen lakien mukaan edes mahdollista, kun kyseessä on vakuutusyhtiön työntekijä.
Virkamiesvastuu suojaa ja mahdollistaa petosten tehtailun. Petos on siis Suomen virkamiesosaston määräämänä käytännössä mahdollista vain kansalaisen tekemänä, eikä virkamies todellakaan lähde hyväveliverkostossa olevia kavereitaan tuomitsemaan. Kyllähän sen jokainen tajuaa mitä siitä seuraisi, mikäli tuomio annettaisiin. Tätä jatkuvaa petostehtailua on jatkunut aivan liian kauan ja päivänvaloa se ei kestä. Liian moni vahingonkärsijä on kärsinyt turhaan ja samalla tietyt kaverit ovat vastaavasti hyötyneet heikommassa asemassa olevan kustannuksella.
Asian voi viedä ns. omalla rahalla petoksena käräjille, mutta mitä luulette miten käy, kun poliisi ei ole asiaa vaivautunut edes tutkimaan ja näin ollen asia ei syyttäjälle asti ole edennyt? Entäpä, jos kansalainen lähtee uhmaamaan osaamattoman ja oman työpaikkansa menettämisen pelossa olevan konstaapelin tekemää väärää päätöstä olla viemättä petossyytettä syyttäjälle ja vie asian käräjille? Poliisihan toimii kuten kollegat ovat aina toimineet. Poliisi ei ole lakimies, joten millä perusteella hänellä on oikeus vetää johtopäätöksiä oman ymmärryksensä tai ymmärtämättömyytensä mukaan yksipuolisesti? Kyse ei ole esim. ylinopeussakosta tai pahonpitelystä, vaan vakuutusyhtiön työntekijän tekemästä rikoksesta petoksena.
Hyvä vakuutustapa ja vakuutustoiminnan yleiset periaatteet ovat kaunis ajatus, mutta ne eivät toteudu vakuutusyhtiöissä työtapaturmakorvausten tai ylipäätään henkilövahinkojen korvaamisessa. Päätös tulisi saada kuukauden kuluttua tarvittavien asiakirjojen saamisesta, mutta tähän voi mennä 3-4 kuukautta, mikäli asia on vakuutusyhtiön kannalta hankala eli korvausvelvollisuus kohdistuu heihin. Saatuaan tarvittavat asiakirjat, ei viivästykorko sanktiona ole kuin vitsi, joten kuukauden määräaika antaa päätös on pelkkä vitsi. Kymmeniä vuosia laittomia päätöksiä tehtaileville vakuutusyhtiöiden työntekijöille on alusta asti täysin selvää miten korvausasiassa tulee käymään. Ajanpeluu ja kiusaaminen on vakuutusyhtiön henkilövahinkopuolella työntekijöiden dna:ssa.
Tiesitkö, että ainoastaan käräjäoikeuden, hovioikeuden tai korkeimman oikeuden päätös on vakuutusyhtiötä velvoittava. Tämän vuoksi työtapaturma-asioihin on luotu vakuutusyhtiöitä tukeva oma järjestelmänsä eli Tamla, vakuutusoikeus ja mahdollisesti korkein oikeus valitusluvan saatuaan. Tamlaan ja vakuutusoikeuteen valittaminen on loputonta ja turhaa, sillä vakuutusyhtiö voi yksipuolisesti evätä jatkossakin voitettujenkin kiistojen jälkeen samalla syyllä ”määrätyksi maksettavat” korvaukset. Tällöin korvausten maksu vain loppuu, joten ”saat uuden mahdollisuuden” jälleen valittaa. Tämä tie on omalta osaltani käyty loppuun.
-Toni