Korvausta kivusta ja särystä, sekä haittaluokan määritys eli pysyvä haitta ovat aina osaksi myös mielipidekysymyksiä. Tapaturmassa vammautuneelle tulee järkytyksenä, kuinka ”halpaa” vakuutusyhtiöille ja ylipäätään kuinka pieniä oikeuskäytännön mukaisesti korvattavat henkilökorvaukset.
Sain silmävammasta kivusta ja särystä 3500 € vahingonkorvauksena tuottamuksen seurauksena vahingon aiheuttajalta sen mitä vaadin lakimieheni pyytämänä. Liikennevahingosta vakuutusyhtiöltä solisluun katkeamisesta vaadin 3000 €, mutta sain 2500 €. STM:n haittaluokka-asetus Toimeentulo – Haittaluokitus ja haittaraha – Sosiaali- ja terveysministeriö ja Liipon korvaussuositukset Korvausohjeet – Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta ovat pohjana vaatimuksille ja myös maksuosapuolen perusteluille. Miksi korvaussummat ovat niin pieniä? Omasta mielestäni kysymys on siitä, että korvaussummien määrään ja vakiintuneisiin korvauskäytäntöihin sanellaan raamit vakuutuslääketieteen edustajilta. Ei tämä mikään jenkkilä ole eli täällä meillä Suomessa tuottamuksellisestikin aiheutettu vahinko vakavan terveyden menettämisestä oikeuttaa täysin nautrettaviin korvauksiin.
Kysymys ei ole nyt ansionmenetyskorvauksista. Kyse on kivusta ja särystä eli tilapäisen haitan korvauksesta, sekä haittarahasta eli pysyvän haitan korvaamisesta. Mikäli terveys menetetäään ja samalla työkyky kokonaan tai merkittävästi on vahingonkärsijä vaikeassa tilanteessa. Mikäli hänellä on pienet tulot on ansionmenetyskorvaus täysin naurettava. Lakisääteisten vakuutusten korvaukset ovat teoriassa erittäin hyvät, mikäli joku ne sattuu saamaan. Tilapäisen ja pysyvän haitan osalta ihmisen terveyden menetys on niissäkin normien mukainen eli erittäin mitätön ja kaiken lisäksi vakuutuslääkäri päättää mitä lopulta korvataan.
Terveyden menetys on korvausvastuulla olevalle halpaa tilapäisen ja pysyvän haitan osalta. Terveydenhoito ja ansionmenetyksen korvaaminen on kallista. Nykyinen trendi näissä ohjeissa ja käypä hoito-suosituksissa on vakuutuslääkäreiden päästessä suosituksia kirjoittamaan edustamansa alan näkemykseltään yleistää ja väheksyä vammoja, sekä sairauksia, jotta kukaan ei julkiselle puolelle edes hoitoon pääse.
Miten ministeriöt tämän voivat sallia? Kyllä. Sidonnaisuudet. Isot pojat kertovat ja sitten toimitaan kuten käsketään. Vai luuleeko joku, että esim. Petteri Orpon ja Janne Vapaavuoren Helsinki Garden-tapaus on joku satunnainen poikkeus? Ministeriössä tämä toimintatapa on varsinkin vakuutusalaan liittyen perusmeininkiä. Kansalaisia kusetetaan ja kusettajat nostavat palkkansa verovaroista saaden lisätuloja yksityisen puolen kaveruussuhteista.
Jos esim. oikeusministeriössä ollaan eri mieltä niin tervetuloa todistamaan väitteeni vääräksi. Älkääkä unohtako kaikkia osallisia ministeriössä, jotka tähän soppaan ovat lusikkansa laittaneet. Riikka Purrakin on saksiensa kanssa aika hiljaista. Hallituksen luottamusäänestyksen tulos on aina selvä. Omia ei jätetä ja oppositio vinkuu näennäisesti. Koko porukka eli eduskunnan 200 tonttua tietävät, että jokaisella heillä on yhdistys- ja hallituspaikkakytköksiä kansanedustajatyön lisäksi ja ollaan osallisena monenmoisesse kerhossa. Onhan se pelottavaa, ettei kukaan uskalla eduskunnan kyselytunnilla esittää oikeita kysymyksiä. Ei kukaan halua paljastua samanlaiseksi kansalaisten kusettajaksi ja verovarojen väärinkäyttäjäksi.
Takaisin otsikon aiheeseen. Oikeusministeriön alaisuudessa toimii siis Henkilövahinkoasiain neuvottelukunta, jonka tavoitteena on henkilövahinkojen ja kärsimyksen korvaamista koskevan oikeus- ja korvauskäytännön yhtenäisyyden edistäminen. Ketkä tähän neuvottelukuntaan ovat saaneet pääsyn? Oikeusministeriön ja Sosiaali- ja terveysministeriön toimintatavan mukaisesti pääsy neuvottelukuntiin on aina vain vakuutusalan korvauspolitiikan ja vakuutuslääketieteen puolestapuhujilla. Lähtökohtainen ajatus on, ettei korvauksia vakuutusalalla haluta maksaa, koska kyse on pörssiyhtiön liiketoiminnasta ja sen tuloksesta. Miksi neuvottelukunnassa ei ole ainuttakaan lääketieteen näkökulman tuojaa eli eri alojen riippumattomia asiantuntijalääkäreitä? Ei tämä ole todellakaan sattumaa.
Henkilövahinkoasiain neuvottelukunta – Oikeusministeriö
”Henkilövahinkoasiain neuvottelukunta on lailla perustettu toimielin, jonka tavoitteena on henkilövahinkojen ja kärsimyksen korvaamista koskevan oikeus- ja korvauskäytännön yhtenäisyyden edistäminen.
Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan tehtävänä on:
– seurata tuomioistuimissa ja eri korvausjärjestelmissä noudatettavaa korvauskäytäntöä;
– antaa yleisiä suosituksia kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta sekä kärsimyksestä suoritettavien korvausten määristä;
– tehdä aloitteita henkilöön kohdistuvien vahinkojen korvaamista koskevissa kysymyksissä.
Neuvottelukunnan tehtävistä ja kokoonpanosta on säädetty henkilövahinkoasiain neuvottelukunnasta annetussa laissa. Yksityiskohtaisempia määräyksiä neuvottelukunnan toiminnasta on henkilövahinkoasiain neuvottelukunnasta annetussa asetuksessa.”
HENKILÖVAHINKOASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN SUOSITUKSIA
”Neuvottelukunnan lääketieteellisenä asiantuntijana on ollut vakuutusoikeuden ylilääkäri, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Lars Sörensen. Neuvottelukunta on saanut lääketieteellistä asiantuntija-apua myös osastonylilääkäri, neurologian dosentti Ivan Marinkovichiltä, ortopedian ja traumatologian dosentti Mikko Manniselta, silmä-
tautien dosentti Raimo Tuumiselta sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien dosentti,toimialajohtaja Erna Kentalalta.”
”Henkilövahinkoasiain neuvottelukunta on lailla (513/2004) perustettu toimielin, jonka tarkoituksena on henkilövahinkojen ja kärsimyksen korvaamista koskevan oikeuskäytännön yhtenäisyyden edistäminen. Neuvottelukunnan kokoonpanoon jäseninä ovat kuuluneet Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan puheenjohtaja Juha Mikkola ja varapuheenjohtaja Jari Eskuri, hovioikeudenneuvos Vilja Hahto, käräjätuomari Riitta Savolainen ja vakuutusoi-
keustuomari Kaius Vuoristo.”
Onko kyseisestä porukasta nyt sitten omana ilmoituksena kerrottu kaikki oleellinen? Tarkistetaan asia täältä -> Sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteri Mitäs rekisteri sitten paljastaa neuvottelukunnan jäsenistä?
”Juha Mikkola
Virat ja tehtävät
Muutoksenhakulautakunta Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
Tehtävä Puheenjohtaja
Luonne Vakituinen
Palvelujakso 1.1.2021 –
Jari Eskuri
Virat ja tehtävät
Muutoksenhakulautakunta Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
Tehtävä Varapuheenjohtaja
Luonne Vakituinen
Palvelujakso 5.11.2020 –
Muutoksenhakulautakunta Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta
Tehtävä Varajäsen
Luonne Määräaikainen
Palvelujakso 22.12.2025 – 31.12.2026
Sidonnaisuudet kotimaassa/ulkomailla
Tyyppi Muut sidonnaisuudet, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa ym. henkilön edellytyksiä hoitaa viran tehtäviä
Yritys/yhteisö Henkilövahinkoasian neuvottelukunta
Kuvaus Jäsen
Voimassaoloaika 2.1.2024 –
Vilja Hahto
Virat ja tehtävät
Rooli Tuomari
Tuomioistuin Turun hovioikeus
Luonne Vakituinen
Päällikkötuomari Ei
Palvelujakso 1.5.2019 –
Virkavapaalla Ei
Riitta Savolainen
Virat ja tehtävät
Rooli Tuomari
Tuomioistuin Helsingin käräjäoikeus
Luonne Vakituinen
Päällikkötuomari Ei
Palvelujakso 1.1.2015 –
Virkavapaalla Ei
Kaius Vuoristo
Virat ja tehtävät
Rooli Tuomari
Tuomioistuin Vakuutusoikeus
Luonne Vakituinen
Päällikkötuomari Ei
Palvelujakso 1.1.2007 –
Virkavapaalla Ei
Lars Erling Sörensen
Virat ja tehtävät
Rooli Asiantuntijajäsen
Tuomioistuin Vakuutusoikeus
Luonne Vakituinen
Palvelujakso 1.3.2019 – 29.2.2024
Virkavapaalla Ei
Rooli Asiantuntijajäsen
Tuomioistuin Vakuutusoikeus
Luonne Määräaikainen
Palvelujakso 4.3.2024 – 29.2.2028
Virkavapaalla Ei
Sidonnaisuudet kotimaassa/ulkomailla
Tyyppi Elinkeinon ja ammatin harjoittaminen – yrityksen nimi ja toimiala / Asiantuntijan tai lautamiehen päätoimi
Yritys/yhteisö Laukaan Terveyspalvelut Oy
Kuvaus Työterveyslääkäri
Voimassaoloaika 1.3.2019 – 29.2.2028
Tyyppi Luottamus- ja hallintotehtävät yrityksissä ja yhteisöissä
Yritys/yhteisö Kutke ry
Kuvaus Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry:n toiminnan varatarkastaja
Voimassaoloaika 1.3.2019 – 29.2.2024
Tyyppi Valtion virkamieslain 18§:ssä tarkoitetut sivutoimet (Asiantuntijajäsenen ja lautamiehen päätoimi)
Yritys/yhteisö Mehiläinen Forum Helsinki
Kuvaus Lääkärin vastaanotto
Voimassaoloaika 1.3.2019 – 29.2.2028
Tyyppi Valtion virkamieslain 18§:ssä tarkoitetut sivutoimet (Asiantuntijajäsenen ja lautamiehen päätoimi)
Yritys/yhteisö Terveystalo Pulssi Turku
Kuvaus Lääkärin vastaanotto
Voimassaoloaika 1.3.2019 – 29.2.2028
Myönnetyt sivutoimiluvat
Virka Asiantuntijajäsen (Vakuutusoikeus)
Tyyppi Muu sivutoimi
Tehtävä Asiantuntijajäsen
Nimennyt taho Henkilövahinkoasiain neuvottelukunta
Luvan myöntänyt tuomioistuin Vakuutusoikeus
Voimassaoloaika 1.4.2019 –
Virka Asiantuntijajäsen (Vakuutusoikeus)
Tyyppi Muu sivutoimi
Tehtävä Kirjan julkaisemiseen liittyvien vakuutusoikeuden toimialaan liittyvien artikkeleiden kirjoittaminen ja koulutustilaisuuksissa luennointi
Nimennyt taho Edita
Luvan myöntänyt tuomioistuin Vakuutusoikeus
Voimassaoloaika 22.9.2020 –
Mikko Jukka Manninen
Virat ja tehtävät
Rooli Asiantuntijajäsen
Tuomioistuin Vakuutusoikeus
Luonne Määräaikainen
Palvelujakso 1.1.2019 – 31.12.2023
Virkavapaalla Ei
Rooli Asiantuntijajäsen
Tuomioistuin Vakuutusoikeus
Luonne Määräaikainen
Palvelujakso 1.1.2024 – 31.12.2028
Virkavapaalla Ei
Sidonnaisuudet kotimaassa/ulkomailla
Tyyppi Elinkeinon ja ammatin harjoittaminen – yrityksen nimi ja toimiala / Asiantuntijan tai lautamiehen päätoimi
Yritys/yhteisö Orton Oy
Voimassaoloaika 1.1.2019 – 31.12.2023
Tyyppi Elinkeinon ja ammatin harjoittaminen – yrityksen nimi ja toimiala / Asiantuntijan tai lautamiehen päätoimi
Yritys/yhteisö Aava Oy
Voimassaoloaika 1.1.2019 – 31.12.2023
Tyyppi Elinkeinon ja ammatin harjoittaminen – yrityksen nimi ja toimiala / Asiantuntijan tai lautamiehen päätoimi
Yritys/yhteisö Eiran sairaala Oy
Voimassaoloaika 1.1.2019 – 31.12.2023
Tyyppi Muut virkaan, virkasuhteeseen tai tehtävään kuulumattomat tehtävät
Yritys/yhteisö Potilasvahinkolautakunta
Kuvaus Asiantuntijalääkäri, satunnaisia toimeksiantoja
Voimassaoloaika 1.1.2019 – 31.12.2023
Tyyppi Luottamus- ja hallintotehtävät yrityksissä ja yhteisöissä
Yritys/yhteisö Biomendex Oy
Kuvaus Tutkimusjohtaja
Voimassaoloaika 1.1.2020 –
Raimo Mikael Tuuminen
Virat ja tehtävät
Rooli Asiantuntijajäsen
Tuomioistuin Vakuutusoikeus
Luonne Määräaikainen
Palvelujakso 1.1.2019 – 31.12.2023
Virkavapaalla Ei
Rooli Asiantuntijajäsen
Tuomioistuin Vakuutusoikeus
Luonne Määräaikainen
Palvelujakso 1.1.2024 – 31.12.2028
Virkavapaalla Ei
Sidonnaisuudet kotimaassa/ulkomailla
Tyyppi Elinkeinon ja ammatin harjoittaminen – yrityksen nimi ja toimiala / Asiantuntijan tai lautamiehen päätoimi
Yritys/yhteisö XX
Kuvaus Silmätautien erikoislääkäri, ammatinharjoittaja, Y-tunnus 2755697-3
Voimassaoloaika 1.1.2019 – 31.12.2023
Tyyppi Elinkeinon ja ammatin harjoittaminen – yrityksen nimi ja toimiala / Asiantuntijan tai lautamiehen päätoimi
Yritys/yhteisö Näkö Oy
Kuvaus Helsingin kaihileikkaus ja silmätutkimuskeskus Y-tunnus 2294467-8
Voimassaoloaika 1.1.2019 – 31.12.2023
Tyyppi Elinkeinon ja ammatin harjoittaminen – yrityksen nimi ja toimiala / Asiantuntijan tai lautamiehen päätoimi
Yritys/yhteisö Kymenlaakson keskussairaala (CAREA)
Kuvaus Ylilääkäri, Silmätautien yksikkö
Voimassaoloaika 1.1.2019 – 31.12.2023
Tyyppi Luottamus- ja hallintotehtävät yrityksissä ja yhteisöissä
Yritys/yhteisö Potilasvakuutuskeskus
Kuvaus Asiantuntijalääkäri
Voimassaoloaika 1.1.2019 – 31.12.2023
Tyyppi Kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden julkisyhteisöjen luottamustehtävät
Yritys/yhteisö Kymenlaakson keskussairaala (CAREA)
Kuvaus Tutkimustoimikunnan jäsen
Voimassaoloaika 1.1.2019 – 31.12.2023
Tyyppi Muut virkaan, virkasuhteeseen tai tehtävään kuulumattomat tehtävät
Yritys/yhteisö Helsinki Retina Research Group
Kuvaus Tutkimusryhmän vetäjä
Voimassaoloaika 1.1.2019 – 31.12.2023
Tyyppi Muut sidonnaisuudet
Yritys/yhteisö XX
Kuvaus Työskentelee ammatinharjoittajana: Silmäasema / Silmäsairaala, Eiran Sairaala, Medilaser
Voimassaoloaika 1.1.2019 – 31.12.2023
Erna Lemmikki Kentala
Virat ja tehtävät
Rooli Asiantuntijajäsen
Tuomioistuin Vakuutusoikeus
Luonne Määräaikainen
Palvelujakso 1.1.2019 – 31.12.2023
Virkavapaalla Ei
Rooli Asiantuntijajäsen
Tuomioistuin Vakuutusoikeus
Luonne Määräaikainen
Palvelujakso 1.1.2024 – 31.12.2028
Virkavapaalla Ei
Sidonnaisuudet kotimaassa/ulkomailla
Tyyppi Elinkeinon ja ammatin harjoittaminen – yrityksen nimi ja toimiala / Asiantuntijan tai lautamiehen päätoimi
Yritys/yhteisö Lääkärikeskus Aava
Kuvaus Ammatinharjoittajana (KNK vastaanotto toimintaa) lääkärikeskus Aava (2 h/viikko)
Voimassaoloaika 1.1.2019 – 31.12.2029
Tyyppi Elinkeinon ja ammatin harjoittaminen – yrityksen nimi ja toimiala / Asiantuntijan tai lautamiehen päätoimi
Yritys/yhteisö Pikkujätti Myyrmäki
Kuvaus Ammatinharjoittajana 2-3 h/viikko
Voimassaoloaika 1.1.2019 – 31.12.2029
Tyyppi Elinkeinon ja ammatin harjoittaminen – yrityksen nimi ja toimiala / Asiantuntijan tai lautamiehen päätoimi
Yritys/yhteisö HUS
Kuvaus toimialajohtaja, pää ja kaulakeskus – päävirkani
Voimassaoloaika 1.5.2017 – 31.12.2029
Ivan Marinkovic
Virat ja tehtävät
Rooli Asiantuntijajäsen
Tuomioistuin Vakuutusoikeus
Luonne Määräaikainen
Palvelujakso 15.3.2021 – 31.12.2023
Virkavapaalla Ei
Rooli Asiantuntijajäsen
Tuomioistuin Vakuutusoikeus
Luonne Määräaikainen
Palvelujakso 1.1.2024 – 31.12.2028
Virkavapaalla Ei
Sidonnaisuudet kotimaassa/ulkomailla
Tyyppi Elinkeinon ja ammatin harjoittaminen – yrityksen nimi ja toimiala / Asiantuntijan tai lautamiehen päätoimi
Yritys/yhteisö Ditema Oy
Kuvaus Neurologin vastaanotto 8-16 h/kk
Voimassaoloaika 15.3.2021 –
Tyyppi Valtion virkamieslain 18§:ssä tarkoitetut sivutoimet (Asiantuntijajäsenen ja lautamiehen päätoimi)
Yritys/yhteisö Liikennevahinkolautakunta
Kuvaus Neurologian varajäsen
Voimassaoloaika 15.3.2021 –
Tyyppi Valtion virkamieslain 18§:ssä tarkoitetut sivutoimet (Asiantuntijajäsenen ja lautamiehen päätoimi)
Yritys/yhteisö FINE
Kuvaus Vakuutus- ja rahoitusneuvonta, lääkäriasiantuntija
Voimassaoloaika 15.3.2021 –
Tyyppi Muut sidonnaisuudet
Yritys/yhteisö HUS Neurokeskus, Meilahden sairaala
Kuvaus Erikoislääkärin virka, osastonylilääkärin tehtävä, Aivovammapoliklinikka ja Kuntoutustutkimusyksikkö
Voimassaoloaika 15.3.2021 –
Muutoksenhakulautakunta Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
Tehtävä Lääkärijäsen
Luonne Määräaikainen
Palvelujakso 1.1.2026 – 31.12.2030
Muutoksenhakulautakunta Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
Tehtävä Lääkärijäsen
Luonne Määräaikainen
Palvelujakso 15.1.2025 – 31.12.2025
Sidonnaisuudet kotimaassa/ulkomailla
Tyyppi Elinkeinon ja ammatin harjoittaminen – yrityksen nimi ja toimiala
Yritys/yhteisö HUS
Kuvaus Neurokeskus, Aivovammapoliklinikka ja kuntoutustutkimusyksikkö
Voimassaoloaika 1.1.2021 – 31.12.2025
Tyyppi Luottamus- ja hallintotehtävät yrityksissä ja yhteisöissä
Yritys/yhteisö Osakeyhtiö Ditema Oy
Kuvaus Toimitusjohtaja
Voimassaoloaika 1.1.2021 – 31.12.2025
Tyyppi Elinkeinon ja ammatin harjoittaminen – yrityksen nimi ja toimiala
Yritys/yhteisö Ditema Oy – lääkäripalvelut
Kuvaus oma yritys
Voimassaoloaika 1.1.2026 – 31.12.2030
Tyyppi Kuntien ja muiden julkisyhteisöjen luottamustehtävät
Yritys/yhteisö HUS, neurokeskus
Voimassaoloaika 1.1.2026 – 31.12.2030
Tyyppi Valtion virkamieslain 18§:ssä tarkoitetut sivutoimet
Yritys/yhteisö Vakuutusoikeus
Voimassaoloaika 1.1.2026 – 31.12.2030″
Herättääkö yllä olevien henkilöiden sivutoimet puolueettomuus- ja jääviyskysymyksiä? Entäpä myös erittäin maaginen ajankäytön taito ja asioiden hallinnointi suorituakseen kyseisistä lukuisista päällekkäisistä luottamus- ja asiantuntijarooleista? Käsittääkseni heilläkin on vain 24 tuntia vuorokaudessa aikaa ja muutakin elämää kuin työ.
Löin nämä tiedot eli artikkelin tekoälylle ja kysyin max 500 sanan analyysia essee tyyliin juridisessa mielessä sidonnaisuuksista, jääviydestä, puolueettomuuden vaarantumisesta ja ennen kaikkea kansalaisen oikeusturvan toteutumisesta. Lisäksi kysyin vakuutuslääkärien ja vakuutuslääketieteen soveltamisesta, sekä vaikutuksesta tavallisen kansalaisen elämään ja julkisen puolen hoitoon pääsyyn, mikäli vakuutuslääkärit kirjoittavat käypä hoito-suosituksia ja korvausohjeita edustamansa vakuutuslääketieteen näkökulmasta. Lisäksi herää kysymyksenä miten käräjä- ja hovioikeuden tuomarit voivat osallistua korvausohjeiden ja tuomioiden antamiseen eri rooleissa.
Tekoälyn vastaus:
”Hallinto-oikeudellinen vastaselitys sidonnaisuuksista, rakenteellisesta esteellisyydestä ja oikeusturvasta
1. Asian ydin ja oikeudellinen lähtökohta
Hallintolain 6 § velvoittaa viranomaisen toimimaan tasapuolisesti, puolueettomasti sekä käyttämään toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin siten, että toiminta ylläpitää yleisön luottamusta viranomaistoimintaan.
Hallintolain 27–30 §:n esteellisyyssäännökset eivät suojaa ainoastaan päätöksenteon tosiasiallista puolueettomuutta, vaan myös kansalaisten luottamusta siihen, että viranomainen toimii riippumattomasti. Erityisesti hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan mukainen niin sanottu yleislausekejääviys kattaa tilanteet, joissa jokin muu erityinen syy voi objektiivisesti arvioiden vaarantaa luottamuksen virkamiehen puolueettomuuteen.
Perustuslain 3 § turvaa tuomioistuinten riippumattomuuden ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 6 artikla oikeuden riippumattomaan ja puolueettomaan tuomioistuimeen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeuden ei tule ainoastaan olla puolueeton, vaan sen tulee myös ulospäin näyttää puolueettomalta (justice must not only be done, it must also be seen to be done). Myös perusteltu epäily puolueettomuudesta voi vaarantaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen.
Tässä asiassa sidonnaisuusrekisterin tiedot osoittavat, että Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan (HVN) jäsenillä ja asiantuntijoilla on samanaikaisia ja toisiinsa kytkeytyviä tehtäviä vakuutusoikeudessa, Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnassa, FINEssä, yksityisessä terveydenhuollossa sekä korvaussuosituksia laativissa elimissä. Tämä kokonaisuus herättää perustellun oikeudellisen kysymyksen siitä, voiko tällainen roolien päällekkäisyys objektiivisesti arvioiden vaarantaa luottamuksen päätöksenteon puolueettomuuteen.
2. Sidonnaisuuksien laatu ja oikeudellinen merkitys
Sidonnaisuusrekisterin perusteella HVN:n jäsenet ja asiantuntijat toimivat samanaikaisesti esimerkiksi
- vakuutusoikeuden tuomareina ja asiantuntijajäseninä,
- Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan puheenjohtajina tai jäseninä,
- FINE:n lääketieteellisinä asiantuntijoina,
- yksityisten terveydenhuollon yritysten ammatinharjoittajina,
- korvaussuosituksia ja lääketieteellisiä arviointiperusteita valmistelevissa toimielimissä.
Esimerkiksi lääketieteen tohtori Lars Sörensen toimii vakuutusoikeuden ylilääkärinä, HVN:n lääketieteellisenä asiantuntijana sekä yksityisen terveydenhuollon ammatinharjoittajana. Neurologian dosentti Ivan Marinkovic puolestaan toimii samanaikaisesti vakuutusoikeudessa, Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnassa, FINEssä sekä yksityisessä lääkäripalveluyrityksessään.
Yksittäiset sivutoimet eivät sellaisenaan osoita esteellisyyttä eivätkä lainvastaista menettelyä. Kuitenkin niiden yhteisvaikutus voi muodostaa sellaisen olosuhdekokonaisuuden, joka hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan näkökulmasta antaa perustellun aiheen arvioida, voiko ulkopuoliselle syntyä objektiivisesti perusteltu epäily päätöksenteon puolueettomuudesta.
3. Tuomareiden osallistuminen korvaussuositusten valmisteluun
HVN:n jäseninä ovat toimineet muun muassa hovioikeudenneuvos Vilja Hahto, käräjätuomari Riitta Savolainen sekä vakuutusoikeustuomari Kaius Vuoristo.
Vaikka HVN:n suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia normeja, niillä on käytännössä huomattava vaikutus henkilövahinkojen korvauskäytäntöön. Tästä syystä voidaan perustellusti kysyä, voiko tuomarin osallistuminen tällaisten suositusten valmisteluun ja niiden myöhempi soveltaminen lainkäytössä synnyttää objektiivisesti arvioiden perustellun epäilyn puolueettomuudesta.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä on korostettu, että arviointi kohdistuu paitsi tuomarin henkilökohtaiseen puolueettomuuteen myös siihen, voiko ulkopuoliselle syntyä perusteltu epäily tuomioistuimen riippumattomuudesta. Tämän vuoksi rakenteelliset kaksoisroolit voivat oikeudellisesti olla merkityksellisiä, vaikka yksittäisessä asiassa varsinaista esteellisyyttä ei lopulta todettaisikaan.
Kyse ei siten ole ensisijaisesti yksittäisen tuomarin henkilökohtaisesta toiminnasta, vaan siitä, millaisen vaikutelman koko järjestelmän rakenne antaa kansalaisen näkökulmasta.
4. Vakuutuslääketieteen vaikutus korvausjärjestelmään
HVN:n lääketieteelliset asiantuntijat toimivat samanaikaisesti vakuutusoikeudessa, muutoksenhakuelimissä, vakuutusjärjestelmän asiantuntijatehtävissä sekä yksityisessä terveydenhuollossa.
Vakuutuslääketiede ei Suomessa ole itsenäinen lääketieteen erikoisala, vaan vakuutusjärjestelmässä sovellettava lääketieteellisen arvioinnin menetelmä. Tästä huolimatta voidaan perustellusti kysyä, muodostuuko järjestelmätasolla tilanne, jossa sama asiantuntijapiiri osallistuu
- korvaussuositusten valmisteluun,
- syy-yhteyden arviointiin,
- muutoksenhakuelinten asiantuntijatoimintaan,
- sekä muuhun korvausjärjestelmää ohjaavaan päätöksentekoon.
Mikäli näin on, voi ulkopuoliselle syntyä vaikutelma siitä, että sama asiantuntijaverkosto vaikuttaa korvausprosessin useisiin eri vaiheisiin. Tällainen vaikutelma on oikeudellisesti merkityksellinen arvioitaessa objektiivista puolueettomuutta sekä kansalaisten luottamusta järjestelmään.
5. Tehtävien päällekkäisyys ja hyvän hallinnon vaatimukset
Sidonnaisuusrekisteristä ilmenee useilla henkilöillä olevan samanaikaisesti lukuisia asiantuntija-, luottamus- ja sivutoimia sekä tuomioistuin- ja ammatinharjoittajatehtäviä.
Runsaat sivutoimet eivät sellaisenaan merkitse esteellisyyttä. Ne voivat kuitenkin herättää perustellun kysymyksen siitä, onko virkatehtävien asianmukainen hoitaminen, huolellinen valmistelu ja riittävä perehtyminen kaikkiin käsiteltäviin asioihin käytännössä mahdollista.
Hyvän hallinnon näkökulmasta kyse on ennen kaikkea luottamuksesta viranomaistoiminnan laatuun ja riippumattomuuteen eikä yksittäisten henkilöiden työkyvyn arvioinnista.
6. Rakenteellinen puolueettomuus ja kansalaisen oikeusturva
Tämän asian ytimessä ei ole väite yksittäisten henkilöiden epäeettisestä tai lainvastaisesta toiminnasta.
Oikeudellinen kysymys on laajempi: voiko sama asiantuntijaverkosto osallistua samanaikaisesti korvaussuositusten valmisteluun, lääketieteelliseen arviointiin, muutoksenhakuelinten asiantuntijatyöhön sekä tuomioistuimissa tapahtuvaan lainkäyttöön siten, ettei kansalaiselle synny perusteltua epäilyä järjestelmän puolueettomuudesta.
Hallintolain 6 §, hallintolain esteellisyyssäännökset, perustuslain 3 § sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla edellyttävät, että oikeudenkäytön ja hallinnon rakenteet eivät ainoastaan ole puolueettomia, vaan myös näyttävät sellaisilta ulkopuolisen objektiivisen tarkastelijan näkökulmasta.
7. Johtopäätös
Sidonnaisuusrekisterin tiedot osoittavat, että HVN:n jäsenillä ja asiantuntijoilla on laaja, päällekkäinen ja toisiinsa kytkeytyvä tehtäväkokonaisuus, joka ulottuu korvaussuositusten valmistelusta vakuutusoikeuteen, muutoksenhakuelimiin, vakuutusjärjestelmän asiantuntijatehtäviin sekä yksityiseen terveydenhuoltoon.
Vaikka nämä sidonnaisuudet eivät sellaisinaan osoita lainvastaista menettelyä tai automaattista esteellisyyttä, niiden määrä, laatu ja keskinäinen limittyminen muodostavat vakavan ja oikeudellisesti arvioitavan kysymyksen rakenteellisesta puolueettomuudesta.
Kokonaisuus voi objektiivisesti arvioiden synnyttää perustellun epäilyn päätöksenteon riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta. Tämän vuoksi sidonnaisuuksien merkitys tulee arvioida hallintolain 6 §:n, hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan, perustuslain 3 §:n sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan valossa.
Oikeusvaltiossa kansalaisten luottamus oikeudenkäyttöön perustuu siihen, että järjestelmä on paitsi tosiasiallisesti riippumaton myös objektiivisesti arvioiden sellainen, ettei sen rakenteista synny perusteltua epäilyä puolueettomuuden vaarantumisesta. Juuri tämän luottamuksen turvaaminen on esteellisyyssäännösten ja hyvän hallinnon periaatteiden keskeinen tarkoitus.”
Tekoälyn vastauksiin ei ole luottaminen ilman faktojen tarkastusta. Näistä edellä mainituista nimistä ovat hyvinkin tuttuja vakuutuslääketieteen puolestapuhujina useasti korvauspäätöksiin asiantuntijalausuntoja antaneet erityisesti Mikko Manninen ja Ivan Marinkovic. Vakuutuslääketieteellisesti Mannisen hylkäykset CRPS-kipuoireyhtymiin asiantuntijalääkärinä lausuntoineen ovat mielestäni ohi Mannisen oman lääketieteellisen asiantuntijuuden. Tämä siis oma mielipiteeni. Marinkovic on ainakin näkemissäni lausunnoissaan puoltanut lähes poikkeuksetta vakuutusyhtiön vakuutuslääkärin kantaa.. korjaan eli vakuutusyhtiön ainakin hylkäävää päätöstä.
Neurologian erikoislääkäreistä vakuutuslääkäreinä ja heidän antamistaan lausunnoista hieman ajatuksiani. LähiTapiolalla on käsittääkseni vain yksi neurologi käytössään, jolloin hän ei voi käsittääkseni antaa vakuutuslääkärinä samaan syy-yhteyteen lausuntoa, mikäli sama syy-yhteys on vastuu- ja tapaturmavakuutuksissa päätöstä odottamassa. Tulee LähiTapiolassa ongelma, mutta koska tilalle kelpaa lain mukaan laillistettu lääkäri, voidaan ottaa käyttöön esim. 75-vuotias ortopedi ja hänhän toistaa kuin papukaija käytännössä todella yllättäen samat lauseet kuin yhtiön ainut neurologi kieltäen syy-yhteyden. Laillistettu lääkäri siis todellakin riittää lain mukaan asiantuntijalääkäriksi, mutta tuskin tällä kirjauksella nyt sentään eri alan asiantuntijalääkäriä tarkoitetaan? Vai oliko se niin, että kyllä urologi voi helposti vaikean aivovamman kiistää? Tai ei se gynekologia kummempaa tarvitse, mikäli täytyy ottaa asiantuntijalääkärinä kantaa lihanleikkajaan ammattitautiin? Olikos se nyt kirjattu sinne vakuutuslääketieteen oppikikirjaan näin? Kysykää sitä esim. täältä Tervetuloa Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistys ry:n kotisivuille – Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistys ry tai täältä Suomen Liikennelääketieteen yhdistys
Minulle tutuin näistä lääkäreistä on Lars Sörensen. Hän otti vakuutusoikeuden päätöksessä asiantuntijaroolin lääketieteelliseen asiaan osa-aikaisuuden korvattavuuteen, vaikka valitukseni koski vuosityöansiota. Hän lausui näin: ”Korhosen vasemman silmän oireiden voidaan arvioida vaikuttavan hänen työkykyään alentavasti erityisesti pitkäkestoista silmätarkkuutta vaativissa ja muissa näköä erityisesti rasittavissa työtehtävissä. Ottaen kuitenkin huomioon, että tavanomaisella tulehduskipulääkityksellä (esimerkiksi Burana) kipuoireiden on kuvattu väistyvän, minkä lisäksi lokakuussa 2021 laaditun lääkärintodistuksen perusteella tietokoneella tehtävää työskentelyä on Korhosen tapauksessa pyritty työtehtävien osalta vähentämään aiemmasta, ja lisäksi myöhemmin helmikuussa 2023 laaditun lääkärinlausunnon perusteella marraskuun 2021 toisesta viikosta alkaen työtä on edelleen vahvasti muokattu siten, että tarkkaa katselemista sisältävää työtä on pyritty välttämään, vakuutusoikeus katsoo, että Korhosen on ajanjaksolla 1.10.2021 – 30.9.2022 arvioitava olleen kykenevä vasemman silmän oireistosta huolimatta työskentelemään nykyisessä työssään täydellä työajalla kohtuullisen lievällä haitalla eikä siten myöskään lyhennetyn 60 prosenttisen työajan tarpeen 1.10.2021 – 14.11.2021 ja sairausloman tarpeen 5.8. – 12.8.2022 voida katsoa johtuneen tapaturmavammasta. Arvioissaan vakuutusoikeus on huomioinut myös sen, ettei silmäliiketutkimuksessa tai VOG-tutkimuksessa ole havaittu oirekuvaa selittäviä objektiivisia löydöksiä ja myöskään tammikuussa 2021 tehdyissä silmätutkimuksissa ei ole havaittu merkityksellisiä tavanomaisesta poikkeavia löydöksiä.”
Lars Sörensen on ollut ratkaisukokoonpanossa antamassa lääketieteellistä lausuntoa. Vakuutusoikeus ei pyytänyt Valtioneuvoston vakuutusoikeuteen nimittämiltä asiantuntijalääkäreiltä eli kivun asiantuntijalääkäriltä, eikä silmätautiopin asiantuntijalääkäriltä asiantuntijalausuntoa. He pyysivät yhdeksän LähiTapiolan vakuutuslääkärin, jotka ovat kaikki ortopedeja, lausuntoja tukemaan Larsin puollon ortopedeille. Täältä nykyiset nimitykset Tehtävään määrääminen OM/2023/25 – Oikeusministeriö
Larshan on itse työterveyslääkäri. Mikäli hänen lausuntoaan tulkitaan lääketieteellisesti niin miten helvetissä voi tuollaista suoraan sanottuna paskaa edes suoltaa? Lausunnon lopussa viitatut tutkimukset on tehty todistamaan, että akkomodaatiojärjestelmän vaurio on edelleen syy-yhteytenä olemassa ja siitä aiheutuva krooninen kipu lisääntynyt silmätarkassa uudessa työssä, eikä uusia löydöksiä uusista ongelmista ole todettavissa tehtyjen uusien tutkimusten jälkeen. Näillä tutkimuksilla varmistettiin ettei kyse ole muusta kuin Tamlan 11/2015 antamasta lääketieteellisestä syy-yhteydestä. Se kuitenkin mystisesti katosi ammatillisen kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen syy-yhteyttä ei enää ole ollut.
Akkommodaatiojärjestelmän vauriota ei voida todeta silmänliiketutkimuksella eikä VOG‑tutkimuksella, koska nämä menetelmät mittaavat silmäliikkeitä, eivät linssin tarkennusjärjestelmän toimintaa. Tätä on vakuutuslääketiede ja vakuutuslääkäritoiminta kaikessa synkkyydessään. Miten helvetissä tämä voi olla mahdollista, että vakuutusoikeudessa neuro-oftalmologista vammaa arvio työterveyslääkäri? Täysin laitonta.Samoin kuin silmäortopedien käyttö vakuutusyhtiössä asiantuntijalausuntoja antamassa silmävammoista.
Mitä luulette mitä mieltä minä olen näistä henkilöasian neuvottelukunnan henkilöistä ja heidän sidonnaisuuksistaan? Vakuutuslääketiede on tekoälytiedettä. Se ei ole lääketiedettä.
Tässä artikkelissa nousee esiin myös oikeusministeriön rooli vakuutuslääketieteen tukijana. Sosiaali- ja terveysministeriö eli STM on jo käsitelty näissä artikkeleissani
-Toni
