Talvikelien myötä työmatkatapaturmat liukastumisten vuoksi ovat nyt ajankohtaisia jokapäiväisinä onnettomuuksina. Suomessa sattuu vuosittain yli 20 000 työtapaturmaa liukastumisen, kompastumisen tai kaatumisen seurauksena.
Kaksi aiempaa kirjoitustani aiheesta:
Mikäli liukastut työmatkalla, kuka korvaa aiheutuneet vahingot? – Toni Korhonen
Samat vahingonkorvausvastuulliset asiat koskevat työtapaturmavakuutuksen osalta kaikkkia työmatkalla tapahtuneita vahinkoja kuten esim. kotirapun portailla kompurointeja, nilkan muljahduksia tai liikenneonnettomuuksia polkupyörällä, potkulaudalla tai autolla.
Miksi lakisääteistä työtapaturmavakuutuslain mukaista korvausta päivän selviin työmatkatapaturmiin ei vakuutusyhtiöiden tahoilta myönnetä? Kyseessä on pääosin kaksi tekijää joihin vakuutusyhtiö vetoaa: lääketieteellinen syy-yhteys puuttuu aiheutuneisiin vammoihin, sekä toisena kohtana oikeudellinen syy. Korvausten eväämistä tukemaan keksityn vakuutuslääketieteen tarkoituksena on tuottaa vakiintuneita korvauskäyntäntöjä mahdollistaen vakuutusyhtiöille vähemmän korvattavia vahinkotapahtumia kasvattamaan liiketoiminnan voittoja.
Vakuutusyhtiön pääperiaatteet korvattaessa työmatkatapaturmaa:
”Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, onko hoitoon hakeutumisessa viivettä? Vahingon sattumistapa (vammamekanismi ja energia) sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet.
Seurauksen ja tapaturman välillä on oltava syy-yhteys. Syy-yhteys on useimmissa tapauksissa selvä, esimerkiksi veitsen osumisesta käteen aiheutuu haava. Vaikeammissa tapauksissa tarvitaan todennäköisyysharkintaa. Tällöin arvioidaan esimerkiksi sitä, onko tapaturma ollut voimakkuudeltaan riittävä ja mekanismiltaan sopiva aiheuttamaan juuri kyseisen vamman tai sairauden. Syy-yhteysharkinta perustuu lääketieteelliseen tietämykseen sekä kokemukseen vammojen syntymekanismeista.”
Vakuutusyhtiöiden käyttämä esimerkki syy-yhteyden puuttumisesta
”Työntekijä horjahtaa tikkailta ja ottaa oikealla kädellä kiinni tikkaista. Käsi vääntyy ulkokiertoon, ote lipeää ja työntekijä putoaa maahan. Tapahtuman seurauksena työntekijän olkapää kipeytyy ja olkapäässä todetaan kiertäjäkalvosimen repeämä. Olkapääkivun ilmeneminen heti tapahtuman jälkeen ei yksinään riitä syy-yhteyden syntymiseen tapahtuman ja olkapäässä todetun repeämän välille. Käden
vääntyminen ulkokiertoon ei ole energialtaan riittävä aiheuttamaan olkapäähän kiertäjäkalvosimen repeämää. Tapahtumasta aiheutuu enintään venähdysvamma. Syy-yhteys tapahtuman ja repeämän välillä todennäköisemmin olisi ollut, jos työntekijä olisi jäänyt roikkumaan pelkästään oikean käden varaan.” (TVK, tvk.fi/korvaaminen)”
Eli, vaikka hoitava lääkäri toteaa kiertäjäkalvosimen repeämän heti tapaturman jälkeen, voi vakuutuslääkäri kumota syntyneen vamman toteamalla vammamekanismin olevan riittämätön aiheuttamaan kyseistä vammaa. Perustuen mihin? Mikäli vammamekanismi olisikin selviö aiheuttamaan vamman, vakuutusyhtiö käytää tämän jälkeen selityksenä esim. iän tuomaa rappeumaa tai syntyperäisyyttä evätäkseen korvaukset. Todennäköisempää siis on vakuutuslääkärin mukaan, että vamma ei aiheutunutkaan vahinkotapahtumassa, mikäli kyseinen vamma aiheuttaa vakuutusyhtiön taholle vuosien, ehkä lopun elämän korvausvastuun. Akillesjänteen katkeaminen on toinen hyvä esimerkki. Vakuutuslääkärin mukaan terve akillesjänne ei muka voi katketa vahinkotapahtuman seurauksena. Ei, vaikka kyseessä olisi nuori henkilö.
Työmatkatapaturmien korvauksissa ongelmaksi nousee usein se, miten tapaturman uhri toimii heti vahingon jälkeen ja miten vahinkotapahtuma raportoidaan. Eli mikäli annetaan pienikin mahdollisuus vakuutusyhtiölle korvausten hylkäämiseen, se käytetään hyväksi poikkeuksetta. Kun tapaturman tapahtumakuvaus on puutteellinen jättäen jotakin epäselväksi, vakuutusyhtiö käyttää tätä helposti perusteena kieltäytyä korvauksista.
Hoitavan lääkärin kirjaukset ovat äärimmäisen tärkeitä, koska vakuutusyhtiössä tartutaan lausunnon sanamuotoihin aina, kun sanoihin viittaamalla voidaan kieltää korvausten maksu. Koskaan ei sanamuotoihin pyydetä vakuutusyhtiön taholta tarkennuksia, vaan asiat halutaan asiakirjatodistelun pohjalta kerran kirjattuna pitää ns. kiveen hakattuna yhtenä totuutena. Eli kirjattu väärä sanamuoto ei aiheuta vakuutusyhtiön taholta asian tarkastusta, mikäli se on korvauspäätöstä tehtäessä ”pakokeinona” korvausvastuulle.
Tako eli Tapaturma-asiain korvauslautakunta painottaa lääkärin ammattitaitoa osata kirjata työtapaturman jälkeisen ensimmäisen lääkärikäynnin lausuntoon asiat oikein. Miten vammautunut asian voi tietää paremmin? Kyse on perusasiasta kirjata lausuntoon oikein tapahtuneet asiat ja järjestää jatkotutkimukset vammautuneelle. Ei arvailla tai kirjata ympäripyöreitä oletuksia. Jokainen varmaan ymmärtää mikä on lääkärinlausunnon taso, mikäli kyseinen lääkäri toimii sivubisneksenä vakuutuslääkärinä?
Takon lakisääteisenä tehtävänä on edistää työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen korvauskäytännön yhtenäisyyttä. Tapaturma-asiain korvauslautakunta antaa yleisohjeita ja lausuntoja. Pitää kuitenkin muistaa oleellisin asia: kyseisessä instanssissa toimivat asiantuntijalääkärit ja lakimiehet ovat vakuutusyhtiöiden palveluksessa ja käsittelevät toistensa asioita ristiin. Istuvat siis palkanmaksajiensa edustajina yhtenäistämässä korvauskäytäntöjä vakuutusyhtiöiden eduksi ”riippumattomina” ja ”puolueettomina”. Nautien leivoksia samassa kahvipöydässä ja käyden samoja vakuutuslääketiedettä tukevia korruptiokoulutuksia. Miten tämä on mahdollista? #korruptio
Pitäisikö siis vammautuneen valehdella ja liioitella vammojaan ja aiheutuneen vahingon vammamekanismia? Sehän olisi vakuutuspetos eli ei tietenkään. Vammautunut saapuu lääkärin vastaanotolle rehellisesti työtapaturmassa työkykynsä menettäneenä ja luottaa ammattitaitoiseen hoitavaan lääkäriin niin hoidon kuin lausunnonkin suhteen.
Toisin päin se ei vakuutuspetos ole, kun vakuutuslääkäri kirjoittelee omiaan kiistäen syy-yhteyden ja evää satojen tuhansien tai jopa miljoonien korvaukset vain saadakseen itse korvauksia tekemästään työstään. Näillä vakuutusyhtiön omilla ”vakiintuneilla korvauskäytännöillä” ja perusteilla vakuutusyhtiö välttää korvausten maksamisen, vaikka kyse on lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvasta velvollisuudesta korvata työtapaturmasta aiheutuneet vammat.
Korvausten eväämisen jälkeen vaihtoehdoksi jää valittaminen korruptoituneeseen muutoksenhakujärjestelmään. Valittamisen luvatussa maassa. Valittaminen on usein täysin turhaa, koska muutoksenhaku työtapaturma- ja ammattitautiasioissa on korruption syvintä ydintä virkamiesten ja ministeriöiden suojeluksessa. Asian voi viedä myös petoksena poliisille, mutta asia ei tule syyttäjälle asti ja syyttämiseen asti etenemään. Toki asian voi sen jälkeen viedä omakustanteisesti ns. vakuutusyhtiön edustajaa ja samalla virkamiesverkostoa vastaan, johon valtio antaa tukensa eli turpaan tulee varmasti. Järjestelmä ei kestä tätä vaihtoehtoa, mutta eihän tätä ole todellisuudessa testattu. Tätä varten tarvitsemme yhdistyksen. Onkohan sellainen tulossa? Aika näyttää. Kukakohan sen voisi perustaa? Minulla on ajatus kuka se voisi olla.
Eli käytännössä valittaminen ja todennäköisesti ajan haaskaaminen on ainoa vaihtoehto, mikäli haluaa taistella oikeuden toteutumisen puolesta. Tässä muutama artikkelini vinkkinä heille, jotka eivät asiaansa halua luovuttaa:
7 pointtia miksi vakuutusoikeuteen ei kannata valittaa – Toni Korhonen
Työmatkatapaturman uhri toimii juuri hyvin usein kuten esim. LähiTapiola neuvoo verkkosivuillaan Työtapaturma tai työmatkalla sattunut tapaturma | LähiTapiola
”1. Hakeudu tarvittaessa lääkäriin
Jos vammasi vaatii hoitoa ja sinulla on käytettävissäsi työterveyshuollon palvelut, ota ensisijaisesti yhteyttä sinne. Voit mennä lääkäriin myös LähiTapiolan kumppanille Terveystaloon. Kiireellisissä tapauksissa voit mennä mihin tahansa päivystävään lääkäriin. Ilmoita käynnin yhteydessä hoitolaitokseen työnantajan nimi ja vakuutusyhtiö.
2. Ilmoita vahingosta työnantajallesi
Ilmoita vahingosta heti työnantajallesi. Työnantaja tekee vahinkoilmoituksen, jonka jälkeen saat puhelimeesi vakuutustodistuksen, jossa on tiedot vakuutuksestasi. Otamme vahinkosi käsittelyyn ja olemme sinuun yhteydessä, jos tarvitsemme lisätietoja.
3. Maksusitoumus
Hoitava lääkärisi pyytää tarvittaessa maksusitoumusta jatkohoitoasi varten. Ilmoitamme sinulle päätöksestä puhelimitse tai tekstiviestillä.
4. Ilmoita kuluista tai ota yhteyttä meihin
Jos sinulle on aiheutunut jo kuluja, voit ilmoittaa niistä sähköisellä lomakkeella. Jos sinulla on kysyttävää voit olla yhteydessä meihin sähköpostitse.”
Työsuojeluhallinto ohjeistaa näin Työtapaturmat – Tyosuojelu.fi – Työsuojeluhallinto
”Kerro työtapaturmasta esimiehelle ja varmista, että tapaturmailmoitus täytetään.
Jos sinulle sattuu työtapaturma, ilmoita siitä heti työnantajallesi tai lähimmälle esimiehellesi. Häneltä saat vakuutustodistuksen, jolla saat vammaasi hoitoa maksutta esimerkiksi terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Jos vakuutustodistus ei ole mukanasi, joudut itse maksamaan hoidon ja lääkkeet. Tällöin maksamasi kulut korvataan kuitteja vastaan vakuutusyhtiöstä.
Korvauksen haku käynnistyy, kun työnantajasi lähettää vakuutusyhtiölleen tapaturmailmoituksen. Pidä huoli, että työnantajasi saa kaikki tarpeelliset tiedot ilmoituksen täyttämistä varten. Varmista myös, että työnantajasi on täyttänyt ja lähettänyt tapaturmailmoituksen. Hoitava lääkäri lähettää tarvittavan lääkärintodistuksen suoraan vakuutusyhtiöön.
Jos työnantaja ei tee tapaturmailmoitusta, voit saattaa korvausasian vireille itse. Tee vakuutusyhtiölle kirjallinen ilmoitus, josta käyvät ilmi henkilötietosi, työnantajan nimi ja osoite sekä se, missä, milloin ja miten tapaturma sattui.
Tapaturmailmoitus tehdään siihen vakuutusyhtiöön, josta työnantaja on ottanut vakuutuksen. Vakuutusyhtiön nimen ja osoitteen on oltava näkyvissä työpaikalla esimerkiksi ilmoitustaululla. Jos et saa selville oikean vakuutusyhtiön nimeä, voit tehdä ilmoituksen mihin tahansa tapaturmavakuutusyhtiöön.
Jos työnantajalla ei ole vakuutusta, Tapaturmavakuutuskeskus huolehtii korvausasian käsittelystä ja korvauksen maksamisesta.”
Sekä vakuutusyhtiö LähiTapiolan, että työsuojeluhallinto ohjeistavat ns. vähän sinne päin. Miksi ohjeistus ei ole 100% oikein? Koska halutaan, että asiassa sattuisi tulevan korvauskäsittelyn kannalta virheitä, joiden perusteella korvaukset voitaisiin evätä. Eikö työsuojeluhallinnon tulisi ohjeistaa oikein?
Käydään esimerkkinä läpi työmatkatapaturma, jossa vahinkotapahtumana on liukastuminen, kaatumisen seurauksena solisluun katkeaminen, sekä pään lyöminen katuun. Pidetään tämän esimerkkitapauksen tilannetta korvausvastuun osalta vain ja ainoastaan työtapaturmavakuutuksen kautta korvattavana työtapaturmana eli ei oteta mukaan muita mahdollisia korvausvelvollisia tahoja.
Tässä omat ohjeeni. Edelleen esitän tässäkin asiassa, kuten kaikissa artikkeleissani omat näkemykseni ja huomioni. Niitä voi halutessaan oman harkintansa mukaan hyödyntää omalla vastuulla.
Näin toimit työmatkatapaturman sattuessa ja tiedät mitä tuleman pitää korvauskäsittelyn suhteen. Työmatkatapaturmana liukastuminen; pään lyöminen, solisluun katkeaminen
- Liukastuttuasi työmatkalla on tärkeintä hakeutua hoitoon heti vakavan tapaturman jälkeen. Soitto 112 ja ambulanssi onnettomuuspaikalle. Joko omatoimisesti soittamalla tai sitten sivullisen/ silminnäkijän toimesta. Tutkimuksiin aina varmuuden vuoksi.
- Onnettomuuspaikan olosuhteet on syytä dokumentoida tarkasti eli sanallisesti ja valokuvin. Aluehallintovirasto eli AVI ei tutki työmatkatapaturmia, joten dokumentointi tulee suorittaa ns. omatoimisesti eli tässä tapauksessa tarvittaessa sivullisten/ ambulanssihenkilökunnan avulla. Ota mahdolliset sivullisten yhteystiedot ylös.
- Ilmoitus työnantajalle vahinkotapahtumasta hoitoon pääsyn varmistuttua. Saadessasi työnantajalta ohjeita älä automaattisesti kuvittele, että työnantajasi/esimiehesi tietää tarkkaan miten toimia tai neuvoo oikein. Työnantajalla on ilmoituksesi jälkeen velvollisuus ilmoittaa työtapaturmasta vakuutusyhtiölle viipymättä, viimeistään kymmenen päivän kuluessa siitä, kun työnantaja on saanut tiedon tapaturmasta. Työtapaturmailmoitus työsuojeluviranomaiselle – Aluehallintovirasto – Suomi.fi Ilmoitus tehdään vakuutusyhtiön tarjoamalla lomakkeella tai sähköisessä järjestelmässä. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot tapaturman ajankohdasta, tapahtumapaikasta, olosuhteista sekä työntekijän henkilötiedot ja kuvaus vammoista. Huom! Tarkasti, yksityiskohtaisesti ja oikein! Työtapaturma- ja ammattitautilaki | 459/2015 | Lainsäädäntö | Finlex
- Ambulanssikyydillä yliopistolliseen keskussairaalaan jatkotutkimuksiin. Siellä sinut tutkitaan oletetusti parhaiten. Solisluun katkeaminen ja pään lyöminen ovat tärkeimmät, mutta kaatumisessa on voinut sattua muutakin heti huomaamatonta, joten eli mikäli esim. kyynärpää tai peukalo oireilee, niin kyseiset tuntemukset on myös tutkittava ja raportoitava. Jälkeenpäin asioiden syy-yhteyttä on vaikea todistella eli ennemminkin perusteelliset tutkimukset kuin vähätellen sinne päin.
- Ensimmäinen hoitokäynti on korvausten saamisen kannalta oleellisin. Jälkeenpäin havaitut muihin vammoihin liittyvät lausunnot kiistetään vakuutuslääkärin toimesta lähes poikkeuksetta, vaikka todennäköisyys on onnettomuuden seurauksena. Vammojen ja oireiden pahenemisen kiistäminen on myös vakuutuslääkäriltä odotettavissa. Korvausten saamisen edellytyksenä on osaava hoitava lääkäri ja vieläpä sellainen, joka ei ole vakuutuslääkärinä ottamassa vastaan edustamansa vakuutusyhtiön tapaturmavakuutusasiakasta. Tämäkin on vaiettu totuus, jota kukaan ei uskalla edes ammattiliitoissa nostaa julkisesti esiin.
- Kaikki ensimmäiseen hoitokäynnin tutkimuksiin liittyvät kulut ovat sinulle maksuttomia. Työtapaturmavakuutus ja työnantaja huolehtivat kuluista, olit sitten yksityisellä tai julkisella terveysasemalla. Hakeudu parhaaseen mahdolliseen hoitopaikkaan saamaan parhaat mahdolliset tutkimukset ja hoidot.
- Kun kyseessä on pään lyöminen ja mahdollinen niskan retkahdusvamma tai aivovamma, tulee tutkimukset oikeista kuvantamisista lähtien ja vamman alkuajan hoito-ohjeistuksesta alkaen tehdä oikein. Tarvitset solisluuvammaasi ortopedian erikoislääkärin ja päävammaasi neurologin. Neurologin, joka osaa mm. niskan retkahdusvammoja hoitaa ja ymmärtää tapaturman vakavuuden. Huom! Vakuutuslääkärin ei sen sijaan tarvitse olla alan erikoislääkäri, eikä vakuutuslääkärin tarvitse diagnosoida kumoamaansa hoitavan lääkärin lausuntoja. Vakuutuslääkärin lausuntona riittää pelkkä sana ei syy-yhteyden kiistämiseen ja tällöin korvaukset tullaan eväämään. Tämä varoituksen sanana henkilövahinkojen korvausasioissa.
- Tapaturmassa sattuneet vammat tulee hoitaa kuntoon eli älä toteuta ”kyllä tämä tästä” ajatusmaailmaa tai vähättele vammojen laatua. Älä myöskään ajattele olevasi niin tärkeä työntekijä, että sinun tulisi mennä vammoista huolimatta kiukulla töihin. Älä anna vakuutusyhtiölle tulkintamahdollisuutta, että oletkin jo työkykyinen ellet sitä 100% ole.
- Töihinpaluu tapahtuu terveyden, hoitavien lääkärien ja vakuutusyhtiön ehdoilla. Artikkelini Tapaturmalain mukainen ammatillinen kuntoutus/ uudelleenkoulutus on suuri vedätys. Uusi koulutus tekee vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan terveeksi – Toni Korhonen , sekä Miksi työtapaturman uhri tai ammattitautiin sairastunut joutuu taistelemaan lakisääteisistä korvauksista yksin? Miksi työnantaja toteaa työtapaturman olevan sinun ja vakuutusyhtiön välinen asia? – Toni Korhonen avaavat kokonaisuutta, mihin vakavaan työtapaturmaan joutunut tai ammattitautiin sairastunut joutuu lähes poikkeuksetta.
- Mikäli olet vakuutusyhtiölle vahinkotapahtuman korvauksia arvioitaessa ja ennakoitaessa mahdollinen jatkuvaluonteinen kallis kuluerä määrittelemättömäksi ajaksi tulevaisuuteen, korvauksesi evääminen on vakuutusyhtiössä prioriteetti numero yksi. Ei siis todellakaan vahinkojen korvaaminen vakuutusehtojen mukaisesti. Tyypillisesti vakuutusyhtiö kiistää työtapaturmakorvaukset 3 viikon tai viimeistään 3 kuukauden jälkeen vahinkotapahtumasta.
Tässä siis omat ohjeeni ja miten itse toimisin vastaavassa työmatkatapaturmassa. Kokemukseni kautta voin todeta, että sama kaava korvauskäytännöissä ja vammautuneen kohtelussa toistuu ikävä kyllä liian usein. Mikäli vahinkotapahtuman uhri ei osaa suomen kieltä hyvin, voi jokainen kuvitella tilanteen mahdottomuuden mennä vahinkotapahtuman raportoinnissa ja lääkärikäynneissä kirjauksineen lähellekään oikein.
Miten tähän epäoikeudenmukaisuuteen saadaan korjaus? Järjestelmän rakenteita ei tulla muuttamaan. Jokainen yksittäinen tapaus on kuitenkin mahdollista hoitaa oikeudenmukaisesti. Luovuttaminen ei ole vaihtoehto.
-Toni
