Liiketoiminnassaan vakuutusyhtiön myymä työtapaturmavakuutus on ollut vuosien saatossa kannattamaton tuote, joka pitää muiden tuotteiden ohessa myydä työnantajayritykselle pakettina. Niistä saadut maksut tulee sijoittaa hyvin, jotta tämän sivutuotteen tappiot saadaan kuitatuksi. Työtapaturmavakuutuksen tarjoaminen on pakollista, sillä ilman sitä ei työnantaja muitakaan vakuutuksia vakuutusyhtiöltä ostaisi. Finanssivalvonnan tekemästä tutkimuksesta voit lukea täältä lisää Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen tilastotutkimus 2015-2019
Tässä linkki finanssivalvonnan uusimpaan tutkimusdataan Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen tilastotutkimus 2019–2023”Finanssivalvonta tekee vähintään kolmen vuoden välein tilastollisen tutkimuksen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen (TyTA) kannattavuudesta, vakuutusmaksujen kehityksestä ja markkinaosuuksista. Tutkimukseen liittyy yhteenvetotaulukko yhtiöiltä kerätyistä tiedoista sekä tiedosto yhtiökohtaisista tuloksista tunnuslukuineen.”
Yhteenvetona työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on nykyisellään taloudellisesti erittäin kannattavaa liiketoimintaa vakuutusyhtiöille. Kokonaistulos on ollut jyrkässä kasvussa 5 vuoden ajan. Suuri osa tuloksesta syntyy sijoitustuotoista ja varausmuutoksista, mutta myös ilman niitä tulos on vakaasti positiivinen. Korvauskulut ovat hallinnassa tai jopa laskussa, mikä voi viitata tiukkaan korvauspolitiikkaan. Liikekulut eivät ole kasvaneet maksutuottojen mukana, mikä tukee tuloksen nousua. Olin itse siinä kuvitelmassa erään artikkelin luettuani, että työtapaturma- ja ammattitautivakuutukset ovat huono ja kannattamaton bisnes, mutta tämä raporttihan todistaa, että 5 vuoden keskiarvo vakuutusmaksuista on n. 566 milj. € ja vastaavasti korvaukset 5 vuoden keskiarvona on n. –355 milj. €. Korvauksia maksetaan vähenemissä määrin jatkossakin, koska kyseessä ovat voittoa tavoittelevat pörssiyhtiöt.
Vuosi
Vakuutusmaksutuotto
Korvauskulut
Erotus (Tuotto − Kulut)
2019
592,9
705,8
–112,9
2020
559,5
439,9
+119,6
2021
564,3
385,8
+178,5
2022
564,9
–29,0*
+593,9
2023
549,4
275,3
+274,1
Vuosina 2012-2016 olivat korvaussummat työtapaturmien ja ammattitautien osalta hieman eri näköiset kuin suunta mihin ollaan menossa:
Vuosi
Vakuutusmaksutuotto
Korvauskulut
Erotus (Tuotto – Kulut)
2012
605 218
534 760
+70 458
2013
616 646
508 946
+107 700
2014
586 130
542 898
+43 232
2015
596 286
590 515
+5 771
2016
562 046
479 416
+82 630
Eli maksamalla korvauksia vähemmän tienaat enemmän. Helppoa. Mielenkiintoista on, että vakuutusmaksu saatavat laskevat vuosittain hieman, mutta korvauskulut vastaavasti jyrkästi pienenevät. Vakuutuslääketiede ja järjestelmä toteutuu halutusti. Se ei tarkoita, että henkilövahingot korvataan kuten lain ja lääketieteen mukaisesti kuuluisi.
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen hinnoittelu perustuu vapaaseen kilpailuun. Työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetyt periaatteet vakuutuksen hinnalle ovat riski- ja kustannusvastaavuus, kohtuullisuus- ja turvaavuusperiaate, vakuutuksenottajien tasapuolinen kohtelu, sekä työturvallisuustyöhön kannustaminen. Jokaisella vakuutusyhtiöllä on vakuutusmaksuilleen omat maksuperusteet omine sovelluksineen. Nämä tiedot ovat tietenkin salaisia eli eivät kestä päivänvaloa. Maksuperusteet eivät siis ole julkisia. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen hinta vaihtelee työnantajan teettämän työn vaarallisuuden mukaan (työtapaturma- ja ammattitautiriski) 0,05- 5 prosentin välillä työntekijän palkan mukaan. Yleisesti on puhuttu keskimäärin noin 0,7 prosenttia palkoista.
Enenemissä määrin työnantajat joutuvat ns. erikoismaksun piiriin. Tämä siis tarkoittaa vahinkokehityksen vaikutusta maksutasoon. Tämän vuoksi työpaikoilla kannustetaan yhä enemmän työturvallisuuden parantamiseen. Harvassa yrityksessä kuitenkaan avataan sen enempää sattuneiden työtapaturmien korottavaa vaikutusta vakuutusmaksuihin. Toisaalta vakuutusyhtiötkin jättävät tarkemmin kertomatta korvattavien työtapaturmien todellisista vaikutuksista vakuutusmaksujen nousuun.
Joillekin yhtiöille tämä on opittu ns. kantapään kautta. Tällöin yhteistyötä työnantajan ja työtapaturmassa vahingoittuneen työntekijän välille ei synny, jotta haettaisiin yhteisvoimin työtapaturmavakuutuslaissa säädettyjä korvauksia vakuusyhtiöstä. Työnantajalle tulee halvemmaksi, mikäli vakuutusyhtiö ei työtapaturmakorvauksia maksa. Täysin järjetön yhtälö vahingoittuneen kannalta.
Miten korvausjärjestelmä saataisiin muutetuksi oikeudenmukaiseksi? Ei tällä hetkellä mitenkään. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta koskeva lainsäädäntö ja sen jatkokehitys tapahtuu aina kolmikantaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) johtaa ja Työtapaturmavakuutuskeskus (TVK) antaa asiantuntijatukensa. Käytännössä järjestelmää on mahdotonta romuttaa kytköksistä johtuen. Tällöin vakuutusyhtiöt päättävät muutoksista vaarantamatta liiketoimintaansa STM:n sitä puoltaessa ja eduskunta nuijii mahdolliset lakimuutokset ilman vastalauseita.
Tiesitkö muuten, että korvauskäsittelijät vakuutusyhtiöissä eivät voi ottaa kantaa mihinkään päätöksiin liittyviin kysymyksiin, vaikka antavatkin päätöksessään yhteystietonsa juuri tätä varten. Kaikki ohjeet kysytään lakiosastolta. Tottakai, koska korvaukäsittelijän osaaminen on vain käytännössä nolla. Googlaamalla löytää paremmat vastaukset. Silti korvauskäsittelijä nostaa kuitenkin bonuksiin sidottua kovaa palkkaa. Tapaturmavakuutuksen korvauskäsittelijä ei voi olla niin idiootti, ettei ymmärrä saavansa palkkaa sen vuoksi, että moraalittomasti evätään lakisääteinen sosiaaliturva työtapaturmassa pysyvän haitan saaneelta ihmiseltä. Korvausten eväämisen jälkeen vahingoittunut työelämästä pudottuaan joutuu jatkamaan tappeluaan Kelan tai eläkevakuutusyhtiön kanssa. Tällöin korvaukset maksetaan verovaroista. Ainoastaan siksi, että valtion duunissa olevat virkamiehet haluavat tukea kannattamatonta liiketoimintaa saaden omia etuja sekä hyötyjä.
-Toni
Työtapaturmavakuutuksen tarjoaminen työnantajalle on ollut vakuutusyhtiölle pakollinen kannattamaton sivutuote
