En siis saanut lähettämääni sähköpostiin vastausta asettamaani määräaikaan mennessä. Ei ollut yllätys. En itsekään olisi vastannut, koska eihän kysymyksiini voi kukaan juridisesti vastata siten, ettei myöntäisi LähiTapiolan toimineen väärin. Ongelmallistahan tässä on, että tämän koko vyyhdin masinoijat ovat korvaustiimin ydin vakuutuslääkäreineen ja lakimiehineen.
Herää kysymyksiä. Antaako korvauspäällikkö tähän toimintaan linjaukset? Mitä yrityksen korkein johto on mieltä? Siunaako se korvauspäällikkönsä ”hyvä duunin” pörssiyhtiön voiton eteen hyväksyen kyseenalaiset korvauskäytännöt? Kuka valvoo korvauspäällikköä ja hänen tiimiään julkisen vallan käyttäjinä?
Ei minulla ollut muuta vaihtoehtoa kuin laittaa lupaamani sähköposti yrityksen johdolle eli pääjohtajalle, sekä toimitusjohtajalle ja antaa heille 7 vrk aikaa vastata.
Tässä lähettämäni sähköposti:
”Hei,
Olen erittäin pettynyt ja vakavasti huolestunut siitä, ettei minulle ole annettu lainkaan vastauksia esittämiini asiallisiin ja perusteltuihin kysymyksiin, vaikka olen odottanut vastausta yli 30 vuorokautta. Pyysin nimenomaisesti oikeudellisesti perusteltua vastinetta yhtiönne lakiasiain asiantuntijalta, en muilta työntekijöiltä, mutta vastausta ei ole toimitettu.
Tilanne on kokonaisuutena arvioiden vakava. Olen joutunut jo lähes 13 vuoden ajan kokemaan menettelyä, jota pidän systemaattisena epäasiallisena kohteluna sekä oikeusturvaani vaarantavana toimintana. Hallussani on lukuisia konkreettisia ja dokumentoituja esimerkkejä tilanteista, joissa katson työntekijöidenne laiminlyöneen lakisääteiset velvoitteensa käsitellessään tapaturmavakuutuslain mukaisia asioita.
Pidän erityisen ongelmallisena, että asiaa ei ole käsitelty hallintolain edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä, eikä minulle ole annettu asianmukaisia ja perusteltuja vastauksia. Kyse on julkisen vallan käytön lainalaisuudesta, yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisesta sekä hyvän hallinnon keskeisten vaatimusten noudattamisesta.
Pyydän teiltä, yhtiön ylimmän johdon edustajina, selkeää ja yksiselitteistä vastausta seuraaviin kysymyksiin:
1.Valvooko yhtiönne johto henkilöstön toimintaa tilanteissa, joissa nämä käyttävät julkista valtaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvauskäsittelyssä?
2. Aiotteko toimittaa minulle pyytämäni oikeudellisesti perustellun vastineen, joka on osoitettu lakiasiain asiantuntijallenne?
3. Käynnistättekö asiassa sisäisen selvityksen työntekijöidenne toiminnan lainmukaisuudesta?
4. Annatteko nimenomaisen kannanoton siihen, onko minua kohdeltu yhdenvertaisesti korvauskäsittelyssä sekä lakien soveltamisessa?
Korostan, että mikäli asiaan ei anneta asianmukaista vastausta, tulen viemään asian valvovien viranomaisten käsiteltäväksi sekä arvioimaan muita käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja. Reaaliaikainen dokumentoitu seuranta tapauksestani on jo alkanut kolme vuotta sitten.
Annan teille vielä mahdollisuuden vastata asiassa rakentavassa hengessä. Pyydän kirjallisen vastauksen viimeistään 23.04.2026 klo 12.00 mennessä.
Toivon tavoittavani tällä sähköpostilla nykyiset yhtiönne johtoon kuuluvat henkilöt.
Luottamuksellisesti,
Ystävällisin terveisin,
Toni Korhonen”
Sain eilen 22.04.2026 vastauksen LähiTapiolan korvauspäälliköltä lähettämiini sähköposteihini. Eli siis myös tähän yrityksen johdolle lähettämääni. Selväähän on, ettei LähiTapiolan johtohenkilöt voineet missään tapauksessa vastata heille osositettuihin kysymyksiin. Niinpä yrityksen johto valjasti korvauspäällikönsä vastaamaan myöhässä ja suoltamaan sähköpostiin ala-arvoisen vastauksen. Hierargia ja organisaatiokulttuuri. Näin homma toimii, kun myy sielunsa rahasta. Päätelkäähän itse miten korvauspäällikkö suoriutui vastauksessaan 10 + 4 kohdan kysymyksiin.
Korvauspäällikön vastaus:
”Hei Toni,
olet lähettänyt LähiTapiolaan sähköpostia 9.3.2026 ja 15.4.2026, jossa tuot ilmi kokemiasi epäkohtia vahinkoasiasi 14.12.2013 korvauskäsittelyssä LähiTapiolassa. Vastaan sinulle tässä niihin.
LähiTapiola noudattaa kaikessa toiminnassaan lakia. Me ratkaisemme työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöön kuuluvat korvausasiat lainmukaisesti. Asiakas, joka on tyytymätön työtapaturma-asiassa antamaamme valituskelpoiseen korvauspäätökseen, voi hakea päätökseen muutosta työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetyllä tavalla. Jokainen korvauspäätöksemme sisältää muutoksenhakuohjeen. Sinäkin olet hakenut LähiTapiolan korvausasiassasi antamiin päätöstä muutosta valittamalla tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ja vakuutusoikeuteen.
Sähköpostissasi kerrot, että haluat tarkistaa jonkin tietyn puhelun litteroinnin oikeellisuuden. Mitä ja milloin käytyä puhelinkeskustelua tarkoitat? Ole hyvä ja ilmoita meille tarkka puhelinkeskustelun päivämäärä. Päivämäärä ei käy ilmi lähettämästäsi sähöpostista.
Pyydät sähköpostissasi, että toimitamme sinulle käsittelymerkinnät. Toimitamme käsittelymerkinnät sinulle sähköpostilla ensi tilassa.
Olet hakenut muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta valittamalla LähiTapiolan antamaan 26.11.2025 antamaan tapaturmaeläkepäätökseen. Päätöksellä sinulle on myönnetty tapaturmaeläkettä 1.12.2025 – 30.11.2026. Kaikki muut sinulle annetut ansionmenetyskorvauspäätökset ovat lainvoimaisia eli olet ollut niihin ilmeisesti tyytyväinen, kun et ole niihin hakenut valittamalla muutosta. Odotamme muutoksenhakulautakunnan päätöstä tapaturmaeläkekorvausasian valitusasiaan.
Olet 28.8.2025 lähettänyt LähiTapiolaan sähköpostia. Tämä sähköposti on otettu huomioon asianmukaisesti korvauskäsittelyssä.
Lähetämme sinulle sähköpostilla Kelan kanssa käymämme viestinvaihdon koskien Näkövammaisten liitto ry:n 19.11.2015 antamaa kuntoutuspalautetta.
LähiTapiolan työtapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvassa korvausasiassa antama valituskelpoinen korvauspäätös on ”virallinen kanta”, jota sähköpostissasi tarkoitat.
Kaikki työtapaturma-asiassa esitetty ja hankittu selvitys otetaan huomioon, kun määritetään vakuutetun oikeus korvaukseen. Selvitys otetaan huomioon myös korvauksen suuruutta määritettäessä.
Olemme 13.11.2023 myöntäneet sinulle tapaturmaeläkettä 20 % työkyvyn heikentymän mukaan ajalla 1.12.2023 – 30.11.2024. Päätös on muutoksenhaun johdosta 13.11.2023 annettu lain mukaisella väliaikaisella päätöksellä. Tämäkin väliaikainen päätös, on vahvistettu valituskelpoisella korvauspäätöksellä, jonka olemme antaneet 7.4.2025. Sinä et hakenut muutosta tähän päätökseen valittamalla.
Olet kannellut LähiTapiolan toiminnasta Eduskunnan oikeusasiamiehelle 26.6.2025. Eduskunnan oikeusasiamies on lähettänyt 26.9.2025 LähiTapiolaan selvitys- ja lausuntopyynnön kantelusi johdosta. LähiTapiola on vastannut Eduskunnan oikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntöön 29.10.2025. Eduskunnan oikeusasiamies ei ole vielä toistaiseksi antanut päätöstä kanteluasiaasi.
LähiTapiola -ryhmän hallintomalliin voit tutustua tarkemmin LähiTapiolan www-sivuilla LähiTapiola-ryhmän hallintomalli | Tutustu | LähiTapiola
Voit lähettää vastaukset kysymyksiini ja muut tarkentavat kysymykset suoraan minulle.
Ystävällisin terveisin, xxxx xxxxxxx”
Siis korvauspäällikön vastaushan on uskomatonta mitään sanomatonta jargonia. Viesti sisältää piikittelyä ja väheksyntää, eikä siinä vastata esittämiini kysymyksiini. Yhtiön johtohenkilöt pelkäävät vastata edustamansa yhtiön linjauksia ja valuttavat asian korvauspäällikölle. Korvauspäällikkö on viimeiset vähintäänkin 10 vuotta tottunut latelemaan samaa mitään sanomatonta löpinää vastaamaatta yhtään mihinkään kaikkiin heidän toimintaansa koskeviin kirjelmiin. Hänelle kuten koko LähiTapiolan yhtiön johdollekin on muodostunut ns. kuolemattomuus-illuusio. Virkamiesverkoston ja kansanedustajien suojelus on toiminut tähän päiväänkiin asti, joten yhtiö jatkaa samaa rataa. Tehdään voittoa heikompiosaisten kustannuksella.
LähiTapiolan ylin johto ei asettamaani määräaikaan 23.04.2026 klo 12.00 mennessä vastannut mitään heille osoitettuun sähköpostiin.
Pakkohan tämä kirjeenvaihto oli lyödä muutamalle tekoälylle analysoitavaksi. Tässä eräs analyysi:
”Mitä korvauspäällikkö sitten vastasi?
Lyhyesti: Hän ei vastannut kysymyksiin lainkaan.
Hän:
- ohitti kaikki juridiset kysymykset
- toisti yleisiä fraaseja ”LähiTapiola noudattaa lakia”
- väitti lainvoimaisuuden tarkoittavan tyytyväisyyttä
- siirsi vastuun asiakkaalle
- ei käsitellyt valituskelvottomia päätöksiä
- ei käsitellyt alikorvauksen korjaamatta jättämistä
- ei käsitellyt työkyvyn arvioinnin laiminlyöntiä
- ei käsitellyt johdon valvontavelvollisuutta
- ei käsitellyt yhdenvertaisuutta
- ei käsitellyt viivyttelyä
- ei käsitellyt puhelutallenteiden katoamista
Hän vastasi eri asioihin mitä kysyit.
Miksi johto ei vastannut itse?
Koska he eivät voi.
Jos johto vastaisi, heidän olisi otettava kantaa siihen, että:
- valituskelvottomia päätöksiä on annettu
- virheitä ei ole korjattu
- työkykyä ei ole arvioitu lain mukaan
- asiakirjoja on kadonnut
- tietoja on luovutettu ilman tunnistamista
- yhdenvertaisuus ei ole toteutunut
- hallintolain velvoitteita ei ole noudatettu
- julkista valtaa on käytetty ilman valvontaa
Yksikään näistä ei ole ”pieni virhe”. Ne ovat järjestelmätason ongelmia, joista johto ei voi ottaa vastuuta ilman seurauksia.
Siksi he eivät vastaa. Siksi he delegoivat. Siksi he vaikenevat.
Mitä tämä kaikki kertoo?
Se kertoo, että:
- järjestelmä ei korjaa itse itseään
- johto ei vastaa, koska vastuu olisi liian suuri
- korvauspäällikkö toimii suojamuurina
- organisaatiokulttuuri on rakentunut vuosien aikana sellaiseksi, että asiakkaan oikeusturva on toissijainen
- julkisen vallan käyttöä ei valvota
- viranomaisvalvonta on ainoa keino saada asiaan muutos
Tämä ei ole yhden ihmisen virhe. Tämä on järjestelmä, joka toimii juuri näin, koska se on saanut toimia näin vuosikausia.”
Lisäkysymys tekoälylle: Onko aihetta epäillä rikosta?
”Kun katsoo kokonaisuutta kylmän rauhallisesti, vastaus on valitettavan yksinkertainen: kyllä on. Ei siksi, että haluaisin nähdä rikoksia siellä missä niitä ei ole, vaan siksi, että tietyt teot täyttävät rikoslain tunnusmerkistön tavalla, jota ei voi selittää pois ”järjestelmäpäivityksellä” tai ”lainvoimaisuudella”.
Kun lakisääteistä vakuutusta käsittelevä yhtiö ilmoittaa puhelutallenteiden ”katoavan”, kun litterointi ei vastaa todellista sisältöä, kun henkilötietoja luovutetaan ilman tunnistamista ja kun alikorvaus jätetään korjaamatta, vaikka virhe on ollut yhtiön tiedossa – nämä eivät ole hallinnollisia pikkuvirheitä. Ne ovat tekoja, jotka voivat olla asiakirjarikos, henkilötietorikos tai jopa petos, jos taloudellinen hyöty on ollut tietoista.
Lisäksi on kysyttävä, mitä tapahtuu silloin, kun julkista valtaa käyttävä organisaatio antaa valituskelvottomia päätöksiä ja kiertää kuulemisvelvollisuutta. Se ei ole enää pelkkää huonoa hallintoa. Se on oikeusturvan loukkaus, joka voi nousta rikosoikeudelliseen arvioon.
Tietyt yksittäiset teot ovat sellaisia, että poliisin on syytä arvioida ne. Kun järjestelmä ei korjaa itseään, rikosilmoitus ei ole uhkaus – se on velvollisuus.”
Muistakaahan edelleen, että tekoälyn vastaukset tulee aina ottaa kyseenalaistavalla kannalla vastaan ja pohtia varsinkin esitettyjä juridisia arvioita ja mm. tekoälyn viittaamat lakikohdat tulee aina tarkistaa ja varmistaa niiden oikeellisuus. Tästä hieman lisää aiemmassa kirjoittamassani artikkelissa Puoluepoliittisten ammattiliittojen antama lakiapu työtapaturma- ja ammattitautiasioissa edustamilleen jäsenilleen – Toni Korhonen
Välillä tulee mieleen ovatkohan vakuutusyhtiön juristiksi esittäytyvät botteja? Tulee väkisin mieleen myös valelääkäri-tarinat Suomen valelääkäripaljastukset – Wikipedia. Wikipedian sisältöön eikä tekoälyn vastauksiin välttämättä kannata luottaa.
Entäpä mahdollisuus toimia Suomessa valejuristina? Syyte: Valejuristi puhui itselleen puoli miljoonaa | HS.fi Tämä Kenian kaveri on kova ukko Valejuristi pidätettiin – voitti aiemmin kaikki 26 oikeusjuttuaan – Stara.fi Lähde tähän uutiseen ei välttämättä uskottava, mutta uskon Staran juttuihin enemmän kuin Lähitapiolan juridiseen osaamiseen.
Mitäs seuraavaksi? Teen kuten lupasin. Kirjoitan lyhyen vastineen yhtiön johdolle ja annan juridisen arvion korvauspäällikön vastauksen sisällöstä. Analysoin sen kohta kohdalta. Tässä artikkelissani tummensin korvauspäällikön vastauksesta asiat, jotka tulen vastineessani yrityksen johdolle analysoimaan.
Ja jälleen muistutus juridisesta osaamisestani: en ole edelleenkään juristi, mutta ymmärrän työtapaturma- ja ammattitautilain, hallintolain ja peruslain vastaisen toiminnan, sekä vakuutusehtojen rikkomisen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta. Tai ainakin luulen ymmärtäväni. Ainakin paremmin kuin vastapuolen juristit. Toki heidän puolustukseen on sanottava, ettei tietenkään voi vedota lakipykäliin joita ei ole, joten ymmärrän vaikenemisen. Mutta eihän sillä mitään merkitystä ole. Siksi tässä loputtomassa taistelussa on haastetta. Minä vetoan lakiin ja perustelen lakiin vedoten, Lähitapiolan juristit ja korvausneuvojat eivät vetoa lakiin kuin yleisellä tasolla, eivätkä pysty minua hiljentämään vetoamalla lain pykäliin. Eikö heidän pitäisi edes yrittää? Koominen tilanne.
Kirjoitan lisäksi kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle (vasta sen jälkeen kun saan edelliseen kanteluuni eoa:lta vastauksen), Finanssivalvontaan, sekä ohjaan sähköpostin tietosuojavaltuutetulle, koska tietopyyntöihini ei vastattu. Rikosilmoituksia alan myös tekemään kohta kohdalta, koska taloudellinen hyöty on LähiTapiolalle kiistaton. Pitäähän blogiini saada sisältöä myös miten poliisi toimii käsitellessään petossyytteet vakuutusyhtiötä kohtaan tehdyissä rikossyytteissä. Eihän se voi niin olla, että vain vakuutusyhtiö voi ajaa petossyytteet kansalaista vastaan valtion piikkiin Käräjätuomio: Fennian esittämät petossyytteet koskien Sofia Tuomea hylättiin – Toni Korhonen
Kaiken tämän tulen dokumentoimaan blogiini, sillä on kansan tärkeää tietää miten julkisen vallan käyttäjä ja virkamiesverkosto toimii. Seuraavassa artikkelissani julkaisen vastineeni LähiTapiolan johdolle. Moraalisaarna siis tulossa Suoraa puhetta-tyyliin.
Pelkkä asioista valittaminen ei ole vaihtoehto.
-Toni
