Kirjoitustyylini blogissani on ChatGPT:n mukaan:
”Kirjoitustyylisi on kantaa ottava, analyyttinen ja selkeästi oikeusturvaan keskittyvä. Käytät perusteltuja väitteitä, jotka nojaavat konkreettisiin esimerkkeihin ja lainsäädännön tulkintaan. Tyyli on suorasukainen ja kriittinen erityisesti vakuutusyhtiöiden toimintatapoja ja rakenteellista epäoikeudenmukaisuutta kohtaan. Tekstissä yhdistyy henkilökohtainen kokemus laajempaan yhteiskunnalliseen epäkohtaan, mikä tekee siitä sekä vakuuttavan, että tunteisiin vetoavan. Lauseet ovat napakoita ja selkeitä, ja kokonaisuus rakentuu loogisesti. Tyylisi sopii hyvin blogiin, joka pyrkii herättämään keskustelua ja vaikuttamaan.”
Oma tyylini pohjautuu keskusteluihin, jotka käydään kahvipöydissä, eikä niitä ole sellaisenaan tarkoitettu koko kansan kuultavaksi. Tosin nytpähän saatte kahvipöytäkeskustelujen tyylisiä avautumisia lukea.
Näin ChatGPT vastasi tämän artikkelini otsikon kysymykseen: ”Mitä minun tulee huomioida hyödyntäessäni tekoälyä tiedon haussa koskien työtapaturmia ja ammattitauteja?”
”🔍 1. Lähteiden luotettavuus
- Tekoäly voi tiivistää tai selittää lakeja, oikeuskäytäntöä ja viranomaisohjeita, mutta ei korvaa virallisia lähteitä.
- Tarkista aina tiedot esimerkiksi:
- Finlex.fi – Lait ja oikeuskäytäntö
- Työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) 459/2015
- Työterveyslaitos
- Vakuutusoikeus
- Vakuutusyhtiön omat ehtoliitteet ja lausunnot
⚖️ 2. Oikeudellinen pätevyys ja valitusmahdollisuudet
- Tekoäly ei ole lakimies, eikä sen antamat vastaukset ole sitoumuksellista oikeudellista neuvontaa.
- Jos kyse on konkreettisesta asiasta (esim. valitus vakuutusyhtiön päätöksestä), kannattaa varmistaa:
- Onko kyseessä valituskelpoinen päätös
- Mikä on valitus- tai muutoksenhakuaika (esim. 30 päivää)
- Onko päätöksessä mukana perustelut ja lääketieteelliset asiakirjat
🧠 3. Vakuutuslääketieteellinen tulkinta
- Tekoäly voi auttaa ymmärtämään terminologiaa (esim. aivovamma, työkyvyn alentuma), mutta se ei voi:
- Arvioida yksittäisen henkilön työkykyä tai syy-yhteyksiä
- Korvata lääkärin tai asiantuntijan lausuntoja
- Voit kuitenkin käyttää tekoälyä vertaillaksesi hoitavien lääkäreiden lausuntoja ja vakuutuslääkäreiden kannanottoja juridisesta näkökulmasta.
📄 4. Päätösten analyysi ja tekstin muotoilu
- Tekoäly on hyödyllinen:
- Valituskirjelmien tai muistutusten luonnostelussa
- Päätösten analysoinnissa (esim. ovatko perustelut lainmukaisia)
- Indeksikorotusten tai etuuksien laskennassa, kun lainsäädäntö tunnetaan
🔐 5. Henkilötiedot ja yksityisyys
- Älä jaa tekoälylle tunnistettavia henkilötietoja tai arkaluontoista tietoa ilman anonymisointia.
- Tekoäly ei säilytä yksityisiä tietoja keskustelun jälkeen, mutta sinun on silti noudatettava tietosuojakäytäntöjä (esim. GDPR).
✅ Yhteenveto: Toimiva tapa hyödyntää tekoälyä
Varmista lähteet → Vertaile tekoälyn antamia tietoja virallisiin lähteisiin.
Etsi pykäliä ja säädöksiä → Pyydä tekoälyä selittämään esim. TyTAL 16 § työkyvyn alentumisesta.
Analysoi päätöstekstejä → Tarkista, onko perusteluissa sovellettu lakia oikein.
Laadi vastineita → Pyydä luonnosta valitukseen tai kannanottoon.
Tarkista muutoksenhakuohjeet → Onko päätös valituskelpoinen ja mihin määräaikaan mennessä?”
Voiko tekoälyyn siis luottaa tiedon haussa?
”Tekoälyyn voi luottaa rajallisesti tiedon haussa – mutta kriittisyys on aina tarpeen. Tässä muutama keskeinen periaate:
✅ Milloin tekoälyn vastauksiin voi suhtautua luottavaisesti?
Yleissivistävä ja vakiintunut tieto
– Historia, luonnontieteet, kielioppi, tilastolliset käsitteet yms.
– Esim. “Mikä on perustuslain 21 § sisältö?” tai “Miten painovoima toimii?”
Sääntöihin tai kaavoihin perustuva tieto
– Koodaus, matemaattiset kaavat, lakiviitteet (jos ne eivät ole muuttuneet äskettäin)
Asiantuntijamaisesti laaditut tiivistelmät
– Tekoäly voi yhdistää ja tiivistää monimutkaisia asioita ymmärrettävään muotoon.
⚠️ Milloin varovaisuus on erityisen tärkeää?
Ajantasainen tieto
– Lainsäädäntö, oikeustapaukset, hintatiedot, tapahtumat voivat muuttua → kannattaa varmistaa lähteestä tai käyttää tekoälyä, jolla on pääsy internetiin (esim. käyttämällä web- työkalua tässä chatissa).
Monitulkintaiset tai kiistanalaiset aiheet
– Esimerkiksi vakuutus- ja oikeusturva-asiat, joihin liittyy tulkintaa ja ristiriitaisia käytäntöjä → tekoäly voi tiivistää lainsäädäntöä, mutta ei aina osaa ennakoida, miten se soveltuu juuri sinun tapaukseesi.
Lähteetön väittämä tai puuttuva dokumentaatio
– Tekoäly ei aina mainitse lähteitä, ja joskus se voi sepittää tietoa, erityisesti jos kysymys koskee harvinaista tai epäselvää aihetta.
🛠️ Vinkkejä turvalliseen käyttöön
Käytä tekoälyä apuvälineenä, ei auktoriteettina: Se voi auttaa jäsentämään ongelmaa, mutta ei korvaa asiantuntijaa esim. oikeudellisessa neuvonnassa.
Pyydä lähteet: Kysy esimerkiksi: “Anna viittaus suoraan lakiin / oikeustapaukseen.”
Vertaa muualta saatavaan tietoon: Tarkista viranomaisilta, säädöspalveluista (Finlex.fi, Edilex) tai asiantuntijoilta.”
Tekoäly on ihmisten luomaa ja tottakai se haluaa myös miellyttää käyttäjäänsä. Se haluaa sinut uudelleen käyttämään tarjoamaansa palvelua. Älä tyydy uskomaan kaikkea mitä se ns. suoltaa ulos, vaan esitä jatkokysymyksiä, haasta tekoälyä.
Annan tähän nyt esimerkin juridiseen asiaan kysyen tekoälyltä tuottamukseen syyllistyneen työnantajan vahingonkorvausvastuuta aiheuttamaansa työtapaturmaan.
Kysymykseni tekoälylle :
”AVI on tutkinut työtapaturman, jonka se tulkitsi vakavaksi työtapaturmaksi ja tutkinnan tuloksena päätyi lopputulemaan työnantajan olleen huolimaton, eikä työnantaja ollut riittävän huolellisesti tutkinut markkinoilla olevia turvavarusteita. Työolosuhteita ei ollut myöskään riittävällä tasolla riskiarvioinnissa huomioitu, eikä työohjeet olleet riittäviä huomioimaan mahdolliset vaaratekijät. AVI:n vaatimuksesta työnantaja korjasi väärät laitteet ja tarkensi työohjeet suojautumisen osalta.
Työtapaturmavakuutus korvasi työntekijälle ansionmenetyksen 100 % vuoden ajan ja tämän jälkeen 85 % indeksikorotetusta vuosityöansiosta. Työtapaturmassa vammautunut työntekijä vaati puuttuvaa 15 % korvattavaksi uudelleenkoulutuksen ajalta, sekä kivusta ja särystä korvausta. Työnantaja korvasi 15 % uudelleenkoulutuksen ajalta sopimuksella, sekä samoin sopimus tehtiin kivun ja säryn korvauksesta. Täten työnantaja myönsi tuottamuksen ja syy-yhteyden. Syy-yhteyshän oli jo myös tapaturmavakuutuksessa myönnetty, sillä olihan työtapaturmassa vammautunut työntekijä saanut tapaturmaeläkkeen.
Opiskelujen jälkeen syntyi kiistaa ansionmenetyksen korvaamisesta töihinpaluun jälkeen. Työtapaturmavakuutusyhtiö korotti todellisia toteutuneita tuloja teoreettislla arvioillaan, jolloin se maksoi vähemmän ansionmenetyskorvausta. Ansionmenetystä aiheutuu verotustodistuksen mukaan todellisuudessa vs. indeksikorotettu vuosityöansio. Tätä ei tapaturmavakuutus korvannut.
Onko työntekijä oikeutettu vaatimaan aiheutuvaa ansionmenetystä vahingonkorvauslain perusteella työnantajaltaan eläkeikään asti, mikäli sitä aiheutuu?”
Tekoälyn vastaus:
”Tapauksessasi on jo tapahtunut seuraavaa:
Tapaturmavakuutus on maksanut eläkettä → syy-yhteys ja vammautuminen on tunnustettu myös vakuutusjärjestelmässä.
AVI on todennut työnantajan laiminlyöneen velvollisuuksiaan, mukaan lukien puutteellinen riskien arviointi, ohjeistus ja turvalaitteiden käyttö.
Työnantaja on myöntänyt tuottamuksensa ja syy-yhteyden tekemillään sopimuksilla (korvaus 15 % ansionmenetyksestä uudelleenkoulutuksen ajalta + kipu ja särky).
→ Kyseessä on vahingonkorvausoikeudellisesti hyväksytty peruste: työnantajan tuottamus + syy-yhteys + syntynyt vahinko. AVI:n selvityksen perusteella ja työnantajan myöntäessä tuottamuksensa voidaan arvioida, että vastuu työnantajalla on normaalia vahvempi (mahdollisesti jopa törkeä huolimattomuus).
→ Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 § mukaan työntekijällä on oikeus saada täysi korvaus mm. tulojen menetyksestä.
Työntekijä voi periaatteessa vaatia ansionmenetystä eläkeikään saakka,
Jos:
- Ansionmenetys jatkuu objektiivisesti mitattuna (esim. verotustodistus, todellinen palkkataso vs. aikaisempi).
- Ansionmenetys johtuu yhä vahingosta (eli vamma vaikuttaa yhä työkykyyn tai valitun uuden työn/uran ansiotaso on vammasta johtuen olennaisesti alempi).
Käytännössä:
Mahdollinen korvaus voisi olla kertaluontoinen tai jatkuva maksu (esim. tuomioistuimen tai sopimuksen perusteella).
Vahingonkorvaus voidaan määrittää eläkeikään asti, mutta siihen vaikuttavat monet tekijät: työkyky, ikä, koulutus, uudet työtulot, jne.
Mahdollinen korvaus voisi olla kertaluontoinen tai jatkuva maksu (esim. tuomioistuimen tai sopimuksen perusteella).
Työntekijän tulee esittää näyttö ansionmenetyksestä (verotustodistukset, palkkalaskelmat, työkykyarviot).
Jos työnantaja ei suostu maksamaan vapaaehtoisesti, työntekijä voi viedä asian tuomioistuimeen.
Oikeudessa arvioidaan:
Mikä on vahingon määrä ja laajuus?
Onko työnantajalla ollut korvausvastuu?
Onko ansionmenetystä todella syntynyt?”
Tämän vastauksen saatuani tulee pohtia, onko tekoäly ymmärtänyt lait ja niiden tulkitsemisen oikein. En kysymyksessäni johdatellut, enkä pyytänyt muuta kuin selkeän arvion tilanteesta. Seuraavaksi esitän asian uudelleen tekoälylle. Avaan selaimesta salatun ikkunan ja lataan saman pohjustuksen. Esittäydyn työnantajan ominaisuudessa ja pyydän tekoälyä kertomaan, miksi työnantajana tarvitse enempää korvauksia maksaa perustellusti.
Kysymykseni tekoälylle työnantajana:
”Sain työntekijältä vahingonkorvausvaatimuksen. Voitko perustella ettemme työnantaja ole vahingonkorvauslain perusteella velvollisia korvaamaan työnantajan vaatimaa ansionmenetystä eläkeikään saakka. Miten saamme työntekijän luopumaan vaatimuksestaan?”
Tekoäly vastasi kuten arvelinkin eli oli täysin työnantajan puolella. Tämän jälkeen aloitin lisäkysymysten esittämisen ja vaadin asiaan tarkennuksia. Tekoäly teki kirjelmän, joka sisälsi isoja virheitä eli pyrki selkeästi ihmisen tavoin pääsemään karkuun keinolla millä hyvänsä. Yksikään perustelu ei ollut argumenttina aukoton, ainoastaan spekulaatiota. Lakikohtiin vetoamista tai oikeuden aiemmin tekemiin päätöksiin vastaavissa keisseissä ei viitattu. Vastaus ei ollut yhtä ehdoton esitettäessä se vahingonkorvauksen vaatijana perustuen lakiin.
Lopulta kirjoitin tekoälylle näin:
”Ongelmana on ettei työnantajan ottama lakisääteinen työtapaturmakorvaus korvaa 100% ansionalenemaa uudelleenkoulutuksen jälkeen uudessa ammatissa. Ammatti on vakuutusyhtiön päättämä. Vakuutusyhtiö laskee työntekijän tulot teoreettisesti yläkanttiin ja tästä aiheutuu alenema. Vahingonkorvauslaki on ensisijainen ja vakuutukset ovat vain työnantajan riskivakuutuksia korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Eikö ole noloa esittää tällaista? Vastuun pakoilua.”
Tekoälyn vastaus:
”Ymmärrän huolesi. Olet oikeassa siinä, että työtapaturmavakuutus ei välttämättä kata 100 % ansionmenetyksistä, erityisesti jos työntekijä on siirtynyt uudelle alalle ja vakuutusyhtiö laskee teoreettisesti liian korkeaa ansiotuloa. Tämä on todellinen ja vakava ongelma, joka voi aiheuttaa työntekijälle tuntuvan taloudellisen menetyksen, vaikka vakuutus kattaa osan vahingosta.
On myös täysin ymmärrettävää, että tilanne voi vaikuttaa työnantajalta epäoikeudenmukaiselta, jos työntekijä joutuu itse kantamaan osan vahingon seurauksista. Tässä tilanteessa on tärkeää, että työnantaja ottaa vastuun tilanteen oikeudenmukaisesta käsittelystä, eikä pyri vain paeta vastuuta. Näin ollen, kuten sanoit, kyseessä ei ole vain ”vastuun pakoilua”, vaan oikeudenmukaisen ratkaisun etsiminen.
Vahingonkorvauslaki ja vakuutusten rooli
Olet oikeassa siinä, että vahingonkorvauslaki (412/1974) on ensisijainen laki tilanteessa, jossa työntekijä vaatii korvauksia vahingosta, joka on aiheutunut työnantajan tuottamuksesta (tässä tapauksessa työtapaturmasta). Vakuutukset, kuten työtapaturmavakuutus, ovat vain työnantajan riskivakuutuksia, jotka kattavat työnantajan lain mukaisen vastuun, mutta ne eivät ole este vahingonkorvaukselle.
Vahingonkorvauslain mukaan työnantaja on vastuussa kaikista vahingoista, jotka aiheutuvat työntekijän työtehtävissä tapahtuvan onnettomuuden tai virheen seurauksena. Jos vakuutus ei katkaise ansionmenetystä täysin, työnantaja voi joutua täyttämään puuttuvan osan korvauksista. Tähän ei vaikuta se, kuinka vakuutusyhtiö laskee teoreettisia ansiotuloja, koska vahingonkorvauksen tarkoitus on nimenomaan palauttaa työntekijän taloudellinen tilanne siihen, mikä se olisi ollut ilman onnettomuutta.
Miten tilanteeseen voisi reagoida ilman, että se tuntuu ”nololta” tai ”vastuun pakoilulta”?
On tärkeää, että työnantaja ei lähde puolustautumaan vain juridisella perusteella, vaan ottaa vastuuta tilanteen oikeudenmukaisesta ratkaisusta ja osoittaa, että se on valmis käsittelemään asiaa reilusti ja työntekijän kannalta oikeudenmukaisesti.
Tässä muutamia näkökulmia, joita voit hyödyntää työnantajan näkökulmasta:
1. Työnantaja on valmis keskustelemaan oikeudenmukaisesta ratkaisusta
Voit esittää, että vaikka vakuutus kattaa osan ansionmenetyksestä, tilanne ei ole täydellisesti ratkaistu ja työnantaja on valmis oikeudenmukaiseen sopimukseen työntekijän kanssa.
Esimerkki:
”Ymmärrämme, että työtapaturmasta aiheutuu pitkäaikaisia taloudellisia seurauksia, joita vakuutus ei kata täysimääräisesti. Olemme valmiita tarkastelemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja, kuten lisäkorvauksia tai muuta tukea, joka voi lievittää tätä taloudellista rasitusta.”
2. Avoimuus vakuutusyhtiön arviointiprosessia kohtaan
Jos vakuutusyhtiö on laskenut työntekijän ansiot teoreettisesti liian korkealle, on hyvä olla avoin tämän prosessin osalta ja mahdollisesti hakea tarkempaa arviota tai oikaisua vakuutusyhtiöltä. Työnantaja voi osoittaa, että vaikka vakuutus on osittain korvannut vahingon, se ei ole ratkaissut kaikkia taloudellisia haittoja, joten työnantaja on valmis tekemään oikeudenmukaisia myönnytyksiä.
Esimerkki:
”Olemme tietoisia siitä, että vakuutusyhtiö on laskenut tulojen korvauksen teoreettisesti, mikä saattaa olla ristiriidassa todellisten ansioiden kanssa. Olemme valmiita yhteistyöhön kanssasi ja tarvittaessa vakuutusyhtiön kanssa, jotta voimme varmistaa oikeudenmukaisen korvauksen.”
3. Työnantajan vastuu ei rajoitu vakuutuksen piiriin
Työnantajan voi olla vaikea kieltäytyä korvauksista, jos vakuutuksen korvaukset eivät kata kaikkia vahinkoja. Vahingonkorvauslaki ei rajoita vastuuta pelkästään vakuutuksiin, vaan työnantaja on velvollinen täydentämään korvauksia, jos vakuutuksen maksama korvaus on puutteellinen.
Esimerkki:
”Vaikka vakuutusyhtiö on katsonut osan ansionmenetyksestä korvattavaksi, vahingonkorvauslain mukaan työnantaja on edelleen vastuussa täysimääräisesti työntekijän ansionmenetyksistä, mikäli vakuutus ei kata sitä kokonaisuudessaan. Olemme valmiita neuvottelemaan siitä, kuinka voimme täydentää tätä korvausta.”
4. Eettinen ja reilu lähestymistapa
Tärkeintä on, että työnantaja ei vedä vastuuta itseltään, vaan näyttää työntekijälle, että se on valmis käsittelemään asiaa oikeudenmukaisesti ja reilusti. Tämä ei ole vain juridinen velvollisuus, vaan myös eettinen ja liiketoiminnallinen vastuullisuus.
Esimerkki:
”Meidän mielestämme on tärkeää, että tämä asia ratkaistaan tavalla, joka on oikeudenmukainen ja reilu molemmille osapuolille. Olemme valmiita etsimään ratkaisua, joka huomioi sekä lakisääteiset velvoitteet että työntekijän tarpeet, ja joka varmistaa, että et jää ilman oikeudenmukaisia korvauksia.”
Tärkeimmät periaatteet työnantajan viestinnässä
Neuvottele ja tee myönnytyksiä – Etsi oikeudenmukainen ja kohtuullinen ratkaisu, joka ottaa huomioon sekä työntekijän oikeudet että työnantajan taloudelliset ja juridiset realiteetit.
Osoita vastuuta – Älä vain puolustele itseäsi vakuutuksen piiriin, vaan ota vastuu mahdollisista aukkoista ja ole valmis etsimään korvaukselle täydentäviä ratkaisuja.
Ole rehellinen ja avoin – Jos vakuutus ei ole korvannut täysimääräisesti, tunnusta tämä ja osoita, että työnantaja haluaa korjata tilanteen.”
Eli mitä siis voimme päätellä tekoälyn vastauksista? Vastaukset ovat aina tekoälyä käyttävälle mahdollisimman positiivisia ja miellyttäviä. Tekoäly haluaa sinut takaisin käyttämään palvelua. Verrattuna googleen, niin onhan tekoäly huomattavasti parempi, koska pystyt kysymään lisäkysymyksiä, esittämään näkökulmia, saamaan näkökulmia ja kaikki tämä tapahtuu sekunnin murto-osissa tekoälyn vastaamana. Sinun tulee osata kysyä ja pystyä ymmärtämään, oletko nimenomaan myös kysynyt asiaa oikein.
Promptaaminen on keskeinen taito, kun keskustelet tekoälyjärjestelmien, kuten esim. ChatGPT:n, Microsoftin Copilotin tai Googlen Geminin kanssa. ”Promptaamisen määritelmä: Kehotteen antaminen tekoälylle saadakseen halutun vastauksen.”
”Promptaaminen on erityisen tärkeää tekoälylle useista syistä. Ensinnäkin tekoäly perustuu annettuihin kehotteisiin tuottaakseen vastauksia tai suorittaakseen tehtäviä. Ilman selkeitä ja täsmällisiä kehotteita tekoäly ei pysty tuottamaan tarkkoja ja hyödyllisiä vastauksia. Toiseksi, hyvin muotoiltu kehote auttaa tekoälyä ymmärtämään käyttäjän tarpeet ja kontekstin paremmin, mikä parantaa sen suorituskykyä ja käyttökokemusta.”
Tässä esimerkki, jonka voit syöttää promtiksi tekoälylle keskustelun alkuun:
”Älä yksinkertaisesti vahvista väittämiäni tai oleta, että omat johtopäätökseni ovat oikeita. Halua, että olet minulle älyllinen sparrauskumppani, et mielistelevä avustaja.
Jatkossa toimi seuraavasti:
– Syväanalysoi minun tekemät oletukset.
– Esitä vasta-argumentteja. Haasta minua ja väitteitäni.
– Haasta päättelyni. Kestääkö logiikkani kriittisen tarkastelun, vai onko siinä virheitä tai aukkoja, joita tulisi huomioida?
– Anna vaihtoehtoisia näkökulmia.
– Aseta totuus etusijalle, minua ei kiinnosta miellyttäminen tai sopiminen. Mikäli olen väärässä tai logiikkani ei ole aukoton, korjaa oletukseni. Korjaa minut selkeästi ja ohjeista miksi olen päätynyt vääriin oletuksiin antaen perustellut vasta-argumentit.
Säilytä vastauksissa rakentavan tiukka lähestymistapa. Ei ole tarkoitus väitellä väittelyn vuoksi, vaan auttaa minua saavuttamaan suurempi selkeys, tarkkuus ja älyllinen rehellisyys. Mikäli alan harhautua vahvistusharhaan tai vahvistamattomiin oletuksiin, sano asiasta suoraan. Tehdään yhdessä johtopäätöksiä perustellusti.”
Jatkossa tekoälyä hyödynnetään lähes joka alalla. Käykääpäs lukaisemassa lakipalvelun tuottaja Edilex AI :sta heidän sivuiltaan.
Oliko siis jotain todellista pointtia esittämääni kysymykiin tekoälylle ja sen antamiin vastauksiin? Kyseessähän on todellinen keissi. Se miten tekoäly loppujen lopuksi esittää asian eettiseltä puolelta ja vastuunkantamisen osalta, on hyvin usein vain kaunis ajatus todellisessa tilanteessa. Vertaisin tätä mitään sanomattomiin LinkedIn postauksiin, joissa ei ole mitään muuta kuin yltiöpositiivista sanomaa, vaikka olisivat paskat tulleet housuun pakkasella. Vastuunkanto on jätetty kaunopuheita toistelevien kontolle, eikä kyseiset työnantajan edustajat suhtaudu, puhumattakaan toimi, kuten reagoisivat asian osuessa omalle kohdalle. Tai lähipiiriinsä.
Suora puhe, vastuunkanto, oman aseman väärinkäytön välttäminen, kokonaisuuksien ymmärtäminen, oikeudenmukaisuus. Kaikki tämä on myrkkyä tietyille ihmistyypeille. Viestinnän taito on usein esim. henkilöstöhallinnon taholta juurikin ympäripyöreää selittelyä ja ajanpeluuta kun ollaan ns. totuuksien äärellä. Asiaa siirretään ja yritetään saada unohtamaan.
Jännä homma, että työantajaa vastaan tapahtuvissa asioissa istutaan jo tunnin päästä työntekijä vs. 5 työnantajan edustajaa keskustelemassa kuinka ymmärtämätön työntekijä voikaan olla. Työsopimuksessa ei lue, että on oltava velvollinen sietämään epäasiallista kohtelua tai vittuilua. Sama pätee henkilöstöhallinnossakin työkentelevien osalta. Samalla tavalla siinä käy eli monoa tulee, mikäli riittävän isosti mokaa. Toki mainetta suojellaan ja asiat hoidetaan yleensä tällöin hiljaisella sopimuksella.
Toivottavasti kirjoittamani artikkeli avasi silmiä niin tekoälyn puolestapuhujille kuin niiden vastustajillekin.
Tiesitkö muuten, että on hyvin yksinkertaista selvittää riitatilanteissa vastapuolen osaaminen. Mikäli vastapuoli ei pysty vastaamaan vetoamalla lakipykäliin ja oikeuden ennakkoratkaisuihin, vaikka niitä nimenomaan vaadit, on heidän puoleltaan osaaminen aika nolla tai toinen vaihtoehto on esittää tyhmää. Silloin asia eivät todennäköisesti myöskään etene neuvottelemalla ilman lakimiestä. Seuraava steppi on sitten haastehakemus.
Kannattaa kuitenkin aina miettiä peruskysymystä ennen vaatimusten viemistä ns. tarpeettoman pitkälle, kuten kaikessa mihin ryhtyy varsinkin epäröidessään: Paljonko asiassa on voitettavaa ja ennen kaikkea hävittävää? Periaatteista luopuminen on vaikeaa, mutta joskus vain järkevintä. Tosin minä olen tässä asiassa huono esimerkkihenkilö tällaista vaihtoehtoa esittämään, sillä Luovuttaminen ei ole vaihtoehto.
Myös vastapuoli käyttää enenmässä määrin tekoälyä ja tuleva epämääräinen vastaushan on sinulla jo siis valmiina. Tällöin tiedät olevasi oikeassa. Miksi luovuttaa, kun tietää olevansa oikeassa?
-Toni
