Joo huonolla kuluneella vitsillä lähdettiin liikkeelle jo heti otsikkotasolla.
Tekoälyn tiivistelmä artikkelista:
”LähiTapiolan haittaluokan uudelleenarviointi on tuottanut uuden esimerkin siitä, miten yhtiö käyttää julkista valtaa tavalla, joka poikkeaa hallintolain velvoitteista ja STM:n haittaluokitusasetuksen soveltamisesta.
Yhtiön sisäiset käsittelymerkinnät osoittavat, että asianosaisen kuuleminen on jätetty rutiininomaisesti tekemättä, vaikka hallintolain 34 § edellyttää kuulemista ennen päätöksentekoa. Kuulematta jättäminen perusteltiin ”ilmeisellä tarpeettomuudella”, vaikka perustelu ei täytä lain poikkeusperusteita.
Lisäksi yhtiö korjasi 10.6.2026 antamaansa päätökseen sovelletun lain ”kirjoitusvirheenä”, vaikka kyse ei ole teknisestä virheestä vaan asiavirheestä, joka hallintolain mukaan edellyttäisi asian uudelleenkäsittelyä ja kuulemista. Korjaus tehtiin ilman merkintää siitä, miten virhe havaittiin.
Haittaluokan arviointi perustuu vakuutuslääketieteelliseen lausuntoon, joka ei huomioi akkommodaatiojärjestelmän vauriota eikä kroonista kipua, vaikka nämä ovat olleet korvattuja vammoja yli 13 vuoden ajan. Lausunnon antoi ortopedi, jolla ei ole pätevyyttä arvioida neuro-oftalmologisia toimintahäiriöitä. STM:n haittaluokitus 1649/2009 edellyttää haitan arviointia yleisen toiminnanvajauksen perusteella, kun nimike ei kuvaa vamman todellista haittaa. Tämä sijoittaisi haittaluokan tasolle 6–8.
Kokonaisuus viittaa kiistatta siihen, että yhtiö pyrkii johdonmukaisesti ylläpitämään aiempaa virheellistä linjaansa, koska haittaluokan korottaminen romahduttaisi uudelleenkoulutuksen perustan ja loisi merkittävän korvausvastuun.”
★★★★★★★
Lähetin eilen 10.06.2026 LähiTapiolan johdolle sähköpostia, jossa kerroin uudesta päätöksestä koskien haittaluokan arviota ja sitä koskevista menettelyvirheistä. Kirjoitin aiheesta myös blogikirjoituksen LähiTapiolan luotto korvausneuvoja jatkaa yhtiön juristien ja vakuutuslääkäreiden laittomuuksien sanansaattajana. Yhtiön johto ei asiaan puutu. Tahallisuus on 100 % varma. – Toni Korhonen
Pyysin myös eilen korvausneuvojalta LähiTapiolan ajantasaiset sisäiset käsittelymerkinnät/korvausmuistion, jotta näkisin asiani käsittelyn laillisuuden. En maininnun uuden päätöksen sisältämistä virheistä. Tietysti minua kiinnosti kuka silmäortopedi tällä kertaa toimi vakuutuslääketieteen asiantuntijaroolissa hyläten pelkällä EI-sanalla haittaluokan uudelleenarvioinnin huomioimatta kaikkia lausuntojani, tutkimuksia, työterveysneuvottelumuistioita, työkykyarvioita ym. Niitähän riittää reilun 13 vuoden ajalta.
Sain aamulla korvausneuvojalta sähköpostissa käsittelymerkinnät, sekä uuden päätöksen seuraavin saatesanoin:
”Hei, liitteenä. Lisäksi myös uusi päätös haittarahasta, jolla on oikaistu kirjoitusvirhe 10.06.2026 päätökseltä.”
LähiTapiolan korvausneuvoja oli siis jostain saanut tiedon, että oli jotain korjattavaa. Tässä ote uusimmasta päätöksestä:
Eli jostain kumman syystä korvausneuvoja oli yön pimeinä tunteina keksinyt, että mehän ollaan herran jestas käytetty väärää lakia. Tai siis oikeaahan me ollan käytetty, mutta kirjanneet sen väärin eli kysymyshän on kirjoitusvirheestä. Valtioneuvoston haittaluokka-asetuskin oli alkuperäisestä unohtunut. Mistäköhän tämä ajatus korjata laki omaehtoisesti oikeaksi on todellisuudesta tullut? En tiedä, mutta vaihtoehtoja on mielestäni kaksi: sähköpostista yrityksen johdolle ja he ovat viestittäneet tai sitten korvausneuvoja on lueskellut blogiani ja huomannut virheensä.
Mikä on tämä viittaus päätöksessä oleva viittaus? Kirjoitusvirhekö taas?
”Päätös on oikaistu työtapaturma- ja ammattitautilain 244 § perusteella kirjoitusvirheen osalta.” Eikö kirjoitusvirheen korjaaminen ole hallintolaissa?
Miksi väitän hänen virheekseen väärän lain käyttöä ja sen tulkintaa, enkä hyväksy kirjoitusvirhe-väitettä? Koska käsittelymerkinnöistä näkee selvästi, ettei asiaani ole käsitelty asian mukaisesti, eikä riittävällä vakavuudella. Asiani korvauspäätökset on tehty jo vuosikymmen sitten etukäteen, koska mikäli haittaluokkani olisi määritelty oikein eli haittaluokaksi 6-8, ei minua olisi voitu uudelleenkouluttaa digitaaliseen markkinointiin. Vakuutusyhtiön on pakko pysyä kannassaan eli vääristää totuutta. Muutoinhan uudelleenkoulutukseni tulisi uusia.
Mikä on muuten hallintolain mukaan kirjoitusvirhe?
”51 § Kirjoitusvirheen korjaaminen
Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe.
Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.”
” 52 § Korjaamisasian vireilletulo ja käsittely
Viranomainen käsittelee korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Aloite on tehtävä tai vaatimus virheen korjaamiseksi on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä.
Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uudelleen ja asiassa annetaan uusi päätös. Kirjoitusvirhe korjataan korvaamalla virheen sisältävä toimituskirja korjatulla toimituskirjalla. Asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kirjoitusvirheen korjaamista, jollei se ole tarpeetonta.
Asia- tai kirjoitusvirheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappaleeseen tai viranomaisen käytössä olevaan tietojärjestelmään.”
Kysymys ei ole kirjoitusvirheestä vaan menettylyvirheestä. Tämän menettelyvirheen tirehtöörit löytyvät LähiTapiolan sisäisistä käsittelymerkinnöistä:
”KÄSITTELYMERKINNÄT JA ASIANTUNTIJOIDEN MERKINNÄT:
Korvausneuvoja 09.06.2026
Kts. yst. asiakkaan kirje (saap. 04.06.2026) sekä lääkärivastaukset. Valitus vuosityöansiosta
menossa.
1) Kyse haitta-asiasta, onko lain mukaan velvollisuus kuulla asiakasta haittarahasta?
2) Voidaan antaa haittapäätös valituskelpoisena, koska menossa valitus vuosityöansiosta?
090626/ Korvauspäällikkö:
1) Ei ole. Haittaluokan arvioinnissa ja määrittämissä vakuutetun kuuleminen on ilmeisen tarpeetonta. Ei ole velvollisuutta varata asiakkaalle tulla kuulluksi haittaraha-asiassa.
2) Kyllä voidaan. Haittaraha ja vuosityöansio ovat kaksi erillistä asiaa. Vuosityöansiovalitus ei estä haittaluokan arvioimista ja määrittämistä kuin ei myöskään asia ratkaisemista valituskelpoisella korvauspäätöksellä.”
Ensinnäkin, mitä ihmettä korvausneuvoja kyselee perusasioita? Ja mitä vastaakaan korvauspäällikkö?!? Hän vetoaa hallintolain asianosaisen kuuleminen kohtaan 5 kuulemisen eli ilmeiseen tarpeettomuuteen. Hallintolaissa kuulemisesta:
”34 § Asianosaisen kuuleminen
Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.
Asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos:
1) vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti perusteettomana;
2) asia koskee palvelussuhteeseen tai vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista;
3) asia koskee hakijan ominaisuuksien arviointiin perustuvan edun myöntämistä;
4) kuuleminen saattaa vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen tai kuulemisesta aiheutuva asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle taikka ympäristölle; tai
5) hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista tai kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.”
Kuuleminen oli korvauspäällikön mukaan tarpeetonta, koska sitä ei ole koskaan muulloinkaan yhdessäkään päätöksen teossa tehty. Kuuleminen on aina kyseisen korvauspäällikön mukaan ilmeisen tarpeetonta. Mitä tulee valituskelpoiseen päätökseen ja sen antamisen arviointiin tulisi kaiken olla lain puitteissa täysin selvää. Valituskelvotonta negatiivista päätöstä ei voi antaa, ei edes valituksenalaiseen asiaan. Mikäli valituskelvoton päätös annetaan, tulee sen olla asianosaiselle positiivinen ja valituksenalaisen asiaan liittyvä.
Haluan vielä viitata ja muistella samojen seppien antamaan valituskelvottomaan päätökseen 06.03.2026:
Ei kuulemispyyntöä tästäkään, valituskelvoton negatiivinen päätös, joka ei edes liittynyt valituksenalaiseen asiaan. Eihän tälle yhtiön johdon siunaamalle toiminnalle voi yhtään mitään ellei poliisi asiaan puutu tai keskusrikospoliisi ota koko lafkaa syynättäväksi.
Kyseinen korvauspäällikkö antoi muuten LähiTapiolan nimissä vastineen eduskunnan oikeusasiamiehelle lokakuussa 2025 LähiTapiolan tekemiin valituskelvottomiin päätöksiin yli kolmen vuoden ajalta. Sain vastineen käsiini ja kirjoitin siinä esitetyistä valheista oman vastineeni eduskunnan oikeusasiamiehelle. Asian käsittely on vieläkin kesken. Kantelun tein vuoden 2025 kesäkuussa. Palaan ehdottomasti tähän saatuani vastauksen. LähiTapiola on kiistatta julkisen vallan käyttäjänä vienyt perustuslailliset oikeuteni, joten odotan mielenkiinnolla miten eduskunnan oikeusasiamies asia taputtelee.
Miten haittaluokkani uudelleenarviointi tapahtui LähiTapiolassa selviää tästä kirjauksesta yhtiön sisäisistä käsittelymerkinnöistä:
”KORVAUSMUISTIO / LAUSUNNOT
8.6.2026 8.21.37 Korvausneuvoja
uutena epikriisi 05.05.2026 (Saap. 04.06.2026) + asiakkaan kirje (saap. 04.06.2026)
jo aiemminkin käytössä olleet Kuntoutuspalaute, näkövammaisten keskusliitto (saap. 04.06.2026)
työterveysneuvotteluiden muistiot 07.02.2023, 24.10.2022, 20.11.2021, 18.01.2021 ja lausunto
30.10.2025 (saap. 04.06.2026)
Maksettu aiemmin HL2 mukainen pysyvä haitta.
1) Antaako uusi selvitys aihetta muuttaa yhtiön kantaa haittaluokasta?
2) Onko haitta pahentunut? Jos kyllä, mihin haittaluokkaan?
3) Jos hylättävä, perustelut ja dg
8.6.2026 14.06.15 Silmäortopedi
Käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omatuntoni kautta
1.-3. Ei muutosta, ei uutta tietoa tapaturmasta eikä muutosta tilankuvauksessa, hylättävät dg.t kuten aiemmin todettu.”
Siinä teille asiantuntija vakuutuslääkärin perusteltu diagnoosi. Hän on sen verran kova asiantuntija, että pelkästään tutkimalla yli 13 vuoden ajalta kaikki silmälääkäreiden lääkärinlausunnot, msilmätutkimukset, kipuklikikan lausunnot, työterveyden lausunnot, työterveysneuvotteluiden muistiot, Iiriksen kuntoutusselvityksen, Tyksin työkyky selvityksen, aiheutuneet sairauspoissaolot, vakuutusyhtiön korvausmerkinnät ym. pystyi vajaassa kuudessa tunnissa antamaan lausunnon:
”Käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omatuntoni kautta
1.-3. Ei muutosta, ei uutta tietoa tapaturmasta eikä muutosta tilankuvauksessa, hylättävät dg.t kuten aiemmin todettu.”
Kyseinen silmäortopedihan toimii tietenkin myös mm. tekonivelklikalla Ortonissa. Hän on lausunut tapaukseeni kielteisiä lausuntoja vakuutuslääkärin roolissa kerran ennenkin:
”10.1.2023 13.23.50 Korvausneuvoja
lausunto 17.11.2022 (saap. 9.1.2023) 1) Mahdolliset hylättävät dg:t ja hylkäysperusteet? 2) Mikä on tapaturmavamman tila? 3) Onko vhg edelleen 100% työkykyinen omaan uudelleenkoulutuksen mukaiseen työhönsä? 4) Korvataanko päätelasit, joissa Essilorin Black 2-suodatinväri?
11.1.2023 7.54.18 Silmäortopedi
Käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omatuntoni kautta 1) kuten aiemmin 2) Ennallaan 3) Korvattavaksi katsotun vamman puolesta kyllä 4) Vhg hyväksi sopisi korvattavaksi, oirekuva subj lievittynyt k.o. värikokeilulla”
Mitä mieltä olette vastauksista? Kykeneekö hän edes ymmärtämään mikä on akkommodaatiojärjestelmän vaurioitumisesta aiheutuva haitta? Mitä hän ymmärtää häikäistymisen estämisestä/ näyttöpäätelaseista, kun ne tulee aina tutkitusti selvittää fyysisellä käynnillä? Miten ortopedi voi toimia silmätaudeissa tai silmävammoissa asiantuntijalääkärinä? Puhumattakaan haittaluokan arvioinnissa, jolloin tulisi ymmärtää edes mistä syystä olen tapaturmaeläkkeen saanut.
Saamani uusi haittaluokkapäätös on kokonaisuudessaan menettelyvirhe. Se on samaa jatkumoa vahoille päätöksille. Korvausmerkinnöistä ei löydy edes ”kirjoitusvirheen” korjaamista tai miten se havaittiin. Korvausneuvoja on copy pastettanut päätöksen pohjaan tiedot ja sovellettu väärä laki korjattiin mystisesti sen jälkeen kun olin LähiTapiolan johtoa ohjeistanut. Miksi väärä laki haluttiin korjata, koska millään muullakaan ei ole mitään väliä?
Palatakseni vielä saamaani uuteen haittaluokkapäätökseen, jota ei ole vaatimusteni mukaisesti käsitelty eli haittaluokassani ei ole huomioitu akkommodaatiojärjestelmän vaurioitumista ja siitä aiheutunutta kroonista kipua. Tämä uuden päätöksen lausunto on täynnä vääristelyä. Se on sitä itseään eli vakuutuslääketiedettä.
Eli myönnetään, ettei ole käytetty säädöksen kohtaa 15, johon laki velvoittaa. Ja olinhan juuri maaliskuussa saanut valituskelvottoman päätöksen jossa todetaan ja myönnetään haittaluokituksessa huomiotta jätetty vamma, jonka perusteella tapaturmalain mukaiset korvaukset myönnettiin.
Eli minulle on siis myönnetty lakisääteiset korvaukset. Eikö olekin hyvin omituista, kun miettii mitä korvauksia vammastani saan. Minulle korvataan toistaiseksi silmälasit monitehoin, näyttöpäätelasit, kipulääkkeet ja vasempaan silmään laajennustipat lievittämään kipua. Lisäksi korvataan kaikki vasemman silmän tutkimukset ja lääkärikäynnit. Mutta akkkomodaatiojärjestelmän vauriota ja siitä aiheutuvaa kroonista kipua ei haittaluokkaan kuulu huomioida? Eli saanko tapaturmalain alaisia korvauksia aivan turhaan kipulääkkeiden muodossa? En, koska vakuutusyhtiön sisäisissä korvausmerkinnöissä molemmat haitat on myönnetty ja korvattu. Mutta haittaluokassa niitä ei huomioida.
Asia on kyllä minulle täysin selvä miksi muutosta ei haluta tehdä. Haittaluokalla 2 ja sen määrittämisestä johtuen mustuaisen puolierosta ja häikäistymisestä minut saatiin uudelleenkoulutettua digitaaliseen markkinointiin. Mikäli haittaluokassa huomioitaisiin akkommodaatiojärjestelmän vaurio sekä krooninen kipu, ei minulle olisi voitu esittää haittaluokalla 6-8 silmävammaisena digitaalisen markkinoinnin koulutusta ja hyväksyttää sitä Takossa. Kyseessä on Takon harhaanjohtaminen. Ja sehän on helppoa, koska kyseisessä instanssissa ei ole ainuttakaan silmätautien ja silmävammojen asiantuntijalääkäriä. Nyt sitä ei voi enää myöntää, koska se tarkoittaisi miljoonakorvauksia tulevaisuudessa. Ei 50-vuotiasta ukkoa enää uudelleenkouluteta.
Todellakin laitan sähköpostia LähiTapiolan johdolle jatkossakin, mutta linkkaan ainoastaan uusimman blogikirjoituksen. Tahallisuus julkisen vallan väärinkäyttäjänä on mielestäni vakava rikos.
Laitan tähän artikkelin loppuun akkommodaatiojärjestelmän vauriosta kiinnostuneille tietopaketin, joka toimii myös silmiä avaavana infona silmäortopedeille vakuutusyhtiöihin, Kelaan, Valtionkonttoriin ja eläkevakuutusyhtiöissä työskenteleville vakuutuslääkäreille. Käydään myös läpi kyseisen vamman haittaluokituksen määritys. Osaltaan nyt ymmärrätte, ettei perus silmälääkärin koulutuskaan anna riittävää pätevyyttä toimia asiantuntijaroolissa. Siksi olenkin monet silmälääkärit suututtanut kysymällä liian vaikeita ja haastamalla heidän ammattitaitonsa.
Akkommodaatiohäiriö on silmävammoista poikkeava ilmiö, sillä se ei ole rakenteellinen vaurio vaan näköjärjestelmän toiminnallinen häiriö. Kyseinen vamma ei osu suoraan silmävammojen nimikkeisiin, joita vakuutusyhtiöt yleensä soveltavat täysin mielivaltaisesti yrittäen laskea haittaluokan mahdollisimman alas. Haittaluokalla on väkisinkin merkitystä uudelleenkoulutukseen, sillä eihän esim. silmävammaisella kyseisellä vammalla ole mitään mahdollisuutta tehdä kokopäiväistä päätetyötä tai edes opiskella tuntikausia.
STM:n haittaluokitus 1649/2009 kuitenkin ratkaisee tämän tilanteen selkeästi. Tätä kyseisen vuoden asetusta sovelletaan omaan haittaluokituksen määrittämiseen. Jos mikään yksittäinen nimike ei kuvaa vamman todellista haittaa, arviointi on tehtävä yleisen toiminnanvajauksen perusteella. Akkommodaatiovaurio on juuri tällainen vamma. Se ei välttämättä heikennä näöntarkkuutta (minulla sekin putosi puoleen vs. terve silmä kaukonäön osalta) staattisessa mittauksessa, mutta se romahduttaa kyvyn tarkentaa, ylläpitää näkökuormitusta ja tehdä lähityötä ilman kipua ja rasitusperäistä oireilua.
Haittaluokituksen silmäkohtaiset nimikkeet asetuksessa kuvaavat pääasiassa näöntarkkuuden alenemaa, näkökenttäpuutoksia ja silmän rakenteellisia vaurioita. Akkommodaatiojärjestelmän vaurio ei ole mikään näistä. Se on hermo-lihasjärjestelmän toimintahäiriö, joka aiheuttaa päänsärkyä, silmäkipua, valonarkuutta ja näön sumenemista rasituksessa.
Juurikin siis niitä ongelmia, joiden vuoksi olen viimeiset lähes kuusi vuotta käynyt lukuisissa tutkimuksissa ja joiden vuoksi ollen ollut satoja päiviä sairauslomilla. Nämä oireet eivät näy optikon taululla, mutta ne näkyvät työkyvyssä ja arjessa. Siksi haitta on arvioitava yleisen toiminnanvajauksen kohdan 15.0 perusteella, joka kuvaa juuri tällaista laaja-alaista toimintakyvyn heikkenemistä. Lisäksi STM:n haittaluokitus edellyttää kipukorotusta silloin, kun kipu lisää toiminnanvajauksen määrää. Akkommodaatiohäiriö aiheuttaa tyypillisesti keskivaikean kiputilan, mikä nostaa haittaluokkaa yhdellä tai kahdella pykälällä.
Kuka voi antaa luotettavan lausunnon akkommodaatiovaurion todellisesta vaikutuksesta työkykyyn? Se ei ole vakuutuslääkäri. Eikä varsinkaan omassa tapauksessani. LähiTapiola ei ole käyttänyt ainuttakaan silmälääkäriä vakuutuslääkärinä antamassa lausuntoa. Ehkä syy on siinä, ettei kukaan silmälääkäri vakuutuslääketiedettä hyväksy tai tarjottava rahanippu ei ole riittänyt moraalin ostoon.
Perus silmälääkäri osaa kyllä todeta akkommodaation heikentymisen tai puuttumisen, mutta hänen koulutuksensa ja kliininen työnkuvansa keskittyvät silmän rakenteellisiin sairauksiin, taittovirheisiin ja yleisiin silmätauteihin. Akkommodaatiojärjestelmän vaurio on kuitenkin neuro-oftalmologinen ongelma: se liittyy silmän hermotukseen, sädelihaksen toimintaan, autonomiseen hermostoon ja näköjärjestelmän kuormituksensietoon. Perus silmälääkäri ei yleensä arvioi näitä mekanismeja eikä niiden vaikutusta työkykyyn, eikä hänellä ole koulutusta arvioida rasitusperäistä näkökuormitusta, kognitiivista kuormitusta tai näköjärjestelmän toiminnallista väsymistä.
Neuro-oftalmologi sen sijaan on erikoistunut juuri näihin ilmiöihin. Hän arvioi silmän ja aivojen välisen toiminnan, näköjärjestelmän hermostollisen kuormituksen, akkommodaation ja konvergenssin yhteistoiminnan sekä niiden vaikutuksen työkykyyn. Neuro-oftalmologi on myös ainoa erikoisala, joka pystyy antamaan lääketieteellisesti pätevän lausunnon siitä, miten akkommodaatiovaurio vaikuttaa lähityöhön, näyttöpäätetyöhön ja tarkkuutta vaativiin tehtäviin. Tämä on ratkaisevaa, koska juuri nämä toiminnot määrittävät haitan todellisen tason ja STM:n haittaluokituksen soveltamisen. Olenkin siis yrittänyt päästä neuro-oftalmologin vastaanotolle, koska haluan todellakin nähdä miten hän asian tutkii ja miten hänen lausuntonsa tullaan vakuutuslääkärin toimesta lyttäämään.
Kun nämä elementit yhdistetään, akkommodaatiovaurion todellinen haitta sijoittuu haittaluokkiin 6- 8. Tämä on linjassa haittaluokituksen rakenteen, lääketieteellisen ymmärryksen ja oikeuskäytännön kanssa. Vakuutusyhtiöiden tapa soveltaa silmävammojen nimikkeitä ja päätyä haittaluokkaan kaksi ei perustu haittaluokituksen logiikkaan, vaan nimikevirheeseen. Akkommodaatiohäiriö ei ole näöntarkkuusvamma, vaan toiminnallinen näköjärjestelmän vaurio, jonka haitta ilmenee rasituksessa, työkyvyssä ja arjen toimintakyvyssä. STM:n haittaluokitus antaa tähän selkeän ratkaisun: kun nimike ei kuvaa haittaa, haitta arvioidaan yleisen toiminnanvajauksen perusteella. Ja kun haitan todellista vaikutusta arvioidaan, neuro-oftalmologin lausunto on lääketieteellisesti painavin ja ainoa, joka kattaa vamman koko toiminnallisen laajuuden. Haittaluokan määritys ei ole mielipide, se on laissa määritelty asetuksena.
Pakko myöntää, että alkaa olemaan vaikeuksia pysyä oman asiani kohdalla asiallisena. Vastapuoli suorastaan vittuilee, sekä osoittautuu juridisesti täysin osaamattomaksi ja minun tulisi muka olla asiallinen. Lyödään luuri korvaan. No ei lyödä. Sähköposteihini harvemmin vastataan. LähiTapiolan sisäisessä korvausmuistiossa lukee edelleen:
Eivät siis uskalla, koska eivät osaa vastata kysymyksiini tai erehtyvät valehtelemaan puhelimessa. Tämä on ennakoitua riskien hallintaa.
-Toni
