Työtapaturma

Työtapaturmiin ja niiden korvauskäytäntöihin liittyviä artikkeleita.

Lakiehdotus työtapaturmien ja ammattitautien korvausjärjestelmän uudistamiseksi. Perustetaanko Työtapaturma- ja ammattitauti Ry?

tonkor 1.4.2026 Työtapaturma, Työyhteisö No Comments

Suomen työtapaturma- ja ammattitautijärjestelmän perusidea on historiallisesti ollut: työntekijä luopuu oikeudestaan haastaa työnantaja vahingonkorvausvastuuseen ja vastineeksi hän saa automaattisen ja täysimääräisen korvauksen lakisääteisestä vakuutuksesta. Tämä on ns. no-fault-järjestelmä, joka syntyi jo 1800-luvun lopulla teollistumisen aikana. Perusajatus oli yksinkertainen: Työssä loukkaantuminen ei saa johtaa köyhyyteen riippumatta siitä, kuka on tapaturmaan syyllinen.

Mahdollinen yhteistyökuvio vakuutusyhtiön kanssa?

tonkor 29.3.2026 Kansalaisen silmin, Työtapaturma, Yleinen No Comments

Muita ei lakisääteisiä tapaturmavakuutuksia vakuutusyhtiöitä ei Suomessa ole tämän jälkeen jäljellä. Onko tämä sattumaa, että vakuutuslääketiede on nyt uitettu koko vakuutusyhtiöjärjestelmään? Ei ole yhtäkään yhtiötä, joka voisi edes periaatteessa toimia eri tavalla. Pelkästään henkivakuutuksia tai vapaa-ajan tapaturmavakuutuksia myyvät yhtiöt eivät joudu riskialttiiden kymmeniä vuosia kestävään jatkuvien ansiomenetyskorvausten ja hoitojen korvaustahoksi. Sen sijaan terveysvakuuutuksia myyvät yhtiöt, joissa terveyden menetys lupaa ansionmenetyskorvaukset pitkäksi aikaa hoitoineen, on vakuutuslääkäreiden pelikenttää.

Hieman Ortonista ja kipuklinikoista, sekä jälleen varoituksen sana vakuutuslääkäreistä

tonkor 29.3.2026 Kansalaisen silmin, Työtapaturma 1 Comment

Oma arvioni on, että vakuutusyhtiöiden vaikutus julkiseen erikoissairaanhoitoon on kasvanut. Palveluostojen ja asiantuntijalausuntojen kautta vakuutusyhtiöillä on yhä enemmän epäsuoraa vaikutusta siihen, miten potilaita ohjataan ja millaisia diagnooseja painotetaan. Vakuutusyhtiöiden vaikuttamisroolin kasvaessa yliopistollisiin keskussairaaloihin yksityisasemien lisäksi on johtamassa siihen, että järjestelmän rakenteet herättävät kysymyksen ohjaavatko korvausvastuun rajat osaltaan sitä, miten diagnooseja ja hoitotarvetta tulkitaan. Kivusta aiheutuneet korvaukset vakuutusyhtiöille oikein korvattuina nousisivat heille liian korkeiksi, jolloin alati kasvavaa voittoa tavoittelevalle pörsiiyhtiölle tämähän olisi valtava tuloksen laskija.

Suomen johtava työtapaturmien ja ammattitautien korvauskäsittelyn asiantuntijablogi: Suoraa puhetta! tonikorhonen.fi

tonkor 29.3.2026 Korvauskäsittelyn termistöä, Työtapaturma No Comments

Työtapaturma, ammattitauti ja vakuutusyhtiön päätös, mutta mitä seuraavaksi? Lue riippumattomat ohjeet korvauskäsittelystä, muutoksenhausta ja ammatillisesta kuntoutuksesta tonikorhonen.fi-blogistani.

Varusmies loukkaantui vakavasti joutuen kipuhelvettiin, Valtionkonttori ei korvaa. Mikä on Valtionkonttori?

tonkor 27.3.202627.3.2026 Esimerkkitapauksia työtapaturmien uhreista, Kansalaisen silmin, Työtapaturma No Comments

Valtiolla on myös oma taloudellinen intressinsä. Kun valtio on sekä työnantaja että vakuuttaja, jokainen hyväksytty korvaus on suoraan valtion menoa. Järjestelmä on rakennettu minimoimaan korvattavien tapausten määrä eli aivan kuten yksityisissä vakuutusyhtiöissä. Ministeriöt ovat tästä täysin tietoisia: Valtiokonttori on osa samaa vakuutuslääketieteellistä rakennetta, jota valtio itse valvoo ja jonka toimintatavat se tuntee. Tämän vuoksi toitottamani järjestelmän muuttaminen on mahdotonta, koska isäntä on valjastanut renkinsä toimimaan samoin ja antaa siihen 100% tukensa ministeriön kautta.

Käräjätuomio: Fennian esittämät petossyytteet koskien Sofia Tuomea hylättiin

tonkor 21.3.20265.4.2026 Esimerkkitapauksia työtapaturmien uhreista, Työtapaturma 4 Comments

Tärkein pointti on hoitavat lääkärit vs. vakuutuslääkärit käräjä- hovi- ja korkein oikeus: Oikeuden tuomarit perustavat päätöksensä asiantuntijalääkäreiden arvioihin. Vakuutuslääkärin tulee perustella, kumotessaan hoitavien lääkäreiden lausunnot, mikä työtapaturmassa vammautunutta/ammattitautiin sairastunutta vaivaa, ellei hoitavien asiantuntijalääkäreiden esittämät lausunnot ja diagnoosit. Tällöin ei enää riitä pelkkä syy-yhteyden tai vammamekanismin kieltäminen, näkemättä ja tutkimatta potilasta, vieläpä olematta alan asiantuntijalääkäri. Tamlassa ja vakuutusoikeudessa riittää pelkkä vakuutuslääkärin ei-sana ilman alan asiantuntijalääkärin pätevyyttä.

Avaan kuvallisin dokumentein oman työtapaturmani korvauskäsittelyä LähiTapiolassa

tonkor 15.3.2026 Korvauskäsittelyn termistöä, TAKO, TAMLA, Vakuutusoikeus, Työtapaturma 1 Comment

Kirjauksesta käy ilmi, että korvauspäätöksen sisältö on käytännössä määritelty jo heti koulutukseni alussa. Minulle on tehty varausilmoitus, jossa on budjetoitu 30 % ansionaleneman korvaus koulutuksen jälkeiselle ajalle riippumatta siitä, työllistynkö tai pärjäänkö uudessa ammatissani.

Tämä osoittaa, että työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisissa ammatillisen kuntoutuksen päätöksissä ratkaisu tehdään tosiasiassa jo ennen kuin on selvitetty, soveltuuko koulutus vammautuneelle. Vaikka laki mahdollistaa koulutuksen keskeyttämisen, jos se ei ole sopiva, vakuutusyhtiö ei käytännössä hyväksy tätä. Puhun kokemuksesta.

Vakuutusetsivän tarkoitus on pääasiassa estää vakuutusyhtiön jo myöntämät lakisääteiset työtapaturma- ja ammattitautikorvaukset

tonkor 11.3.202611.3.2026 Esimerkkitapauksia työtapaturmien uhreista, Korvauskäsittelyn termistöä, Työtapaturma No Comments

”Petosrikoksissa tekijä tavoittelee itselleen taloudellista hyötyä uhria erehdyttämällä. Usein petoksen seurauksena on taloudellinen vahinko uhrille.” Onko joskus julkista valtaa käyttävä vakuutusyhtiön työntekijä joutunut harhaanjohtamisesta petossyytteenä käräjille? Siten, että poliisi on tutkinut rikosilmoituksen ja asia on edennyt syyttäjälle ja hän on lähtenyt syyttämään ns. valtion piikkiin? Kysymys on virkamiesvastuusta. Kysymys on virkamiesveljeydestä.

Tästä saa vähän ajatuksia, miten tässä maassa työkavereita puolustetaan. MOT- dokumentti Poliisi pahoinpiteli poikani | MOT | Yle Areena antaa hieman viitteitä miten esim. poliisissa toimitaan, kun ei lainvalvojina uskalleta puuttua virkaveljen perseilyihin, eikä edes lainrikkomuuksiin. Eikä jälkeenpäin olla nähty mitään. Tietenkään. Lampaat. Jos joillain nyksittäisellä poliisilla on patoutumia, joita pitää purkaa ylimitoitetulla väkivallalla heikompaa kohtaan, niin eikö tähän tulisi virkaveljien puuttua?

Näin uutisoi Tapaturmavakuutuskeskus eli TVK: Työtapaturmavakuutus kantaa vastuunsa vuosikymmenten yli: vanhimmat korvaukset 1940-luvulta

tonkor 11.3.202611.3.2026 Työtapaturma No Comments

Tähän liittyen jälleen vahvana lukusuosituksena jälleen totuuden torvena Suomi 2017 verkosto | Me yritämme. ja Suomi 2017 verkoston Facebook -sivulta lainaus osuu jälleen ytimeen: ”Kolmikantaisesti toimiva organisaatio, kuten Tapaturmavakuutuskeskus, paaluttaa lakisääteisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutusten korvauslinjat aina vakuutusoikeuteen asti. Ja vakuutusyhtiöt voittavat aina halutessaan. Ja kyllä ne haluavatkin. Samoja henkilöitä ja organisaatioita istuu, niin sanotusti tuoleja vaihtaen, niin lainsäädäntö-, toimeenpano- kuin tuomiovallan käytön alueilla.”

Väliaikatietoa eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdystä kantelustani koskien lainvastaisia valituskelvottomia päätöksiä

tonkor 6.3.20266.3.2026 Korvauskäsittelyn termistöä, Työtapaturma 2 Comments

Useissa maissa tapaturmakorvaukset ovatkin täysin julkisen sektorin hoidossa juuri näistä syistä. Euroopan maiden työtapaturmavakuutusjärjestelmät ovat kehittyneet eri tavoin, mutta jakautuvat pääosin kahteen malliin: Bismarckin mukaiseen vakuutusmaksupohjaiseen järjestelmään ja Beveridgen verorahoitteiseen malliin. Useimmissa EU-maissa järjestelmä on julkinen tai julkisoikeudellinen, ja sitä hoitavat erilliset, voittoa tavoittelemattomat laitokset, kuten Saksassa, Itävallassa, Ranskassa ja Italiassa. Joissakin maissa – kuten Tanskassa, Suomessa, Belgiassa ja Alankomaissa – järjestelmä on yksityisten vakuutusyhtiöiden hoidossa.Onko yksityisille annettu julkinen valta enää oikeutettua, jos se johtaa systemaattisiin oikeusturvaongelmiin? Tämä on juridisesti perusteltu kysymys, ja se on juuri sellainen, jonka oikeusasiamiehen tulisi nostaa esiin havaitessaan menettelyissä jatkuvia rakenteellisia ongelmia.

Viimeisimmät lisäykset: