Blogini lukija otti yhteyttä kyseenalaistaen vakuutusetsivän toiminnan laillisuuden omassa työtapaturma-asiassaan. Sain nähtäväkseni editoidun hieman vajaa 30 min kestäneen lähes 30 päivän ajanjaksoa koskeneen salakuvausvideon sekä myös kyseisen vakuutusetsivän tekemän tutkintaraportin. Kyseessä on CRPS-vamman työtapaturmassa saaneen vammautuneen seurantavideosta Pohjolan vakuutusetsivän toimesta.
En ole edelleenkään juristi. Esitän kansalaisen näkökulmasta näkemyksiä ja omaa tulkintaani olemassa olevista laeista sekä niiden soveltamisesta julkistaa valtaa käyttävien lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvauskäsittelyyn osallistuvista vakuutusyhtiön työntekijöistä. Nyt esitän mielipiteeni vakuutusetsivän käytöstä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvauskäsittelyyn osallistumisesta. Ei kyse ole Finanssiala Ry:n ohjeista, eikä mistään muustakaan vakuutusyhtiön vakiintuneesta korvauskäytännöstä, vaan vetoan lakiin ja oman oikeustajuni mukaiseen tulkintaan.
Lukekaahan tämä ensin Työtapaturma- ja ammattitautilaki | 459/2015 | Lainsäädäntö | Finlex eli 252 §Vakuutuslaitoksen ja muutoksenhakuelimen oikeus saada tietoja.
Väitteeni on: Työtapaturma- ja ammattitautilain 252 §:ssä säädetään vakuutuslaitoksen oikeudesta saada vakuutus- ja korvausasian ratkaisemiseksi välttämättömiä tietoja. En löydä kyseisestä laista säännöstä, joka nimenomaisesti antaisi vakuutuslaitokselle toimivallan suorittaa vakuutettua koskevaa salaista henkilötarkkailua, kohdennettua seurantaa tai teknistä kuvaamista. Pelkkä 252 §:n tiedonsaantioikeus ei sanamuotonsa perusteella ole tällainen toimivaltasäännös. Tästä ei tietenkään vielä seuraa, että kaikenlainen vakuutustutkinta olisi lainvastaista. Kysymys on siitä, mikä nimenomainen oikeusperusta mahdollistaa juuri tällaisen tiedonhankintamenetelmän ja täyttävätkö sen käyttöön liittyvät henkilötietojen käsittelyä, tarpeellisuutta ja oikeasuhtaisuutta koskevat edellytykset tapaturmalain alaisessa korvauskäsittelyssä.
Finassiala Ry ohjeistaa vakuutustutkinnan käynnistämisestä: ”Päätös näiden tutkintatoimien käynnistämisestä tehdään aina esimiestasolla ja yhteistyössä kyseistä vakuutuslajia hoitavan yksikön kanssa. Perusteena on aina vakava epäily siitä, että yhtiölle korvauskäsittelyn yhteydessä ilmoitetut tiedot ovat vääriä.”
Muokkasin videota tiiviimmäksi ja tunnistettavuutta minimoiden, vaikka sain luvan julkaista koko videon ilman muokkausta. Oleellista on mielestäni seuranta ja salakuvaus, ei kuka on kuvauksen kohteena. Tässä noin minuutin kestävä pätkä päästääksenne tunnelmaan:
https://drive.google.com/file/d/1L62WCuHPIhXFFgLVHrQHo1oSAuZKgrqE/view?usp=drivesdk
Sairasta. Katsottuani videon ja luettuani tutkintaraportin, aloin välittömästi miettimään kyseistä toimintaa ja entäpä jos sama toiminta on kohdistunut myös minuun. Jokainen voi nyt miettiä Pohjola vakuutuksen toimintaa sen sattuesa omalle kohdalle. Olet saanut lakisääteisen tapaturmanvakuutuksen korvaukset, mutta tämän jälkeen Pohjolan johto on valjastanut oman työntekijänsä korvauskäsittelijän ominaisuudessa antaen henkilötiedot ja osoitetiedot seuratakseen työtapaturman uhria.
Muutama väite koskien vakuutusetsivän käyttöä lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa: Vakuutusetsivän käyttö ei perustu lakiin, ei ole hyvän hallinnon mukaista, voi täyttää useita rikosnimikkeitä, rikkoo tietosuojalainsäädäntöä, rikkoo hallintolain menettelysäännöksiä, vaarantaa uhrin oikeusturvan, sekä voi olla julkisen vallan väärinkäyttöä.
Syy seuraamiselle on on omasta mielestäni varsin selkeä. Kyse on todisteiden keräämisestä koskien mahdollista petosepäilyä, vai onko tämä vain Pohjolalle normaalia toimintaa korvauskäsittelyssä ja varsinkin myönnetyn korvauksen jälkeen? Ja sama toiminta kaikkien kohdalla? Pohjolahan vaikuttaisi tekevän samaa kuin aiemmin Fennia eli yrittäen kaikin keinoin saada myönnetyt korvaukset evätyiksi samalla tavalla kuin Fennia vs. Sofia Tuomi- tapauksessa, jossa tuli Fennialle turpaan 100-0. Onko tarkoitus saada videoiden kuvamateriaalia, jolla pystyisi ahdistelemaan ja painostamaan vammautunutta esittäen videoita väittäen teeskentelyä/ harhaanjohtamista vammautuneen taholta?
Kyseinen vakuutusetsivä siis pyysi vammautunutta pikaiseen palaveriin Pohjola vakuutuksen konttorille esittäytyen käsittelijänä. Sama kuvio kuin muissakin kuulemissani tapauksissa saman tyypin toimintamallista eli soitto yksityisnumerosta, jotta puheluita ei saa litteroituna. Esittäytyen korvauskäsittelijäksi sen enempää itse asiaa avaamatta pyytäen keskustelemaan ns. kiireelisenä asiana hyvässä hengessä. Kun tapaaminen järjestyi, hän kyseli alkuun hyvässä hengessä niitä näitä, mutta suht nopeasti esitteli videoitaan vedoten huijaamiseen ja korvatun vamman teeskentelyyn. Muistakaahan joutuessanne vastaavaan tilanteeseen videoita tilaisuus tai vähintäänkin nauhottaen.
Sama vakuutusetsivä on siis toiminut muidenkin CRPS-oireyhtymä korvauskeisseissä samalla tavalla eli jopa kuvannut vammautunutta käsittelijän roolissa Pohjolan konttorilla ja raportoinut myöhemmin lääketieteellisiä arvioita ilman lääketieteellistä koulutusta. Olen siis nähnyt muitakin saman kaverin tuottamia etsiväraportteja.
Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvauskäsittelyyn osallistuva käyttää julkista valtaa. Väite, ettei materiaalin hankkija ole korvauskäsittelyyn osallistuja esittäytyen korvauskäsittelijänä on lähinnä erittäin huono vitsi. Kun vakuutuslääketiede ei riitä, valjastetaan nämä höpöhöpö vakuutusetsivät joka omasta organisaatiosta tai jostain ulkopuolisesta vartiointiyhtiöstä kuvaamaan ja raportoimaan ja kirjoittelemaan tutkinnastaan omia päätelmiään. Onko tämä laillista ja tarkoituksen mukaista? Mitä tällä haetaan ellei väitettä huijaamisesta? Ymmärrän, mikäli varastetuksi ilmoitettu Tesla löytyykin omasta autotallista. En ymmärrä, että lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvat korvaukset ovat myönnetty, mutta perään laitetaan silti vakuutusetsivät. Vakiintuneet korvauskäytännöt vakuutusyhtiössä.
Muutama artikkelini vakuutusetsivä- aiheesta:
Linkkasin kyseisen linkin aiheeseen liittyen tähän postaukseen Finanssiala ry:n lausunto vakuutustutkintatoiminnasta lakisääteisissä vahinkovakuutuksissa ja tästä artikkelistani muutama lainaus:
”Lainaukset lausunnosta ja lainauksen perässä suomennos:
”Vakuutustutkinnan ensisijaisena tavoitteena ei ole rikosten selvittäminen, vaan kerätä oikeat tiedot lainmukaisen korvauspäätöksen tekemistä varten.”
Lakisääteisten työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen korvauspäätösten tekoon ei kuulu vakuutustutkintaa vakuutusetsivän toimesta. Päätökset tehdään asiakirjoihin perustuen. Edes vakuutuslääkärin ei katsota olevan tarpeellista nähdä vammautunutta potilasta. Eikä vakuutuslääkärin tarvitse olla alan asiantuntijalääkäri.
”Osana julkisen vallan käyttöä vakuutusyhtiöille kuuluu vastuu siitä, etteivät ne
maksa aiheettomia vakuutuskorvauksia.”
Totta. Kun korvauspäätös on myönnetty työtapaturmalain ja tapaturmavakuutuksen mukaisesti on asia käsitelty. Sen tutkimiseen ei jälkikäteen, eikä korvausaaikana, kuulu vakuutusetsivä. Tosin onko se osana vakuutuslääketieteen salaista koulutusmateriaalia? Julkista valtaa käyttävät tapaturma- ja ammattilainkorvauskäsittelyyn osallistuvat vakuutusyhtiön palkkalistoilla olevat korvausneuvojat, lakimiehet ja vakuutuslääkärit. Entäpä kun kyse on aiheellista korvauksista, joita ei vakuutusyhtiö julkisen vallan käyttäjänä korvaa lain ja vakuutusehtojen mukaisesti? Kuka tätä tutkii? Poliisi? Ei tutki. Lähtökohtaisesti julkisen vallan käyttäjä ei lakia koskaan riko.
”Vakuutustutkinnan ensisijaisena tavoitteena ei ole säästää rahaa. Suomessa ei valtakunnallisesti – toisin kuin useissa muissa maissa – tilastoida vakuutustutkinnan tuottamaa säästöä. Vakuutustutkinnan tavoitteena on selvittää, mitä on tapahtunut, olipa tutkinnan tulos vakuutusyhtiön kannalta mikä tahansa. Tavoitteena on kerätä oikeat tiedot lain- ja sopimuksenmukaisen korvauspäätöksen tekemistä varten.”
Paskapuhetta. Lakisääteisissä vakuutuksissa on kyse miljoonien korvauksista per tapaus. Kun vakuutusyhtiöiden kukkarossa ei ole enää voimaa korvata uusia henkilövahinkoja vanhojen lisäksi, tulee alle viisi vuotta vanhat myönnetyt korvauspäätökset saada puretuksi. Petossyytteellä se onnistuu vakuutusyhtiön sisäisellä päätöksellä eli yksipuolisella päätöksellä ilman poliisia tai rikostutkintaa.
”Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen STM:lle lähettämässä selvitys- ja
lausuntopyynnössä on tältä osin virheellinen ilmaisu: vakuutustutkinta ei ole
tarkoitettu ensisijaisesti vakuutuslaitoksiin kohdistuvien rikosten selvittämiseen.
Vakuutusyhtiöt ilmoittavat petos- ja muita rikosepäilyjä poliisille varsin vähän, noin
sata kappaletta vuosittain. Ilmoitetuista rikosepäilyistä vain muutamat koskevat
lakisääteisiä vakuutuksia. Vakuutustutkinta tukee vakuutusyhtiöiden tavoitetta toimia
vastuullisesti ja preventiivisesti vakuutuksenottajakollektiivin edun mukaisesti.”
”Henkilövahinkoihin liittyvien väärinkäytösten yleisimmät tekotavat ovat:
– Vakuutettu käy työssä vammasta huolimatta ja nostaa silti myös ansionmenetyskorvauksia
– Vakuutettu kertoo muussa yhteydessä syntyneen vamman aiheutuneen lain tai vakuutusehtojen mukaisessa tapaturmassa
– Vakuutettu esittää kipua tai muita oireita ilman mitään vammaa ja erehdyttää lääkärin antamaan virheellisen todistuksen
– Vakuutettu ilmoittaa korvausten perusteena olevat ansiotulonsa todellista suuremmiksi.”
Korvauksen saajahan ei tietenkään saa yrittää huijata itselleen korvauksia. Sehän on petos. Mutta: ”Vakuutettu esittää kipua tai muita oireita ilman mitään vammaa ja erehdyttää lääkärin antamaan virheellisen todistuksen” Tämä on epäily, joka paljastuu mistä? Vakuutuslääkärihän arvioi näkemättä potilasta hoitavien lääkärien lausuntojen perusteella syy-yhteyttä ja vammamekanismia. Eikö tällöin hänen epäillessään hänen tulisi pyytää vammautunut vastaanotolleen? Esim. minun tapauksessani ei ole silmäortopedilta kutsua tullut? Miksiköhän?
”Vakuutustutkinta koostuu tiedonhankinnasta, tiedon analysoinnista ja
dokumentoinnista. Vain pieni osa tapauksista, joiden selvittämisen apuna käytetään
vakuutustutkintaa, sisältää tarkkailua.”
”Lakisääteisissä vakuutuksissa tarkkailua sisältävää vakuutustutkintaa tehdään varsin vähän. Vakuutusyhtiöitä saatujen tietojen mukaan tarkkailua sisältävää tutkintaa tehdään vuosittain noin parissakymmenessä tapauksessa. Tiedonhankintaa teknisellä välineellä tehdään harvoin, yhtiöiden ilmoittamien tietojen mukaan muutamissa yksittäisissä tapauksissa vuosittain.”
”Päätös näiden tutkintatoimien käynnistämisestä tehdään aina
esimiestasolla ja yhteistyössä kyseistä vakuutuslajia hoitavan yksikön kanssa.
Perusteena on aina vakava epäily siitä, että yhtiölle korvauskäsittelyn yhteydessä
ilmoitetut tiedot ovat vääriä.”
Eli ”käsittelijä” on valjastettu matkaan nimenomaan eväämään korvaukset perustuen vakuutetun vilpillisyyteen. Tämän kyseisen ”Käsittelijän” puheluiden sisältö oli molemmilla kerroilla hyvin nopeaa, koska hän vetosi kiireeseen. Johtuuko kiire korvausten eväämisen kiireestä vai siitä, että laskutettavaa on niin maan perhanasti eli toimeksiantoja on ylitöiksi asti?
”Vakuutustutkinnassa ei ole kysymys julkisen vallan käyttämisestä, sillä vakuutusyhtiöt käyttävät julkista valtaa vain tehdessään korvauspäätöksiä lakisääteisessä vakuutustoiminnassa. Julkisen vallan käyttämiseen ei kuulu korvauspäätöksen
tekemiseen tarvittavien aineistojen laatiminen tai kerääminen. Aineistot tulevat osaksi
julkisen vallan käyttöä vasta siinä vaiheessa, kun niiden pohjalta tehdään
korvauspäätös. Vakuutustutkijoiden toiminta ei ole päätöksen tekemistä lain
mukaisesta etuudesta, vaan kyse on tietojen hankinnasta tätä päätöksentekoa
varten.”
Voiko enempää taas vääristellä. Tähän voisin ottaa katkelman vakuutusyhtiön Tuhat ja yksi keinoa evätä lakisääteiset korvaukset– kirjasta:
”Vakuutusyhtiöissähän tanssitaan piiritansseja joka aamu päälliköiden näyttäessä esimerkkiä samalla lehmän kelloa kalisuttaen ja laulaen ”meidän firmalla menee hyvin” – hokemaa, jonka ovat varastanee Paha maa– elokuvasta, muka omana sloganinaan. Aamutanssin jälkeen alkaa paasaus olla syyllistämättä itseään, vaikka pahalta saattaa tuntua. Eikä siinä mitään väärää ole, kyllä ne tuntemukset karisevat vuosien saatossa. Olemme samassa veneessä, emmekä ole kukaan yksinään vastuussa korvauspäätöksistä, vaan ne tehdään yhdessä porukalla. Eikö? Kyllähän se niin on, että päätöksemme perustuu vakuutuslääkärin hylkäävään korvauslausuntoon, emmekä me sitä voida lähteä kyseenalaistamaan. Mutta eihän vakuutuslääkäri teknisesti tee päätöstä. Vakuutusetsivän itsensä kirjoittama raportti ja allekirjoittama ei myöskään ole julkisen vallan käyttöä ilmoittaessaan petoksesta ja korvausten keskeyttämisestä. Tällöinhän tulee eteen takaisinperintä. Sitä emme kuitenkaan lähde tekemään kuin äärimmäisessä tapauksessa, koska lakihan vaatii perusteetta maksetut korvaukset takaisin perimään.”
”Vaikka vakuutustutkinnassa ei ole kysymys julkisen hallintotehtävän hoitamisesta,
noudatetaan vakuutustutkinnassa hyvän vakuutustavan ja vakuutuslainsäädännön
lisäksi myös hallintolain 6 luvun säännöksiä asian selvittämisestä ja asianosaisten
kuulemisesta. Vakuutustutkintaan sisältyvässä tarkkailussa noudatetaan erityisesti
hallintolain 39 §:n tarkastusta koskevaa säännöstä. Mikäli tutkinta toteutetaan
teknisellä välineellä, noudatetaan hallintolain 6 luvun säännösten lisäksi erityisesti
FA:n julkaiseman ”Hyvä vakuutustapa ja vakuutustoiminnan yleiset periaatteet”
ohjeen kohtaa 3.4.3 Tiedon hankkiminen teknisellä välineellä.”
Siis ymmärtävätkö lausunnon kirjoittajat itsekään mitään kirjoittavat? Onko heillä käsitystä, että vakuutusetsivän käyttö ei ole hyvän vakuutustavan mukaista toimintaa. Lakisääteisten korvauskäsittelyjen puolueellinen toiminta ei ole hyvän vakuutustavan mukaista. Sen ei tarvitse olla. Tapaturmalaista, eikä hallintolaista tarvitse välittää.
”Kun vakuutustutkinnalla hankittu materiaali otetaan osaksi vakuutuspäätöksen tekemistä, kuullaan tutkinnan kohteena olevaa henkilöä ja/tai hänen edustajaansa sekä varmistetaan, että hyvän hallinnon periaatteet toteutuvat täysimääräisesti korvauspäätöstä tehdessä. Kaikki ilmi tulleet seikat otetaan huomioon objektiivisuusperiaatteen mukaisesti.”
Tästä loppukaneetista tulisi haastaa harhaanjohtamisesta oikeuteen. ”Otetaan osaksi, kuullaan tutkinnan kohteena olevaa henkilöä, hyvän hallinnon periaatteet toteutuvat, otetaan huomioon objektiivisuusperiaatteen mukaisesti.” Teoriassa näin. Ei käytännössä.”
Mikäs muuten on Finanssiala Ry ?
”Edustamme Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä sijoitusrahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä. Osa toimijoista hoitaa lakisääteisiä sosiaaliturvaan kuuluvia vakuutuksia.”
”Mistä kuluttajaneuvontaa?
Finanssiala ry on edunvalvontajärjestö, joka edustaa suomalaisia pankkejä, vakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä, arvopaperivälittäjiä ja työeläkeyhtiöitä. Jäsenyhtiöidemme meille antama tehtävä on vaikuttaa finanssialaa koskevaan lainsäädäntöön kotimaassa ja EU:ssa. Tehtävämme ei ole antaa kuluttajaneuvontaa tai avustaa riitatilanteissa.”
Kuka tai mikä taho sitten auttaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvausriitatilanteissa? Se ei ole Fine (vapaaehtoiset vakuutukset), se ei ole TVK (ei lakisääteisiin yksittäistapausneuvontaa). Ei ole ainuttakaan tahoa auttamassa kansalaista. On laki johon vedota ja vastapuolella on korvauskäytännöt, sekä ohjeistukset, jotka ovat vakuutusyhtiöiden toimintaa tukevia tulkintoja vakuutusyhtiöiden itsensä tekeminä. Työssä terveytensä menettänyt jää taistelussa yksin.
Käräjätuomio: Fennian esittämät petossyytteet koskien Sofia Tuomea hylättiin – Toni Korhonen
En voi käsittää, että joku saadaan valjastettua vakoilemaan vammautunutta henkilöä korvausten myöntämisen jälkeen. Kyseinen vakuutusetsivä on oman oikeustajuni mukaan syyliistynyt yhdessä Pohjolan johdon kanssa vakaviin oikeusturvarikoksiin. Mikä on syy vakoilulle? Kuka on käskyn antanut ja millä perusteella? Onko kyseessä julkisen vallan väärinkäytöstä, yksityisyyden suojan rikkomisesta antamalla henkilötiedot ja suorittamalla lähes kuukauden kestävä salakuvaus vakuutuskorvausten myöntämisen jälkeen, törkeän petoksen yritykseen osallistuminen.. vai onko joku lainoppinut eri mieltä?
Ei muuta kuin rikosilmoitusta tekemään ja lähestymiskieltoa päälle. Näin itse asiassa on tapahtumassa. Hyvä niin. Saamme esimerkin vakuutusetsivän käyttöön suhtautumisesta ja laillisuuteen lakisääteisen vakuutuksen korvauskäsittelyn osana poliisin silmin ja mahdolliset perustelut viedäänkö asia syyttäjälle vai painetaanko villaisella.
LähiTapiolasta en tiedä eli ovatko kuvanneet minua. Tavallaan ei kiinnosta. Ai niin sellaista vielä, että miten tällaisen salakuvausvideon saa käsiinsä? Tietopyynnöllä tietosuojavaltuutetulta. Tietopyyntö vakuutusyhtiöön ei tuota mitään tulosta. Miksi? Koska kyse on hyvin epämääräisestä toiminnasta, jolle ei ole laissa perustetta. Kaikkia vammautuneelle esiteltyjä kuvia ja videoita ei ole toimitettu pyynnöstä huolimatta vieläkään. Eikö poliisin tulisi tutkia kuinka kauan videoita on kuvailtu ja mihin kyseiset kuva- ja videomateriaalit ovat päätyneet? Kuka ne on katsellut? On tämä täysin mielenvikaista toimintaa. Se henkilö, kuka Pohjolassa on toimeksiannon tehnyt, ei ole selvinnyt, sillä sitä ei uskalleta paljastaa. Rikossyytteenä ei tutkintaa ole asiaa viety eteenpäin, mutta vammautuneelle on annettu muutaman kymmenen euron sanktio korvauspäätöksenä tutkinnan tuloksena.
Henkilö, joka joutuu salakuvauksen kohteeksi on äärimmäisen haastavassa tilanteessa. Kuvat sekä videot manipuloidaan vakuutusyhtiön työntekijän toimesta näyttämään vakuutusyhtiön etua eli kyseessä on täysin yksipuolinen vääristelty näkemys. Ei videoissa ole yövalvomisia ja tuskaa, jota kipu aiheuttaa. Ei pahenemisvaiheita. Entäpä kun salakuvauksen kohde saa tiedon, että joku kameraa käyttävä hiippari on kuvannut lähes kuukauden ajan kaikkea liikkumista kodin ulkopuolella? Sehän on henkisesti aivan järkyttää asian paljastuessa. Vaikuttaako tämä mieleen? Aivan varmasti. Sitä voi alkaa esim. pelkäämään lähteä kotoa, vetämään verhot kiinni, sammuttamaan valot.. kyttääjä voi istua parkkipaikalla odottamassa. Kaikki tämä vakuutusyhtiön toimesta. Onko tämä aiheutettu seuraamus videolla ja mitä siitä seuraa vakuutusyhtiölle? Niin, ei mitään.
Mikäli kyseisen tapauksen tuleva rikosilmoitus ei tuota tulosta tai tuottaa, voitte lukea jatkoa blogistani ellei se päädy valtamedian otsikoihin ennen sitä. Tuskin päätyy. Kiva yllätyshän se olisi.
Eikö nämä vakuutusyhtiöt ymmärrä, että kusettaminen ja vaikeasti työssä vammautuneiden kiusaaminen tulee nyt loppumaan. Tulemme tekemään porukalla lukuisan määrän rikosilmoituksia lain rikkomuksista, jolloin kyse ei enää ole yksittäistapauksista. Sofia Tuomen tapauksessa Fenniaa ei kukaan uskaltanut haastaa törkeästä petoksen yrityksestä ja julkisen vallan väärinkäytöstä.
Tuon jatkossakin julki vakuutusyhtiön väärinkäytöksiä muissakin tapauksissa kuin omassani. Mikäli joku haluaa nostaa syytteen minua kohtaan niin siitä vaan. Kaikki julkisuus tälle kusetusmonopolille on plussaa eli vakuutusten ottajille oikeaa tietoa. En mielestäni julkaistessani tämän artikkelin syyllisty mihinkään rikokseen, koska:
- – materiaali on minulle laillisesti luovutettu ja olen saanut luvan julkaisemiselle,
- – uhrilla on oikeus julkaista omaa kuvaansa ja omaa tapaustaan toisen toimesta luvalla,
- – arvostelu kohdistuu julkista valtaa käyttävään toimijaan,
- – väitteet perustuvat dokumentoituihin tosiseikkoihin,
- – en levitä salassa pidettäviä tietoja ja kaikkeen julkaisemaani olen saanut luvan asianomistajalta
Ainoa teoreettinen riski olisi kunnianloukkaus, mutta se ei täyty, koska arvostelu perustuu faktoihin ja koskee vakuutusyhtiön toimintaa paljastamatta yksityishenkilöiden nimiä.
Tieto lisää tuskaa, mutta se auttaa myös ymmärtämään.
-Toni
